Viime viikolla löysin Tokmannin Miny-osastolta ihastuttavan vaaleansininen termospullon, jossa on supersuloiset sarvet, joista voi pitää kiinni kantaessa ja termospullon voi myös lukita. Paljon parempi kuin Airamin pullo mielestäni. Ja jos tämä menee rikki, niin tiedän, mistä saisin uuden.
Löysin myös ihanan värisen repun Tokmannin Minysta. Olin jo jonkin aikaa tämän kokoista reppua etsinyt, kun yksi entinen piti heittää hajun vuoksi pois ja toisesta pikkuisen pienemmästä oli jatkuvasti narut rikki tai löysällä tai piti jotenkin erikoisesti sitoa ja availla. Kaupassa mietin, että onkohan tämä liian lapsellinen, mutta höpsistä. Tänä vuonna värini ovat olleet paljolti pastellivärejä. Tätä kirjoitan myös vaaleanliilassa paidassa. Minusta reppu oli kaunis ja mikä tahansa, jonka käteni ostoskoriin nostavat ei voi oikeasti olla huono valinta. Pyh muiden mielipiteistä ja kaiken lisäksi reppu on saanut pelkkiä kehuja. Se on ihana, tykkään.
Mikähän päivä se olikaan, kun halusin maistaa Green Hippon beyond meat burgeria, joka oli hyvää!
Taisi olla tiistaina, koska odotin sinä päivänä pyykinpesukonetta sekä mikroa. Tosin yritin jonkin aikaa peruuttaa pyykinpesukoneen tuomista, kun huomasinkin kylpyhuonetta katsellessani, että se edestä täytettävä pesukone olisi liian suuri. Postista luvattiin ottaa rahtiin yhteys, mutta kuljettajien vielä soittaessa pyysin viemään koneen takaisin lähettäjälle eli Verkkokauppaan Jätkäsaareen. Otin kuitenkin vastaan mikron, joka oli samassa kyydissä. Tilasin uudelleen ja sillä kertaa päältä täytettävän, joka tulee huomenna. Saan vihdoin pestä pyykkiä, jota pyykkikori pursuileekin. Sitten pitää keksiä kissaboksille ja pyykkikorille uusi paikka olla. Saapa nähdä, milloin tilaamani sänky putkahtaa sisään.
Uudessa asunnossani on kyllä oltu tosi toimeliaita, käyty ensin korjaamassa yhdestä ovesta sarana ja sitten toisena päivänä vaihdettiin molemmat led-lamput uusiin kylpyhuoneen peilikaapin yläkulmasta. Vielä pitäisi sopia, saisiko jollain vanerilla peitettyä yksi kulma keittiön yläkaappien alla, kun siellä on aukko ja aukossa led-listat sekä pari johtoa, josta kissa on liian kiinnostunut. Haluaisin nämä peitettävän ennen kuin sattuu haaveri ja hieno led-lista on mennyttä kalua.
Kallion arkkitehtuuria.
Koko ajan tulee mainoksia valkoisemmasta hymystä lupaavasta Hismile-tuotteesta, joten tilasin valkaisevan hammasseerumin sekä hammastahnapakkauksen, jossa oli aamulla ja illalla käytettävät tahnat. Tahnoilla tuntuu puhdistuvan hampaat hyvin sekä maut ovat hyviä, mutta seerumin väriä taittavasta tehosta en ole vielä mennyt takuuseen.
Tämä kissa ei mahda itselleen mitään. Joka väli, johon se katsoo mahtuvansa, niin sen pitää hypätä tai liukua ja sitten se katsoo sieltä näin söpönä.
Yhtenä päivänä, kun vanhat valkoiset kuulokkeeni putosivat töissä hattuhyllyltä viimeisen kerran, eikä vasempaan kuulokkeeseen tullut enää ääntä, niin päätin vihdoin ja viimein hankkia uudet JBL:n kuulokkeet Verkkokaupasta. Nämä 660:set ovat todella hyvät ja niiden vastamelutoimintoa voi säätää. Ekan kerran, kun näillä musiikkia koekuuntelin tuli mieleen, että hyppäsin yhtäkkiä areenalle.
Perjantaikukat, jotka koristavat tällä hetkellä keittiön kaapin päällä.
Koitin pitkästä aikaa värittää, kun oli uudet värit ja kaikkea. Oli mukavaa. Tähän kului yksi ilta ja yksi aamu. Värien paikkojen miettiminen on erikivaa puuhaa. Jokaisella tulisi varmasti vähän erivärinen kuva, jos kaikki samaa kuvaa värittäisivät. Kauneus ja taide ovat katsojan ja tekijän silmissä.
