lauantai 23. huhtikuuta 2022

Kevään ihastelua ja skuuttimaisemia



Aurinko on kyllä hellinyt ja lumi sulaa vinhaa vauhtia. Jopa 30 senttiä viikossa. Aurinko on vähintään kahtena päivänä paistanut upeasti pilvettömältä taivaalta ja on melkein voinut olla kokonaan ilman takkia. Ainakin ilman välitakkia. Ihanaa, että on kevät! Parasta olisi myös se, että olisi kulkupeli kunnossa. Olen katsellut polkupyöriä, muttei tunnu löytyvän sopivaa.









Otimme päivälipun Voi-skuutille, jolla sai 200 minuuttia rullata eli 3h 20 min. On outoa, että nykyään kuukausi maksaa viisi kertaa enemmän kuin vuorokausilippu, mutta siinä on vain 300 minuuttia aikaa rullata. Jos on koko kuukausi käytettävänä, niin eihän 300 minuuttia riitä mihinkään. Alunperin käytin Voi-skuuttia kesän pari vuotta sitten ennen ekan skuutin hommaamista ja minusta siinä ei ollut mitään rajoitusta, että sitä sai käyttää rajattomasti koko kuukauden. En tiedä, miksi on muuttunut. Se ei silti riittänyt minulle, kun halusin skuutilla töihin, eikä Voi-skuutin kantama riittänyt työpaikalleni asti. 

Silloin hankin oman skuutin. Silloin en harmi vain tiennyt tai toistakaan skuuttia hankkiessani, että on olemassa myös sellainen vaihtoehto, että skuutin voisi vuokrata ja se vuokrafirma vastaisi skuutin kaikista huolloistakin. Nyt vain pähkäilen, että mihinkä ihmeeseen saisin skuutin huoltoon, kun ainoa mahdollinen on Lauttasaaressa ja se on sellaiseen aikaan auki, ettei työläinen millään pysty viemään skuuttiaan sinne huollettavaksi ennen lomakautta. Oh well, jossain vaiheessa varmasti jokin ratkaisu löytyy. Kesäisin ei ole haitannut asuinpaikkani sijainti, mutta rullailuajan ulkopuolella sieltä on kurja lähteä pysäkeille, jotka vievät jonnekin. Pyörällä tai skuutilla vain pääsee helposti minne vain. Harmittaa edelleen se, että rakas valkoinen Baana-pyöräni kähvellettiin, koska ei niitä myydä enää. Olihan se vain yksivaihteinen, mutta se oli ihan täydellinen. Nyt on vaikea löytää uutta.

Eksyin aiheesta - tyypillistä minulle. Hankimme siis vuorokausiliput ja lähdimme rullaamaan ensin kohti  Hietsua eli Hietaniemen rantaa, jossa tapasin viime kesänä paljon käydä ulkokuntosalilla eli rantasalilla kuntoilemassa. Sieltä Lapinlahden viertä alias rantareittiä Ruoholahteen, S-kaupasta juomista mukaan ja jatkoimme Lauttasaareen, lähes Koivusaareen asti. Sieltä takaisin ja halusin löytää Jaalarannan, jota muistan äitiäni siellä käyttäessä hänen sanoneen, ettei ole koskaan nähnyt yhtä siistiä paikkaa. Toista oli tällä kertaa. Toivottavasti katusiistijät saavat pian ajattelemattomien ihmisten heittämät roskat siivottua. 

Näin pitkästä aikaa Lapinlahden ja se todellakin oli sen arvoista. Niin kaunis paikka.

Rullasimme Ruoholahdesta Hietalahteen ja sieltä Hernesaaren kautta Kaivopuistoon. Mietin hetken, kun ei ole vieläkään tullut käytyä Löylyssä, vaikka aikomus on ollut. 


Pysähdyimme Cafe Ursulassa, kun minulla alkoi paikat jäätyä. Lämmittelin hetken kahvikupin äärellä ja söimme voisilmäpullat, kunnes jatkoimme matkaa. Valittavana oli kahvit nimeltä Aava ja Tyyni.






Keskustan läpi kohti Vanhakartanon koskea. Se kuohui ja todellakin kuohui verrattuna siihen, mitä viimeksi käytiin katsomassa, jolloin oli vielä kylmä ja paljon lunta. 




