sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Luonnonlapsi Turkustelemassa

Näin ajattelin tänään metsässä tultuani Turusta Helsinkiin ja käytyäni kodin kautta kävin vielä vähän hyppimässä pusikoissa kameran kanssa. Postaus sisältää paljon kuvia! Kävin äidin luona Kaarinassa hakemassa sinne jääneen kamerani ja tuli siinä samalla moikattua äippää, veljeä ja kummivanhempia, jotka kyläilivät äipän luona eilen illalla.

Alunperin äidin luo mennessä kamerahakureissun lisäksi oli tarkoitus siivota (kääntää kämppä ylösalaisin) ja kunnolla, oikein kevätsiivous! mutta ei vaan voinut, kun oli vieraita käymässä. Joku päivä vielä! Yritin samalla etsiä mustavalkoraidallisia kesäshortseja, jotka ovat hävinneet vain johonkin. Pitäisi kai tutkailla tuo omakin varasto, jos oisin heivannut kesävaatteet sinne odottelemaan.





Kävin veljen kanssa Kaarinan rannassa vähän kuvailemassa eilen illalla.

Tänä aamuna joimme kahvit ja söimme äidin ja veljen kanssa aamiaista, jonka jälkeen parturoin veljen hiukset. Sen jälkeen lähdimme äidin kanssa Aurajoen rantaan kuvailemaan. Otin paljon kuvia, mutta laitan vain muutaman tähän, hieman makustelua.












Turku on kaunis, upea ja ihana kaupunki, jota tulen aina rakastamaan kaupunkina, jossa olen asunut ja jonka lähettyvillä olen asunut 27 vuotta. Oli jopa ihmetys, että Cafe Art oli auki sunnuntaina ennen yhtätoista, koska se ei ole ennen sunnuntaisin ollut auki. Ajattelinkin, mistä voi tulvahtaa ulos asti huumaava korvapuustin tuoksu muualta kuin Cafe Artista.

Kävelimme äidin kanssa kirjastolta Myllysillalle, siitä yli, koska näimme, ettei Föri ollut pyörimässä ennen yhtätoista ja piti kävellä Tuomaansillalle, mutta aika kului ja käännyimmekin Tuomiokirkkosillan kohdalla takaisin kuvattuamme vaaleanpunaiset puut ja Tuomiokirkon. Menimme kirjastosillan kautta, koska äiti ei ollut sitä vielä kertaakaan ylittänyt.

Kävellessä ja kuvaillessa tuli sekin mieleen, että mitä enemmän kuvailee, niin sitä enemmän huomaa ja näkee yksityiskohtia, enemmän värejä ja kaiken terävämmin. Turku on muutenkin kuin taideteos eläväisellä tekstuurisuudellaan, mukulakivikatuineen ja runsaine tummine puineen täynnä lehtiä.

Oli tosi jännä kerran, kun työskentelin vielä Turussa ja tulin bussilla keskustaan. Olin koko sen ajan katsellut mustavalkokuvia, joita olin kameraan tallentanut ja kun nostin katseeni pysäkillä noustessa niin näin hetken koko katukuvan mustavalkoisena. Oli se vähän pöhköä.



Nämä kuvat ovat bussimatkalta. Kävimme aurajokikävelyn jälkeen Citymarketissa, koska haluaisin löytää Finlaysonin kesälakanat, mutta ne eivät olleet vielä myynnissä. Harmi.

Kun olin saapunut Alepan kautta kotio, niin menin vielä vähän puska-jusseilemaan.






Kiva jos jaksoit katsella kuvia. Valokuvaaminen on niin sydämen asia mulle :) Joskus ihan ahmin kauniita kuvia. Ja luonto on niin kaunis ja ihana, kun se herää henkiin ja kukoistaa ihan täysillä.

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...