Kaunista katsella

Tarina jatkuu 12. syyskuuta. Kävin salilla kolmen viikon jälkeen, mihin sisältyi flunssaa, vaellusretki ja hyvin väsynyt viikko. Se olikin ainoa kerta ja oli mukavaa käydä juoksemassa pitkän ajan jälkeen. Sen jälkeen on tuntunut, että on ollut jatkuvassa tulehdustilassa, enkä ole käynyt salilla, ja väsymyskin on jatkunut. Olen mennyt aikaisemmin nukkumaan, nukkunut ilttareita, mutta aina välillä herään keskellä yötä mieli täynnä asioita, jotka eivät anna minun nukkua, vaikka ne eivät ole mitenkään erityisiä asioita.

Hän ja hänen rakastava katseensa.

14. syyskuuta lauantaina sovittiin kaverin kanssa treffit Lauttasaaren metroasemalle. Kävimme ensin Patisserie by Teemu Aurassa ja sain syödä pitkästä aikaa rahkapullan lakritsijauheella sekä hyvää cappuccinoa. Sen jälkeen suuntasimme Puoti pihlajan alla sisustus-/lahjatavaraliikkeeseen. Siellä oli kaikenlaista ihanaa ja tokaisinkin kaverille, että jospa olisi parisataa euroa ylimääräistä, niin ostaisin sieltä kaikenlaista. Kävimme vielä Tornissa katselemassa näköalaa sekä Rikhardinkadun kirjastoa kuikuilemassa ja parissa askarteluliikkeessä.

Sen jälkeisenä sunnuntaina minulla oli arkistoimispäivä. Siirsi 3000 kuvaa tietokoneelle ja yritin koneen kansioita järjestellä. Myös katsoin kaapista varastoon meneviä kesävaatteita ja oli aikomuksena hakea varastosta siellä lymyilevät syysvaatteet/talvivaatteet. 

Söin ekaa kertaa Knorrin tomaattikeittoa, jota riitti puolitoista annosta, vaikka pakkauksessa sanottiinkin kaksi annosta. Kävin kissan hakemassa Oma maa - kahvilasta porkkanakakun, josta olen aina niin kovasti tykännyt, mutta nyt se ei miellyttänyt ja tuntui, että sitä on liikaa. Minulla on muutenkin ollut viime aikoina sellainen mieli, ettei ole ollenkaan tehnyt mieli mitään makeaa herkkuja: karkkia, suklaata, keksejä tai pullaa, vaan ainoastaan Oddlygoodin uudet maustetut kahvimaidot ovat riittäneet ja ne ovat ikään kuin korvanneet kaiken makean. Hyvä kai niin. Eilen oli töissä kehittämispäivä ja tuntui, että siellä sai sen verran makeaa ja käsi kävi, että riitti koko kuukauden tarpeiksi.

Tuntuu, että alkusyksyn aurinkoiset päivät ja takakesä on nyt mennyt ja syksyinen syksy on alkamassa sateineen, tuulineen ja myrskyineen. Silti sitä joka päivä odottaa niitä aurinkoisia päiviä. On ihanaa nähdä vielä lehtien vaihtavan väriä ja ne lehtien värit ja lehtikasat auringonvalossa. 

Eräs päivä töiden jälkeen kävin kaverin luona ja yritin väsätä jotain pastelliväreillä. Oli mukava turista, sain myös teetä ja tuli syötyä muutama makoisa keksikin. 

Iltaisin on kyllä hienoa, kun ilta tuntuu illalta ja on hämärää. On hauskaa kulkea katulamppujen valossa. Heijastimia pitäisi hankkia lisää.

Viime perjantaina väsäsin hienon kakun. Oli ihana odotettu viikonloppu väsyneen viikon jälkeen. Perjantaina ja taisi koko viikonlopun ajan paistaa aurinko, mikä oli ihanaa.

