Aamuja aurinkoisia, kaunista taivasta.
Eilen (eli keskiviikkona) kävin hammaspäivystyksessä Kalasataman terveysasemalla. Olin pari päivää sitten soittanut ja pyydettiin soittamaan seuraavana aamuna särkyaikaa, kun viiden päivän sisällä oli enemmän tai vähemmän jomottanut sekä ylä- että alaviisaudenhampaan kohdalla sillä puolella . Tiistai-aamuna soittaessani sain päivystysajan puoli yhdeksäksi seuraavaan aamuun eli keskiviikolle. Paikka oli minulle ennalta tuntematon, mutta ajanvarauslapussa oli selkeät ohjeet, minne piti mennä ja mistä kääntyä mihinkin odotustilaan. Katselin vaihtuvia numeroita, jännitin heräämisestä asti, yritin pelata kännykkäpelejä ajatellakseni jotain muuta kuin tulevaa koitosta ja tunnin kuluttua minut pyydettiin nimeltä sisään. Mitäpä siis tein numerolapulla!
Kerroin suoraan olevani pelkopotilas ja lääkäri oli kyllä niin ihana! Koko ajan huolehti, että kaikki on hyvin ja kertoi, ettei missään tapauksessa pidä mikään sattua. Huumoriakin oli hieman matkassa, enkä ollut ollenkaan niin kakanjäykkänä kuin viime kerralla särkypäivystyksessä hermokivun takia käydessäni.
Kävin välillä röntgenissä ja tulin takaisin. Kerrottiin, että saan kesäkuun alkuun kirurgiseen alahampaan poistoon ajan, koska siinä sitä ei voitu poistaa, mutta sain antibioottikuurin tulehdusta varten. Puhuttiin siitä, että molemmat viisurit pitää vetää pois, vaikka alunperin meninkin alahampaan takia (oikeasti molempien), niin olen kyllä jo pitkään halunnut molemmista eroon. Päätimme poistattaa yläviisurin, joka on ollut kokonaisena kiusaamassa jonkin aikaa ja se on kiusannut varsinkin alaviisuria. Se oli tosi helppo vetää pois puudutuksen alettua, mahtoiko vain kymmenen sekuntia kestää. Tuntui kuin pieni kivi olisi vedetty kuopastaan.
Ajattelimme yhdessä - ja olin aiemminkin ajatellut - että kun näistä viisureista päästään, niin käyn koko suun tarkastuksessa, että saan hammaskaluston vihdoin ja viimein kuntoon. Ja kuka tietää, ehkä valkaisutan hampaani sitten joku päivä.
En halunnut nähdä pois vedettyä hammasta. Sain siihen kuoppaan tupon, kun verenvuoto piti tyrehdyttää sekä pari päivää sairaslomaa, koska minulla on aika fyysinen ja sosiaalinen työ. Kuulemma jos olisin ollut puhumaton istuva toimistotyöntekijä, niin en olisi saanut saikkua. Lisäksi en saa harrastaa fyysisesti raskasta liikuntaa viikkoon - pihkura kun piti olla salipäivä juuri silloin! Liikun kyllä tosi äkkinäisesti, joten pari päivää leikin laiskiaista, sillä seuraavana aamuna tunsin, että haava oli alkanut vähän vuotamaan vain aamutohinoideni aikana.
Sen päivän sain syödä kuulemma vain smoothieita ja jäätelöä. Eli join Naturdiet-purkkeja ja olin nälkäinen koko päivän. Kolmesti päivässä puoli tuntia ennen ateriaa pitää penisilliiniä syödä. Ei siis saanut mitään kuumaa tai kovaa nauttia, vaan suurimmalti osin nestemäistä, että verenvuoto tyrehtyy ja haava alkaa umpeutua. Mietin jossain kohdassa, että tuntuu kuin olisin enemmänkin sydänpotilas, kun en saanut rasittaa sydäntä, ettei verenpaine nouse liikaa. Sydänpotilailla on kuitenkin paljon vaikeampaa ja vie paljon kauemmin aikaa toipua. Olisin halunnut jälleen kerran aloittaa uudestaan juoksemisen salilla, mutta pitää odottaa ensi torstaihin sitäkin. Pitää käydä rauhallisilla kävelyillä.
Hammaslekurilta poistuessa oli tosi ihana ilma. Kävelin vajaan pari kilometriä rauhaksiin kotio. Kuvailin pitkästä aikaa kaikkea matkan varrelta. Ihanaa kaupunkimaisemaa ja roisia graffitia. Graffitissa on jokin viehätys, mutta kaikkein kauneimpia ovat ne tarkoituksella tehdyt taideteokset kaduilla, jopa koko seinän kokoisia maalauksia. Kurjaa, että jotkut spreijaavat rumia graffititekstejä, kun voisi tehdä sen sijaan upeita taideteoksia.
Ja iih, näin kevään ekan perhosen! Ekan minulle siis, jotkut kertoivat nähneensä sitruunaperhosia. Ne ovat niin kauniita. Ihanaa, että kevät vihdoin on täällä, lumi sulaa nopeasti ja odotetaan, että lakaisukoneet poistaisivat kivet teitä tukkimasta, niihin helposti liukastuu.
Rakastan Helsingin arkkitehtuuria ja kaikkea vähän vanhempaa ja miksei uudempaakin arkkitehtuuria. Joistain rakennuksista pystyy selkeästi näkemään, milloin ne on tehty. Ei tavanomaista betoniviidakkoa, vaan kauniita muotoja ja värejä sekä sopivasti sileää ja rosoisuutta.
Tuli karkkipalapeli valmiiksi ja sitä oli aivan ihana tehdä! Eka 1000-palainen palapeli, jonka tein. Aloin heti tehdä toista, joka tuli samalla tilauksella. Siinä on ihania pastellivärejä, mutta luulenpa, että saattaa olla hieman tuota ekaa vaikeampi tehdä. Silti on mukava väkertää, saa ihanasti keskittyä tekemiseen.
Ekassa kuvassa heti suihkun jälkeen vielä olopaidassa. Tokassa kuvassa ihanan keltainen paita päällä, kivat korvikset korvissa, vähän meikkiä ja kiharat omasta takaa. Ulkona paistaa ihana aurinko.
Tänään tuntuu lauantailta, mutta on pitkäperjantai.
Neljä vapaapäivää edessä, joista jokaisesta varmasti nautin.
Btw pitää mennä vapaapäivinäkin aikaisin nukkumaan, koska aivojen mielestä on ihan parasta herätä puoli kuudelta, vaikka kehoa vielä väsyttäisi ja niin myös aivoja, mutta ovat uppiniskainen.
Ihanaa pääsiäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti