Odotan niin niitä päiviä, kun aurinko ei laske vielä puoli neljältä. Joka ilta on niin pimeää, mutta onneksi aurinko pilkisti edes pikkuisen pilven raosta tänään. Se on jotain suurta kyllä, jopa se pieni välähdys - aina.
En ole vähään aikaan kerinnyt kirjoittamaan, koska vaikka olisikin ollut aikaa kirjoitella ja olisi ollut inspiraatiotakin jostain aiheesta, jonka hävitin, niin aika vaan menee niin nopeasti. Päivät ovat sujahtaneet vauhdilla eteenpäin ja olen jo toista viikkoa uudessa työpaikassakin, joka on aivan ihana paikka, vaikka työmatka kestääkin puoli tuntia, joten pylly kärsii liiasta istumisesta. No siihen taas auttaa liikkuminen, varsinkin jos tuntee olevansa liian paljon paikallaan, niin ei pysty olemaan lähtemättä ulos työpäivän jälkeen. Voisi vaikka nousta muutamaa pysäkkiä aikaisemmin ja kävellä kotiin tai töihin loppumatkan. Viime lauantainakin katsoin, että bussi olisi tullut 16 minuutin kuluttua vasta, niin päätinpä sitten kävellä kirjastoon, selata siellä pari lehteä, käydä kaupassa ja kävellä takaisin, josta tuli kiva 3-4 kilometrin lenkki. Onneksi lumen määrä on lisääntynyt. :) Olisi voinut käydä laskemassa jo, mutta 10m/s tuuli ei oikein yllytä -15 pakkasessa synkkänä päivänä koittamaan ensimmäistä kertaa lumilautaa. Kävimme toki tänään temuamassa laudalla ja pulkalla lähimäessä, mutta toivottavasti kelit pysyvät, niin lähdemme Talmaan laskemaan nenä ja pylly edellä laudan päällä. Kummia kelejä on kyllä povattu.
Olen vähän haaveillut kaikenlaisista lasketteluvaatteista ja lautakengistä, kypäröistä, laskulaseista ja laudoista sun muista tässä viime aikoina - olisipa vain sitä rahaa tarpeeksi. Sitten puuttuu vain pystyssä pysymisen ja pysähtymisen taito. Ai että sitä onnistumisen tunnetta sitten, kun pääsee laudalle. Hypetän täällä iloisena ja toivon olevani yhtä hyvä kuin unelmissani :D
Johanna kertoi kookosöljyn hyödyistä ja otin heti opikseni tai oikeastaan onkeeni, neuvosta vaarin, koska olen ennenkin kuullut kookosöljystä, mutta tämä sai vasta innostumaan siitä. On alkanut kasvojen iho tosissaan kuulastua. Muistaisi vielä sen runsaan veden juonnin, niin olisi superhyvä. Purskuttelinkin kolme päivää kookosöljyllä, mutta kyllästyin siihen nopeasti.
Sen sijaan laitan joka aamu teelusikallisen kookosöljyä kahvin joukkoon. Luin, että joku tekee niin MeNaiset Sport - lehdestä ja on kyllä ollut hauska huomioida tiettyjä asioita. Taisin kokeilla ensimmäisen kerran sitä viikonloppuna lauantai-aamuna toisessa kahvikupissa ja olo oli sen jälkeen hyvinkin kosteutettu. Ja toisin kuin yleensä kahvin jälkeen on nöhtäset keltaiset hampaat, niin sen jälkeen oli sileät valkoiset hampaat. Eli purskuttelen nykyään kookosöljyn kahvin joukossa.
On myös ollut paljon vähemmän mieli makeaa, mutta sanotaanhan, että jos syö tarpeeksi hyviä rasvahappoja, niin olo pysyy kylläisenä pidempään, eikä verensokeri heittele, niin ei enää edes tee mieli makeita karkkeja ja suklaita. Sen sijaan olen mussuttanut kaurapuuroa ja hedelmiä.
Joka ilta ja joskus aamuisinkin kyllä käytän kookosöljyä kosteusvoiteena kasvoille ja samalla huulille ja käsillekin tulee kosteutta ja silmien ympäryksille myös. Käy myös hierontaöljystä. Hiuksiin saatan sitä joskus kokeilla, mutta en ihan vielä - ehkä joskus kananmunan jälkeen.
Detox-teetä voi myös juoda nesteenpoistamisen/puhdistautumisen takia sekä makean himoonkin. Viime perjantaina tai oikeastaan lauantain puolella oli yösyömisenä köyhiä (tai no rikkaita) ritareita, kun oli pullaa jäänyt vierailusta. Nom nomsis! Oli muuten parempaa kuin mikään lettu ^__^
Herkutelkaa hyvin ja pysykää hyvinvoivina ja terveinä!
~ Lilja Lumi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti