Blogihiljaisuus, kuten blogiin kirjoittamattomuutta kutsutaan johtunee kai siitä, että on tehnyt kaikenlaista muuta, eikä "aikaa" ole riittänyt blogin kirjoittamiseen. Olen siis vain ollut laiska ja käyttänyt aikaani rentoutumiseen.
Mistä sitä sitten kirjoittaisi, mietin tänään bussimatkalla salilta kotio. Kirjoittaisiko korkeista rakennuksista vai kastematojen sielunelämästä? Vaiko lapsuudestani, joka on suurimmaksi osin muistin pimennossa (pitäisikö sitä hypnotisoitumassa käydä) vai asiasta, joka on vaivannut minua viimeiset 22 vuotta. Yleensä kirjoitan siitä, mitä on tapahtunut, mutta kun en voi kirjoittaa töistäni, enkä ala kirjoittelemaan ilmailusta tai nukkumisestakaan, niin pitäisi kirjoittaa kuitenkin jostain, mikä voisi ehkä jotakuta jopa kiinnostaakin. Life style blogeiksihan kutsutaan niitä, jotka eivät keskity vain tiettyyn kategoriaan vaan kertovat omasta elämästään ja mielipiteistään tai mistä vain haluaakin kertoa, sellaisia kai suurin osa blogeista on. Blogini tarkoitus ei kuitenkaan ole minkään sortin julkisuus, vaan oikeastaan vaan kertoa tutuille ja tuntemattomillekin, mitä kuuluu ja toisaalta ihan vain kirjoittamisen ilostakin on kiva kirjoitella ja jakaa kuvia.
Oikeastaan on kaksi päivitystä jäänyt väliin, joten nopea katsaus siihen, mitä on viime kerrasta eli 29.4. jälkeen tapahtunut.
Olimme vappuaattona pikkuisen iltaa istumassa tuttujen kanssa, mutta silti tuli noustua aikaisin ja sekoitettua taikina sekä paistettua banaanilettuja, joiden kanssa oli vaniljakastiketta ja tuoreita mansikoita, joita saa kivasti Kampin K-marketista.
Jokin aika aamiaisen syönnin jälkeen lähdimme ukkoseni äipän luokse grillailemaan, syömään hyvää ruokaa, nauttimaan kivasta seurasta, heittelemään diskettiä koriin porukalla ja juomaan munkkikaffet. Se päivä meni kyllä nopeasti.
Lauantaina lähdin Turkuun moikkaamaan kaveria ja vähän kuviakin otin, kun piti taas testailla uutta ihanaa leikkikaluani kameraa. Sain bussimatkoilla luettua Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua - kirjankin loppuun.
Pohjolan liikenteen bussilla Turun Tuomiokirkolle ja siitä aivan upeaa jokirantamaisemaa pitkin kirjastosillalle ja siitä yli.
Nälkä alkoi tottakai hiukoa keskipäivän ylityttyä, kun on niin tottunut tiettyyn ateriarytmiin, niin tapasin ystäväni Cafe Artin edessä ja menimme sinne äpöstelemään. Nautin lohileivän, sitruuna-lime-juustokakun sekä cappuccinon. Nom noms <3 Höpöttelimme hetken ja suuntasimme shoppailemaan kaikki hyvät vaatekaupat läpi, muttei mitään muuta löytynyt kuin Cubukselta yö/olopaita sekä Herkusta ruokaa, jonka kiikutin äidin luokse Kaarinaan.
Kameraa tuli Turussa testailtua ja myös aiemmin samaisella viikolla tuli kuvailtua liikekuvia skeittilautailusta. Panasonic Lumix on kyllä todella nopea ja siinä on paljon hienoja ominaisuuksia, joista olen varmaankin tutustunut vasta puoleen. Ehkä pitäisi ensimmäistä kertaa avata se ohjekirja.
Otin vanhoja vaatteita mukaan äidin luota, mutta mie pöhkylä unohdin uutukaisen kameran sinne, voi harmin harmi. En ole menossa lähiaikoina käymään, mutta joskus olisi kiva saada kamera takaisin.
Tällä hetkellä olen kiinnostunut löytämään juuri sopivia kevät/kesävaatteita. Ehkä saan vähän vaikutteita seuraamastani blogista, jota lueskelen aina bussimatkoilla kodin ja työn välillä, mutta toisaalta olen kyllä pidemmän aikaa yrittänyt löytä juuri sopivaa farkkutakkia ja olen varma, ettei nahkatakki (siis tekonahka!) sopisi miulle kuitenkaan. Olen viettänyt muutaman tunnin Zalandolla selaillen kaikenlaisia vaatteita ja asusteita, mutta niitä kaikkia on todella paljon, ettei voisi sanoa jopa että liikaa, mutta kai sieltä jonain päivänä jotain löytyy ja sitten esittelen niitä.
Anteeksi tekstin rönsyily, voisipa ehkä alkaa aktiivisemmaksi bloggaajaksi, mutta kirjoitan milloin mieli tekee, koska tämä on vain harrastus.
~ Lilja Lumi
P.S. Pidin viime viikon salista vapaata ja muuten kyllä yritin jotenkin liikkua, mutta tänään tuli taas käytyä salilla ja tuli hyvä mieli. Satuin osumaan keskelle alkavaa tunnin rykäisyä. Kaikki juoksumatot, pyörät ja melkein kaikki crosstrainerit olivat varattuina, mutta olin crosstrainerilla vartin lämmittelemässä ja tuli ehkä huhkittua normaalia enemmän ohjaajan ja muiden ihmisten takia, mikä oli kivaa, mutta jatkoin siitä sitten omia puuhiani ja treenasin mahan, kädet ja jalat sekä pyllyn. Voisi ehkä joku päivä mennäkin ohjatulle tunnille.Kesäkuntoa kohti! Hiljaa hyvä tulee... :)
Jään odottamaan kirjoitustasi siitä, mikä on vaivannut sinua 22-vuotta! Minkä hintainen uusi kamerasi oli? Oletko kesänkin töissä? Mukavaa toukokuuta!
VastaaPoistaKun vaiva on korjaantunut, voin kertoa siitä. Alkuperäinen hinta tuolla kameralla oli 649 euroa, mutta sain sen 299 eurolla :) Olen osan kesän töissä, kolmisen viikkoa lomaa ja pitää päivystää yhdessä toisessa päiväkodissa. Ihanaa toukokuuta siullekin :)
Poista