Lehmus Roasterya myös Verkkokaupasta. Ihana Kanava ja vihdoin viimein otin kokeiluun tämän Lehmus Roasteryn Kesämäki kofeiinittoman kahvin, jota olen oikeasti juonut yhdeksän aikaan illalla menettämättä tippaakaan yöuniani. Oikeastihan kahvi on loistavaa unijuomaa ilman kofeiinia sen sisältämän melatoniinin takia. Lisäksi ihan jees makuistakin. Kyllä kofeiinin kahvissa jollain tavalla maistaa, se on eräänlainen terävä vivahdus siinä kyljessä.
Pääsin pitkästä aikaa lenkillekin Töölönlahtea kiertämään ja olin so happy! Yritin alkumatkasta vähän hölkötellä, mutta päädyin sitten kävelemään loppumetrit. Kävin lauantaina kävelemässä ennen kuin ystäväni tuli käymään, ihastelemaan hulppean upeaa asuntoani ja kävimme istahtamassa banaanikärpästen kaveriksi Green Hippo Cafehen.
Nyt on ilmeisesti jokin banaanikärpässesonki meneillään.
Pikku toukka paksulainen.
Eli Green Hippo Cafessa mikäs muukaan kuin Beyond meat burgeri uudestaan peräjälkeen. Maistoin myös sellaista kuin metsämarja sour - ei se pahaa ollut.
Haluaisin kyllä kokea vaikkapa seuraavana lauantaina Green Hippon aamiaistarjoilun, kun kaipaan toden teolla niitä ihania pannareita, joista näen jatkuvasti kuvia sekä herkullisen näköisiä smoothie bowleja.
Burgerin ja nuudelisalaatin jälkeen löysimme itsemme Cafe Pequenosta, josta olin jo pari kertaa ohi kävellyt ja ajatellut sinne haluavani mennä. Löysinkin tosi kivan lähikahvilan ystäväni kanssa. Ei ihan parhainta kahvia, mutta kyllä sitä mielellään joi ja oli hyvää juustokakkua. Ihanan ystävällistä henkilökuntaa ja kaksi herkullisen näköistä banaanileipää tiskin päällä, joiden ajattelusta päivittäin kuolanoro vieläkin valuu. Täytynee siis mennä pian uudestaan niitä kuolaamaan.
Muutama ennennäkemätön talo Kalliossa.
Suloinen kuutamoiseni <3
Sunnuntaina toisen ystäväiseni kanssa menimme Sinebrychoffin museoon, josta hetken ajattelin, etten ollut käynyt, kunnes tietyt kuvat ja huoneet alkoivat muistua mieleen. Minulla oli viimeksi ennen tätä vuotta museoiden kulta-aikaa vuosina 2018-2019. Ja varmasti aion monta museota koluta läpi, kun on museokortti uusittu vuodeksi eteenpäin. Oli mukavaa käydä uudestaan Sinebrychoffin museossa.
Museo on ihan Hietalahden kauppahallin vieressä, joten kävimme siellä kuikuilemassa, kunnes päädyimme Robert's coffeen ulkoterassille juomaa Salty caramel ice lattea ja terveellistä lohileipää. Toisin sanoen lounastamaan. Olikin aika lämmin päivä, mikä on oikein jees ja ollut muutamia päiviä.
Kävelimme hetken Hietalahdesta Punavuoreen, kävimme ostamassa Roobertin Herkusta muutamat herkut pusseihin ja palasimme keskustaan, jossa sanoimme heipat.
Minulla ei kännykässä ollut enää akkua jäljellä, joten menin hetkeksi latauspaikkaan, kunnes päätin lähteä seuraavaan elokuvanäytökseen, kun en jaksanut kotiinkaan. Menin katsomaan sitä, mistä suuri osa puhuu tällä hetkellä eli Barbie - elokuvaa, joka ei ollut ihan niin huono kuin olin epäillyt, vaan aika jees. Hymyilin ja naurahdin useissa kohdissa. Eikä sillä tosiaankaan ole mitään väliä, jos nauraisi vähän ns. väärässä paikassa. Barbie on useille aika nostalginen muisto lapsuudesta ja tiettyjä elementtejä yhdistelemällä saa ihmiset nauramaan tai hymähtelemään eri kohdissa. Lisäksi leffassa oli yksi tämän hetken ehdottomasti lempinäyttelijöistäni eli America Ferrera. Hänen tunnistamisensa vei hetken aikaa, mutta ollessani varma siitä hyrisin innoissani.
Leffaeväinä minulla oli vadelma slush sekä Finnkinolta synttärilahjaksi saadut S-koon popparit, joita oli hauska syödä pitkästä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti