sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Tampereen reissu


Viime viikon maanantaina putkahti postista uudet talvikenkäni, joita olin jo pitkään pohtinut ja monesta paikasta etsinyt, kunnes löytyi Budget sportista ei-mustat talvikengät. Näihin Haltin talvikenkiin piti jonkin aikaa tottua, kun en ole pitkään aikaan käyttänyt näin korkeaa vartta, mutta tottumisen jälkeen näiden käytöstä nauttii, ovat lämpimät ja kestävät vettä. Säät kyllä vaihtelevat, mutta onneksi töistä löytyy irrotettavat takanastat kenkien ympärille, joita tarvitsee jäällä liikkumiseen. Voisi ensi talveksi hankkia irrotettavat nastat kenkiin, kun ovat niin kätevät. Toivottavasti nämä kengät kestävät pitkään.




Pääsin Keskuskadulle katsomaan jo aika sulaneita jääveistoksia, jotka olivat ilmestyneet sinne kiinalaista uutta vuotta juhliessa. Nyt on Jäniksen vuosi ja koska itse olen jänis kiinalaiselta horoskoopilta, niin toivon tähän vuoteen paljon onnenkantamoisia ja mahdollisuuksia. Tosin olen päättänyt olla myös oman onneni seppä enemmän. Mitään ei oikeasti tapahdu, jos ei pistä itseään likoon tai jättää käymättä kiinnostavissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.


Viime viikon keskiviikkona pääsin pitkästä aikaa salille tekemään vähän voimatreeniä ja se onkin toistaiseksi viimeinen salikerta, jolla olen käynyt. Tällä viikolla on ollut paljon väsymystä ja se kulminoituikin 38 asteen kuumeeseen tänään mitattuna. Lämpö on muutenkin pomppinut jatkuvasti 37:ssä asteessa, vaikka ilmeisesti normilämpö olisi 36,5. Ennen lämpöni on ollut aamuisinkin 36.2, mutta nyt se on ollut joka aamu kahden viikon ajan vähintään 37 astetta. Anyway ehdin käymään salilla keskustassa ennen ystävän näkemistä. Menimme käymään Cafe Esplanadissa syömässä hehkuttamani suklaalaskiaispullat, mutta ne eivät olleet yhtä hyviä kuin muistin. Ei maistunut suklaa, eikä kermavaahto, vain ja ainoastaan liikamakeus. Viimeksi kun tätä olen maistanut ajattelin sen selkeästi maistuvan suklaalta ja kermavaahdolta sekä pullalta, mutta nyt oli jokin muuttunut. 


Viime viikon torstaina jäin kotiin potemaan 37,5 asteen rajapyykkiä sekä karheaa kurkkua. Olin vielä perjantainakin kotona varmuuden vuoksi ja kyllä silloinkin lämpö oli 37,4 edelleen. 


Tuntui kurjalta torstaina ja perjantaina vain katsella aurinkoa sisältä, kun se seireenin tavoin kutsuu ulos. Ihanaa kuitenkin, että vihdoin monien pimeiden viikkojen jälkeen aurinko on alkanut näyttäytymään useammin ja sitä rakastaa niin paljon aina.


Tämä lamppu oli kyllä paras ostos tähän kotiin. Muistan myös sen myyjän, oli niin ihana ja elegantti.



Kissalla on uusi lelu, joka sisältää matatabia. Se on ollut siitä vähän väliä hyvin innoissaan. Nyt se on ollut pari päivää kateissa ties mistä syystä. Olisi parempi, jos kissa pureskelisi sitä varpaiden sijasta. Onneksi on ollut ruokaa kotona, niin on voinut tehdä ja se onkin ainoa asia, jota jaksoi tehdä parin päivän aikana. Eilen vasta tuli imuroitua pölyinen koti ja pestyä lattiat, mikä nosti myös lämpöä, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. 

Lauantaina oli vähän parempi olo ja tuli käytyä IKEAssa syömässä lohta ja kasvisperunakiekkoja juureksilla sekä maidottomalla kastikkeella. 






Kivan näköisiä huonekokonaisuuksia IKEAssa oli sekä muutamia uusia juttujakin. Kävin Jyskissäkin katsomassa sohvia, kun uusi kivan kokoinen sohva on ollut jo monta kuukautta mietintämyssyssä.


Sunnuntaina lähdin aamusella Kamppiin, juna-asemalle ja kohti Tamperetta. Kaikki eivät näistä kahdesta kuvasta uskoisi, että kyseessä on Helsinki. Kukapa olisikaan sunnuntai-aamuna keskustassa liikkeellä. Juna-asemalla kyllä riitti ihmisiä, jostain tulevia ja jonnekin lähteviä.







Amos Rexiin yritin eilen päästä, mutta oli huisi jono. Vielä on onneksi aikaa käydä katsomassa Hiljainen paraati, jonka katsomaan menemistä olen miettinyt siitä asti, kun se tuli. Pitäisi myös Heurekassa käydä. Ja kaikissa kivoissa näyttelyissä. Hieronta-arvokorttia en saanut täksi kuuksi hankittua, joten pitää kestää kehojumitusta vielä vähän yli viikko.




