torstai 8. helmikuuta 2018

Pieniä hetkiä


Joskus pienenä ärsytti, että oli luonnonkihara tukka, mutta nykyään se on ihana ja sen voi aina tarpeen tullen suoristaa nykyajan suoristuskonelaitteilla. Ihanat keltaiset neilikat pitäisi jo heittää pois, kun ovat kuivahtaneita, mutta antaa niiden olla vielä pöydällä, kun näyttävät edelleen etäisesti kauniilta. Huulipunaa olen alkanut käyttämään enemmän ja oriflamen tilauksesta näytepakkauksena tullut aqua boost foundation on ihana kasvoilla. Saa tummat silmänaluset näkymättömiin ja kirkastaa ilmettä huomattavasti. Odotan jo kevättä. Valo onneksi lisääntyy päivä päivältä.


Sokerittomani ei kauaa kestänyt ja retkahdin yhtenä päivänä laskiaispullaan Cafe Esplanadissa, jossa kävin ystäväni kanssa. Oli aika tuhti syötävä, mutten koe huonoa omaatuntoa sen takia. On ihan hyvä välillä herkutella, vaikka kerran viikossa.


Sunnuntai-iltana turhauduin ja menin iltalenkille -10 asteen pakkaseen. Tuli kyllä niin hyvä mieli ja virkistynyt olo siitä. Pitää mennä enemmänkin. Oon kyllä käynyt lähes joka päivä salilla ja aina tietysti voinnin mukaan esim ei silloin jaksa, jos on neljältä herännyt. Joskus tulee lepopäivä ja toisinaan voi tulla tankkauspäivä, keho kyllä kertoo ja se on hienoa.



Eräänä aamuna kun aurinko paistoi työmatkalla.




Aivan ihastuttava taivas. Eilen kaveri oli kylässä salin jälkeen ja syötiin vähän irtokarkkeja, syötiin roiskeläpät ja pelattiin lego-peliä. Höpötettiin ja oleiltiin. Ja edellispäivänä tuli mentyä kahdeksan jälkeen nukkumaan. Tänään kävin jälleen treenaamassa, mutta TRX-nauhat ei valitettavasti ole pää alaspäin roikkumista varten. Lämmittelin crosstrainerilla 10 minuuttia ja poljin sen jälkeen vielä 17 minuuttia, jonka jälkeen nostelin painoja kuulokkeista kuunnella Black eyed peasia.

Ja tänä aamuna:

Heräsin vähän ennen kellon soittoa.
Avasin ikkunaverhot.
Valkoista lunta maa täynnä.
Hymyilyttää.

Lämmin vartalo nukkumisen jälkeen.
Keitin puuron. Venyttelin matolla. Join cappuccinon.
En ehdi taaskaan syödä, kun tuli jälleen kiire,
mutta ehdin silti tekemään jotain muuta.
Hymyilyttää.

Vaatteet päälle ja ulos. Kerrankin eri pysäkille. Vaihtelu virkistää.
Ulkona on sopivan lämmintä. Lunta sataa ripotellen.
Märkiä hiutaleita putoaa naamalle. Pyyhin kyyneleitä poskilta.

Bussissa on kauniisti pukeutunut nuori nainen vaaleanpunaisessa tupsu-pipossaan. Korvissa soi Samuli Putro. Rinnan alla lintu on käpertynyt lämpimään pesäänsä. Eilen oli mukava päivä särystä huolimatta. Nyt ei kolota. Hyvin nukuttu yö. Olen matkalla töihin. Hymyilyttää. Tästä tulee hyvä päivä.

Ja hyvä päivä tulikin.
Huomennakin tulee hyvä päivä. Jos se on itsestä kiinni.
Hyvää yötä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...