Viime lauantaina kävin Sellossa kirjastossa sekä tutkimassa Prismassa sekä Citymarketissa, olisiko sieltä löytynyt Oddlygoodin uutta Gingerbread - makuista kaurakahvimaitoa. Eipä löytynyt, vaan ihan kaikki muut maut, mikä oli erikoista. Tultuani Sellosta kotio tein kananmunatonta makaronilaatikkoa kruunuvihanneksilla, joita oli kyllä ihan liian vähäsen, mutta oli ihan jees ruoka ja kaverikin kehaisi seuraavana päivänä kyläillessään.

Tuli kivat hiukset, kun vaalensin tietynasteiseksi ja 45 minuuttia varmuudeksi. Olin tummanruskean päälle laittanut kaapista löytynyttä punaista ja vaikka tyvestä oli tullut kivan punainen, niin muutaman päivän kuluttua tuntui, että pituus hiuksista oli ihan liian tumma ja halusin sen vaaleaksi. Latvat olivat muuta tukkaa vaaleammat (ja toki kunnosta riippuen jne), niin vaalennuksella latvoista tuli entistä vaaleammat. Kävi myös tuuri, että laitoin toki vaalennusväriä pelkkiin pituuksiin ja annoin punaisen tyven olla, niin tuli tosi hauska liukuväriefekti koko hiuksiin. Olen saanut kivoja kehujakin hiuksista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viime sunnuntaina kävimme kaverin kanssa kuvaamassa kaunista Kruununhakaa sekä sen jälkeen kävelemässä Kansainvälisillä suurmarkkinoilla Senaatintorilla. Siellä oli kaikkea ihanaa syötävää, mutta sillä kertaa ei oikein tehnyt mieli paitsi vohveleita, ehkä jotain meksikolaista höystöä ja sovimme yhdessä, että sitten ensi vuonna nähdessämme amerikkalaisen donitsirekan jossain menemme maistelemaan hyvyyksiä. Ennen lähtöä söimme leivät, jogurtit ja joimme Zoegasin kahvia. Tullessamme takaisin noin viiden tunnin ja kahdeksan kilometrin jälkeen söimme aiempana päivänä tekemääni makaronilaatikkoa.

 

Tämän viikon maanantai tuntui perjantailta, kun pääsimme kokemaan ihmeellisen metsämaailman.

 

Tällä viikolla tuli pitkästä aikaa nähtyä hyvä ystävä ja oli mukavaa. Ilma alkaa selkeästi kylmetä ja kaivoin kaapista pussin, jossa oli pari syystakkia sekä talvihousut. Mukavaa, että on ruskaa, aurinkoista, vähän viileämpää ja voi pukeutua lämpimästi. 

Otin kuvan kirjoista, jotka ovat olleet jonkin aikaa lainassa, mutta päätin ne palauttaa ja hankkia sen sijaan kolme suomenkielistä naisviihdekirjallisuuteen kuuluvaa romaania. Bookbeatin tilaus loppui, joten nyt on aika jälleen lukea. Haluaisin edelleen ihanan Jyskin valkoisen Vilsundin tuolin, mutta vielä jonkin aikaa sitä pitää odotella. Näin jopa unta siitä, että se saapui minulle osissa ja sain sen koota ja olin todella iloinen. Olen monta vuotta toivonut ihanaa lukemistuolia.

Nyt on aika lopettaa kirjoittelu ja alkaa seurustelemaan vieraani kanssa. Sekä syömään pizzaa, joka juuri tuli uunista. Ehdimme käväistä kaupassa ja tehdä pizzankin tässä välissä. Jospa tuo sää tuosta selkenee, niin voisimme käväistä Puu-Vallilaa kuvailemassa. Ja aikomus on myös tehdä uunipuuroa Hanna Sumarin ohjeella. En löytänyt enää netistä sivustoa, josta olin reseptin bongannut, enkä ole häntä pitkään aikaan seurannutkaan, niin en tiennyt sivuston vaihtuneen. Löysin onneksi omasta blogiarkistostani oikean postauksen vuodelta 2017, ulkoilua ja sadeilmoja, josta ohje löytyi kirjallisena. Sitä sitten kokeilemaan illalla ja laitan yöksi puuron uuniin. 

Mukavaa viikonloppua!