En ilmeisestikään ollut käynyt aikoihin Tampereella tai ainakaan junalla saapunut, kun en muistanut lainkaan tätä kaltevaa rakennusta. Junalla pääsi aika halvalla ja valitsin puolentoista tunnin matkan. Se kesti kymmenisen minuuttia kauemmin, kun toinen juna oli mennyt rikki Pasilassa ja tämä juna teki pari ylimääräistä pysähdystä, mutta mitäpä siitä. 


Oli ihanaa ja nostalgista nähdä pitkästä aikaa Punnitse&säästä - kauppa, joka aikaa sitten lähti pois Turun Hansasta harmikseni ja monen muunkin harmiksi. En ole sitä Helsingissäkään nähnyt pitkään aikaan, kun lähti yhdeltä välikäytävältä pois. Kaikki kiva katoaa, muttei onneksi ihan kaikkialta.


Viimeksi käydessäni Tampereella rautatieasema ei ollut auki, kun oli kai niin myöhä. Nyt näin periaatteessa ensimmäistä kertaa aseman aukinaisena tai ainakin pitkään aikaan. Joskus käydessäni Tampereen asemalla on se sen jälkeen ehditty remontoidakin. En käy tarpeeksi usein Tampereella, enkä Turussakaan. Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä haluaisin piipahtaa.


On hassua, kun Tampereen ratikat ovat lähes saman näköisiä kuin Helsingin metrot. Helsingin ratikat vaihtaa tuon tuostakin kuosia ja niitä on sekä vanhoja että uusia. Eipä onneksi loppujen lopuksi ratikat Tampereella muuttanut katukuvaa hirveästi. Kadut ovat edelleen leveitä silloin, kun ratikka ei mene siitä ohi. Tuntuu edelleen, että Tampere on liikennejärjestelyiltään ja valoiltaan Helsinkiä edellä. Tosin Tampereen keskusta ei ole yhtä iso kuin Helsingin keskusta, mutta toisaalta se tuntuu isommalta omaan silmään katsottuna. Riippuu mihin on tottunut.




Pitihän se Tampereenkin Relove kokea, kun se sinne tehtiin. Oli vähäsen vaikea kyllä löytää Stockmannilta leluosaston takaata. Relovessa oli tarjolla ihana vegaaninen Eden matkaajalle ja sillä sai kyllä mahansa täyteen. Oli maha niin täynnä, että lounastimme liian nopeasti sen jälkeen, vaikka tulikin nälkä. Tosin minulle tulee usein nälkä, jos joku vain mainitsee sanan "ruoka" tai "lounas".

En muista patsaiden ennen omistaneen lemmikkejä. Muistelin myös näiden siltapatsaiden olleen paljon isopäisempiä ja paljon isompia. Tosin jossain kohtaa ne taidettiin luultavasti vaihtaa.








Arkkitehtuuria <3




Kävin ystäväni kanssa Kahvila Runossa, joka oli ihan liian täynnä ihmisiä ja se oli todella kuuma. Tosin olin outoon säähän pukeutunut liian lämpimästi, koska en halunnut kylmettyä. Sen sijaan hikoilin ja halusin vain ylimääräisistä vällyistäni eroon. Ihanan Vohvelikahvilan ohitimme; sinne voisi mennä kesällä käymään syömään herkullisia vohveleita ja kahvia kauramaidolla.



Kävimme parilla Kirppiksellä, joista toinen oli ihan jees ja toinen ihan kamala. Haluaisin löytää Helsingissä ja lähiseuduillakin enemmän kirppiksiä ja tehdä niistä kivoja löytöjä. Kirppiksissä on se kivaa, että sieltä voi löytää tavaroita kymmenienkin vuosien takaata ja ainutlaatuisia asioita, mitä ei löydy yhdestäkään kaupasta.





Aurinko tuli ihanasti hellimään kesken päivän. Kaikki näyttää valoisammalta, värikkäämmältä ja kirkkaammalta auringon paistaessa. Suunpieletkin tykkäävät kaartua hymyyn.


Löysimme lounaspaikaksi kiinalaisen ravintolan, olisiko ollut Shanghai nimeltään. Siellä tuli syötyä vatsat täyteen. Oli mukavaa käydä pitkästä aikaa kiinalaisessa, kun en ollut pitkään pitkään aikaan käynyt kiinalaisessa ja oli tehnyt jo jonkin aikaa mieli jossain kiinalaisessa käydä syömässä. 

Tampereelta poistuin Onnibussilla ja se matka kestikin vähän yli kaksi tuntia. Se meni silti joutuisasti ja kotona tuli mentyä aika pian nukkumaan.

Nähdään pian taas Tampere sekä tietysti siellä asuva ystävä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...