Sunnuntai - päivänä tein tämän toisen ihanuus - palapelin pastelliväreillä melkein kokonaan. Siinä oli reunat odottamassa. Tein sitä aamulla ja tein sen loppuun illalla salilta tullessani. Vasta toinen tuhatpalainen palapeli ja tein sen nopeammin kuin ensimmäisen, vaikka luulin sen olevan vaikeampi. Aloitin ensin väärästä väristä, kun meinasin aloittaa vaaleanpunaisesta, mutta loppujen lopuksi lopetin vaaleanpunaiseen - tai ainakin ison kuppikakun kuorrutukseen, mikä oli palapelin vaikein osuus. Teen nämä kaksi varmasti uudestaan jossain vaiheessa. Olivat niin kivoja! Pitää olla oikeasti jotain näin miellyttävää, että sitä on kiva tehdä. Taustalla pyöri jokin sarja, mutta se meni vain kuunteluksi, kun keskityin vain palojen etsimiseen ja niiden paikoilleen laittamiseen. Ihanaa on joskus myös se, että äkkää yhtäkkiä jonkun palan muiden joukosta ja vie sen suoraan siihen, mistä se puuttuu, vaikka palapeliä olisi vielä paljon jäljellä. Ihana tunne kun aivoissa raksuttaa, ne toimivat upeasti.





Yritin ehtiä vielä skuutilla keskustaan, kun oli vielä minuutteja Voi - skuutilla vuorokausilipusta (tai oikeastan vuorokausipassista) jäljellä, koska se on tosiaan voimassa vuorokauden eli 24 tuntia. Kävin salilla tekemässä voimatreeniä, nautin päivästä ja kaupungin keväisestä tunnusta, siisteistä lumettomista ja pikkukivettömistä kaduista. En kyllä ole innostunut siitä rotiskosta, mikä Keskuskadulla on siinä kohtaa, mihin olen tavannut skuuttini pistää aitaan kiinni - menköön pois! Salin jälkeen suoristin hiukset mielessäni tuleva värjäys, ettei olisi täysi pehko sen jälkeen. Tarttuu väri myös eri tavalla kiinni suoristettuun hiukseen. 


Voilá! Tuli vähän punertavampi. Jeps, luonnonkihara käyttäytyy näin. Oli tukan väri vähän vaisuuntunut ja tuntui, että hiukset ja hiuspohja kaipasivat värjäystä, kun alkoi tuntua, ettei mikään shampoo, hoitoaine tai hiusnaamio tehonnut. Hiustenvärjäyksellä on eräänlainen syvävaikutus hiukseen ja päänahkaan, vaikken sano, että on parempi värjätä hiuksia kuin elää koko elämänsä omalla värillä. Upeaa, jos jollain on sellainen väri tai on muuten tyytyväinen kuontaloonsa, ettei koskaan halua värjätä. Jokaisen oma asia kuitenkin, miten värjää ja minkä väriseksi. En lähde enempää syväanalysoimaan.










Joku jälleen rullien päällä. Kaipaan niin paljon omaa skuuttiani päivittäin. Kunpa löytäisin sille huoltamon, joka olisi säälliseen aikaan auki. Nähdessäni nuo kaksi toisiinsa kietoutunutta puuta keksin niistä runosen: 

Puut tanssivat
toisiinsa nojaten
Oksat toistensa ympärillä
Hitaasti ja ikuisesti
Niin kauan kuin saavat kasvaa
Vieretysten

Lisäksi käydessäni Ruoholahden Citymarketissa siellä oli ihania kimppuja kahdella ja kolmella eurolla, jotka normaalisti olisivat 6-7 euroa kalliimpia, mutta olivat juuri sinä päivänä, toisena pääsiäispäivänä, halpoja. Sain vihdoin kotiin viemisiksi kauniita krysanteemeja, joita olen kauan miettinyt.


Lettuja tuli syötyä ja sen kanssa Oddlygoodin vispaantuvaa kaurakermaa, joka oli maultaan ja vispautuvuudeltaan parempaa kuin Alpron. Alan pikkuhiljaa lämmetä Oddlygoodille, ihme kyllä.

Viimeinen rumsteeraus nykyisessä asunnossani. Vaihdoin vain sängyn paikan pois seinän vierestä ja yöpöydän seinän viereen. Helpompi pedata sänky sillä tavoin, kun joskus sijauspatja tykkää liikkua. Yritän myydä tätä sänkyä ja ihanaa valko-vaaleanruskeaa tv-tasoani, joten jonkun pitäisi tulla hakemaan. Uudessa asunnossa odottaa isompi sänky.








