keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Tämän päivän juttuja

On tosi kiva, että facebook ilmoittaa, mitä oon päivitellyt samana päivänä vuosia sitten. Niitä on kiva lukea ja jopa ihastella otettuja kuvia jälkikäteen. Kuten ihastelin tänään Turusta otettuja kuvia vuosi sitten







Nämä olivat otettu vanhalla kamerallani, jossa oli artistic-toiminto, vaikka onhan nykyisessäkin vaikka mitä kivaa. Joku mainitsikin, että nykyinen kamerani on "leikkikamera", kun siinä on niin paljon eri ominaisuuksia.


Vuosi sitten olin ostanut myös valkoisia neilikoita kotiin.


Tasan kaksi vuotta sitten tein ensimmäistä kertaa päärynäpiirakkaa. Omenapiirakka päärynällä.

Luin uudelleen myös kaksi vuotta sitten kirjoittamani Blogitekstin sunnuntai-päivästä kaksi vuotta sitten. Haikeushan siinä iski.

Tänä aamuna näytti tältä bussia odotellessa


Töistä lähtiessä ajattelin, että tänään opin jälleen jotain. Opin usein töissä jotain ja annan mielelle flow-tilan. Muistan, kun koulusta todella usein lähti todella turhautuneena, kun ei ollut oppinut mitään. Oli vain kuunnellut opettajien vuorovaikutuksetonta yksinpuhelua. Tietyistä aineista toki oppi jotain, kun oli kiehtova opettaja. Tylsä opettaja ei pysty opettamaan edes kiinnostavaa aihetta, mutta kiehtova ja innostava opettaja voi opettaa epäkiinnostavan asian ja kiinnostumaan siitä.

Meni vähän hakoteille. Töiden jälkeen mieli on useimmiten joko flow-tilassa tai menee jumitukseen, "nollatilaan", kun tuntuu, että mieli kaipaa taukoa ilman muita ajatuksia kuin sitä, mitä näkee. Silloin voi katsella vain maisemia. Flow-tilassa ei näe maisemia, vaan omat ajatuksensa. Onneksi toisinaan ne tilat voi yhdistää, kuten kun käyn valokuvaamassa tai juttelen ystävän kanssa.

Jälkimmäinen lukeutuu toisinaan flow-tilaan, koska nykyään en enää ajattele, mitä sanon, vaan sanon, mitä ajattelen. Joskus en edes ajattele, vaan sanon suoraan ja ajattelen jälkikäteen, miten hyvin tai hassusti tulikaan sanottua jotain. Mutta se kannattaa. Kuitenkin tietää, kenelle puhuu ja millaisissa tilanteissa. Hyvin harvoin enää on kolmatta tilaa, missä pitää miettimällä jotain miettiä, kuten jotain kirjoitelmaa tehdessä. Silloinkin pyrkii flow-tilaan.

Puhe-flow-tila on erilaista kuin ajatus-flow. Ajatus-flowssa antaa ajatusten lentää ja mennä omia ratojaan, kunnes ne löytävät yhden tai useita ratkaisuvaihtoehtoja mielessä leijaileviin asioihin. Joskus ajatukset saattavat karata, mutta silloin ne eivät olleet niin tärkeitä.

Olin nälkäinen töiden jälkeen, kuten yleensä ja kävin hesburgerissa. Tämän päiväinen kerta kuitenkin todisti sen, etten todellakaan aio käydä hetkeen missään pikaruokapaikassa. Ilman sen jälkeistä lenkkiä en olisi kestänyt mahassa möllivää mössöä. Se piti päästä polttamaan vähän yli tunnin kestäneellä kävelylenkillä.

Oli niin nätti ilma, että teki mieli jo ennen heseä mennä töiden jälkeen kävelylle Töölönlahden ympäri. En ole käynyt viime torstain vai perjantain jälkeen salilla, kun nappasin töistä pienen pöpön, joka asettui kehoon viikonloppuna, mutta nyt jo tuntuu, että se olisi menossa pois. Tämä on ollut sinällään hassu flunssa, että pari yötä piti hengitellä suun kautta, kun nenä oli limainen, mutta tänä aamuna niistin nenän tyhjäksi, eikä sen jälkeen ole niiskuttanut. Tämä flunssa ei ole ollut samanlainen kuin muut flunssat, vaan tosi pikainen vieras, joka on  saanut nuhan lisäksi olon vain tosi väsyneeksi ja uuvahtaneeksi, ettei mitään jaksaisi tehdä. Siksi en ole uskaltanut palata salille, mutta tänään kävin pitkästä aikaa ihanalla virkistävän vilpoisella iltalenkillä ja nappasin muutaman kuvankin.







Sellainen iltalenkki. Teki tosi hyvää!

En nyt ala tehdä eilisiä pohdintoja koskevia johtopäätöksiä siitä, miten kahvin juonti ruokkisi makean nälkää, kun olen juonut kolmisen päivää suurimmalti osin vain uutta Pukkan ginseng matcha green teetä, eikä ole tehnyt mieli kahvin makua tai sen tuottamia tunnetiloja. Tosin tänään piti kipaista kahvikupillinen käteen, kun teenkeittimen johto ei ollut edes seinässä ja piti vipeltää paikasta toiseen.

Hyvää yötä. Tämä tyttö menee hetkeksi hyvän kirjan pariin ja sitten unten maille.

~ Lilja Lumi

P.S. Viikonloppuna vähän mässäilin hyvällä ruoalla. Kävin pari kertaa elokuvissa. Ensin katsomassa uuden Rölli - elokuvan ja sitten uusimman Bridget Jonesin. Jälkimmäistä suosittelen lämpimästi. Ne ovat tyylilajeiltaan niin erilaisia. Tosin Röllin katsomisen jälkeen teki mieli katsoa uudestaan Kultainen avain. Pitää yrittää löytää se jostain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...