Kuusiston linnan rauniot

Pitää kyllä sanoa, että blogia on vaikea kirjoittaa, jos ei kirjoita saman päivän iltana kuin asia on tapahtunut. Viime viikonloppuna olimme ukkelini kanssa Turun reissulla katsomassa siskolle pyörää ja ehdin tavata kaksi ystävääkin sekä äitiä ja veljeä. Ja katsella maisemia.

En ehtinyt ollenkaan kirppareihin, joten pitää oikeasti yrittää löytää täältä Helsingistä niitä kirpputoreja. Tai eksyä sisustuskauppoihin ja lahjatavarakauppoihin, joista miut saa repiä ulos, jos ei halua aikaa tuhlata kauniiden esineiden tuijotteluun kymmentä minuuttia kauempaa. En ole vieläkään käynyt Korkeavuorenkadulla, jossa näitä putiikkeja pitäisi sijaita, enkä vieläkään tiedä, missä tämä katu sijaitsee.

Eli lauantaina sillä aikaa kun miekkoseni oli siskon kanssa pyöräkaupoissa pyörimässä, niin ehdin käydä kirjastossa lukemassa lehtiä ja tavata ystävääni, jonka olen tavannut viimeksi keväällä. Niin se aika vain rientää, muttei tosiaankaan vieraannuta - onneksi. Kävimme tutussa ja niin ihanassa Café Artissa ja päivä oli todella kaunis ja aurinkoinen. Tässä kuvia kahvilaan mentäessä eli läntiseltä rantakadulta.

Kuva vitriinistä ensin. Otin itselleni nami-cappuccinon ja porkkanakakun (pitää koittaa leipoa sellainen joku päivä) sekä ystäväni otti teetä hyvän näköisen kakun. Syötyämme ja hetken rupateltuamme kiersimme hetken kaupoissa, kunnes hänen piti mennä ja omakin kyytini saapui tuota pikaa. Ostoksiin tuli ainakin valkoinen teepaita miehelle ja punainen huulipuna omistajalle. Katsoin yhtä kirjaa, jota olen jo hetkisen odottanut, mutta se on tällä hetkellä 20,90, mutta pitänee kipittää Hulluille päiville Stockaan lauantaina, jolloin se on 12,90 eli jopa 8 euroa halvempi. Kyseessä on siis Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjan uusin kirja englanniksi. Lauantaita odotellen :)

Lauantaina menimme vielä veljen siskon luokse kyläilemään ja syötiin ihanaa omenahyvettä ja vaniljajäätelöä. Vielä äidin luona illalla puputettiin mustikkapannukakkua, joten olisiko tässä makeasaldo koko viikolle? :D

Mutta nyt itse asiaan! Saanen esitellä Kuusiston linnan rauniot, jotka sijaitsevat Kaarinassa.

Sunnuntai-aamuna tapasin toisen ystäväni ja kävimme kahvilla sekä ajelemassa. Sain siitä ajelusta inspiraation lähteä Kuusiston linnan rauniolle myös ukkelini ja veljeni kanssa, koska siellä kävimme kääntymässä. Oli huippukaunis ilma, joten oli kiva kuvata. Viimeisessä kuvassa aurinko pilven takana, mutta aamulla taivas oli pilvetön.

Katselen maisemia raunion päältä. Luimme vasta myöhemmin, ettei muureilla saisi kiipeillä.

Siis mitä ideaa siinä on, ettei niiden päällä saisi kiipeillä?

Olimme hetken vielä Turun seutuvilla ennen kuin pääsimme lähtemään takaisin kotiin Helsinkiin. Illan kruunasi leffa, kahvi ja jäätelö lämpimässä kainalossa. Eipä tainnut sittenkään makeasaldo olla ihan täynnä.

Valkoiset neilikat pysyivät hengissä varmaan kaksi viikkoa, mutta sitten ajattelin ostaa punaisia neilikoita, kun se ajatus on jo hetken pyörinyt mielessä. Pari valkoista oksaa oli vielä hyvässä kunnossa, joten ne jäivät koristamaan vielä vähäksi aikaa. 

Nyt teen lipittämisen jälkeen kynttilätkin ovat palamassa, niin laitan hieman musiikkia ja kerään kaikki nuo vaatteet pois lattialta ja sijaan sängyn nukkumiskuntoon. Aina kivempaa mennä sänkyyn, kun se on petattu. Pitää myös purkaa yksi kassi, joka tuli mukaan äidin luota, kun otin talvikamppeet mukaan, koska kylmä syksy on täällä. Ja pian talvikin. Nyt siivoamaan! 

~ Lilja Lumi

P.S. Eikö se olekin ihan romanttinen ele, että jättää porvoonlakukarkki - pussista viimeisen lakun kohta töistä kotio palaavalle miekkoselle? :)