Aivan ihmeellinen tuo aurinko. Rakastan sitä yli kaiken. Täytyyhän sitä, kun se mahdollistaa kaiken lämmön ja elämän. Heräävää luontoa on ihanaa seurata: puron laskemista kivien yli, kukkien ja lehtien puhkeamista kukintaan, perhosia ja kimalaisia. Lapset kertoivat nähneensä myös muurahaisia.


Sain eilen haettua postista paketin, jossa oli vanhaan ja uuteen kotiin siivoustuotteita: scraper, uuninpesuaine, wc-pönttöön kaukalosta huolta pitäviä geelitöpsyköitä (eli hyvästit reunasta roikkuville wc-raikastimille!), Duck - vessanpöntönputsariaine eli tuttavallisemmin "wc-duck/ankka", pehmeä tiskinpesuharja, Scrub daddy - sieni, Power paste + scrub mommy - sieni, method greipintuoksuinen yleispuhdistusaine, keraamisen lieden puhdistussieni, värikkäitä pehmoisia mikrokuituliinoja, suojakäsineet esim putkitöihin, putkenavausaine ja siinä ne olivatkin. 



Eilen kirjoitin, että oli ihana perjantai-ilta: hyvä leffa (Grindelwaldin rikokset), tein banaanilettuja, jotka söin vaahterasiirapin kera ja löytyi mukavaa oheistekemistäkin, kun oli e-kirjastossa selaamattomia lehtiä sekä vihdoin tällä viikolla tulleet mainokset. Voi vain rentoutua ja nauttia, selata mainokset ja viedä ne kierrätykseen, ehkä puunata jotain ja varata pyykkivuoron samalla huolehtien nesteytyksestä eli juoda vettä isosta pullosta. Ihanaa että on kyvät ja ihana aurinko pilvettömällä taivaalla <3 


Siivosin tänään koko aamupäivän, sekä pesin pyykit, ja vähä yli yhteen näyttökuntoon nykyisen huoneiston. Scrub daddy - nimisen tuotemerkin takaa löytyvä Power paste on kyllä ihan mieletön tuote! Sai entisen vuokralaisen vaatekaapin oveen jättämät teipinjäljet ja jostain syntyneet punaiset ja tummat juovat hävitettyä. Aamulla ensin kokeilin power pastea paistinpannuun, eikä pitänyt siitä vielä innostua siivoamaan, mutta minkäs mahdat itsellesi. Piti kokeilla myös erilaisille pinnoille, sain ties mistä hävitettyä pinttyneitä jälkiä sekä tummentumat vaalentuivat ja pinnat palasivat entiselleen. 

Olen Youtubesta ja instagramista paljon AuriKatariinaa seurannut ja sain vinkin sieltä kaikenmoisiin siivousjuttuihin ja olen varsinkin tuon power pasten hankkmista miettinyt, siinä mukana tullutta scrub mummya ja lisäksi tilasin scrub daddyn, joita hän käyttää paljon videoissaan. Scrub daddy - sienellä ja vedellä sain irrotettua paljon pinttyneitä ruokatahroja keittiön seinäkaakeleista, mutta käyn niiden kimppuun paremmalla ajalla. Mikrokuituliinan ja power pasten kanssa möyrin myös lattian rajassa nähden alhaalla ties mitä tahroja - miten niitä kahvitahrojakin pääsee ympäri asuntoa. Puhdistan kaiken vielä perusteellisesti sitten kun on sen aika.







Vuosi sitten kävin paljon skuuttailemassa iltaisin ympäriinsä katselemassa ja nuuskimassa keväisiä iltoja mm. juurikin kolmessa lempipaikassani: Hietalahdessa, Hietarannassa ja Lapinlahden äärellä. Ovat niin upeita paikkoja, että jokaisen pitäisi nähdä ne aikaisin aamulla tai auringon laskiessa illalla. 

Kävimme tänään herkkufestareilla eli yhdistetyllä Kahvifestivaali ja Jäätelö- ja suklaakarnevaaleilla. Piti tehdä niistä oma postauksensa, mutta se ei ollut ihan sen arvoinen, joten jätän sen seuraavaan viikkopostaukseen. Nyt alan tekemään ruokaa, kun nälkä kurnii mahassa.

Ihanaa iltaa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Löytöjä, inspiroitumista ja herkuttelua

Tuntuu, että viime postauksesta on kolme viikkoa, vaikka siitä on hädin tuskin kahtakaan viikkoa. Sanotaanko siis, että pari viime viikkoa o...