Piti jo maanantaina vai jo perjantaina oikeastaan kirjoittaa, mutta minkäs teet, kun päivät juoksevat. Tämä vaatekaapin kuva havainnollistaa sitä, kun halusin kokeilla power pastea kiiltopintaisessa ovessa oleviin tarranjämäjälkiin. Kostea mikrokuituliina, pyyhkäisy power pastea ja hinkkasin nopeasti power pastella tarranjämät pois. Innostuin aineen tehosta ja löysin itseni vielä tunnin kuluttua hinkkaamasta keittiön seinäkaakeleita, ovia ja lattianrajaa. Kumma, mistä kaikkialta ruokaroiskeita löytyy, mutta power paste toimii kuin ihmeaine. Sen tehon takia innostuin hetkeksi kuuraamaan.
24. viime kuuta lähdin kohti Triplaa tapaamaan ystävääni lounaan merkeissä. Kiersimme muutaman kaupan ja harmikseni italialainen kahvila, joka on sivuston mukaan auki, ei ollutkaan auki sinä sunnuntaina. Olinkin ihmetellyt ja ehtinyt innostua, että olisi ollut sunnuntaina auki, kun ei ole ennen ollut. Kyllä sinne joku päivä vielä pääsee nautiskelemaan kakuista ja aidosta italialaisesta kahvista.
Kävimme Fafa'sissa syömässä pitat. Otin suosikkini kana-halloumi-pitan ja olisin voinut syödä toisenkin samanmoisen heti perään, vaikka se olikin isompi versio. Kävimme parin vaatekaupan lisäksi katsomassa H&M Homea, mitä sieltä löytyi: muutama kiinnostava tuoksu. Ruohonjuuressa pyöriessä mietin Pukkan Cleanse-teetä, voisi jälleen opetella juomaan teetä ja aina kiinnostaa puhdistuminen, kun keho on täynnä kuona-aineita. Ekana päivänä tätä kuuta vielä mätin turhaa herkkua sisääni, kun oli vappu, niin asiaankuuluvasti piti syödä munkkeja, joita sainkin herkullisina ja vastapaistettuna (siitä myöhemmin), mutta nyt on jonkinasteinen flunssa (siitäkin myöhemmin) niin olen ollut täysin herkuton yrittäessäni parantua nämä kolme päivää. Parilla päivällä meni yli herkuttelu viikon aikana - tiedä häntä, voinko tästä flunssaisesta itseäni syyttää vai onko tämä jotain muuta kuin flunssaa.
Olen kiinnostunut kivistä ollut jo vuosia ja kotonakin olen pitänyt luonnosta löydettyjä kiviä pöydällä jossain feng-shui - muodostelmassa. Huomasin ilokseni Ruohonjuuresta lähtiessä neljä kiveä kassan luona ja ostin tämän kristallikiven. Haluaisin jonain päivänä käydä jalokivigalleriassa tai sellaisessa liikkeessä, missä on erilaisia upeita kiviä. Turussa Hansassa oli joskus ihana jalokivigalleria, joka lopetti jo vuosia sitten toimintansa. Olen lukenut, että sellainen samankaltainen olisi myös Helsingissä, mutta pitää vain mennä ja löytää.
Emme päässeet italialaiseen kahvilaan, mutta kävimme Triplan alakerrassa Cafe Mantelissa syömässä kakkua ja juomassa kahvia. Jotain sentään. Ei se kakkupala ollut tärkeä, vaan ajatus kahvihetkestä ystävän seurassa.
Karhupuiston kaunokaiset.
Kotiin tullessa katselin luonnonvalossa näitä kaunokaisia, joista on edelleen pari oksaa tallella, kun pari päivää sitten otin huonot pois, leikkasin vartta ja laitoin uuden veden ja pienempään maljakkoon.
Tilasin huippuhyvää nepalilaista ruokaa Ravintola Nepali Chulosta. Annoksen nimeltä Chef's choice tms. Kuitenkin porvoolainen ravintola Pokhara sai arvoisensa vastustajan. Ainoastaan leipä on Pokharassa parempaa. Kuulin tosin, että myös Helsingissä olisi Pokhara, oliko huhu vai ei, otan selvää.
27. huhtikuuta yksin illalla kotona halusin vähän jäätelöllä herkutella, mutta vedinkin koko paketin yhteen menoon, vaikka piti syödä vain puolet. Siitä varmaan alkoi alamäki, mikä olisi pitänyt jättää siihen herkuttelukertaan. Kehoni ei voi hyvin, jos saa liikaa maitotuotteita. Olen yrittänyt suodattaa kaikkea kakkaa elimistöstäni juomalla muutaman päivän aikana tarpeeksi vettä. Pitäisi hankkia jostain jäätelökauha, jolla saisi aina vain pari palloa jäätelöä ja laittaisi loput pakkaseen odottamaan seuraavaa herkuttelukertaa. Käyn lähes joka päivä kaupassa juurikin sen takia, etten söisi liikaa, koska kaikki, mitä kaapeissani on kahvia, kananmunia tai puuroa lukuunottamatta häviää alta aikayksikön.
Aamusta sekä todella kauniita pilviä yhtenä iltapäivänä auringon tullessa esiin sadeuhan jälkeen.
Oh the big bananas ! Jopa oma käteni näyttää pieneltä näitä pidellessä.
Ostin tämän 500-palasen palapelin Tori.fi:sta kolmella eurolla ja 29. päivä aloitin 2,5 tunnin päiväunet alla. Tein ensin selkeän etuosan ja sen jälkeen vasta 2. toukokuuta sain tehtyä tämän valmiiksi, kun hahmotin sumean takaosan. On aina hyvä pitää välipäiviä palapelin teossa; kun sen tekoon palaa, niin siinä välissä on käsitellyt sen tekoa alitajuisesti ja sen jatkaminen onkin helpompaa.
Viime lauantaina ajattelin, että olipa kivan näköinen ilma ja otin Voi-päiväskuuttipassin eli saisin skuuttailla 200 minuuttia. Kävin hakemassa skuutilla kymmeneltä aamulla tori.fi:stä ostamani jo ihan aluksi hehkuttamani Klassikkokarkit-palapelin; pääsen sittenkin tekemään sitä ja sain hieman halvemmalla kuin alkuperäinen olisi tällä hetkellä kaupassa maksanut. Kävin viemässä palapelin skuutilla kotiin, luin hetken lehtiä ja siivoilin, kunnes lähdin uudestaan skuuttaamaan. Skuuttasin Lapinlahden äärelle, kun sain kutsun Myyrmäkeen syömään ja olin kahden vaiheilla lähdön kanssa, kun en halunnut heittä päivälippua hukkaan. Tosin oli alkanut tuulla aikamoisesti, mikä ei kuulunut skuuttailusuunnitelmiin, joten skuuttasin keskustaan ja lähdin junalla kohti Vantaata.
En ollut koskaan ennen käynyt Myyrmäessä, jotan yllätyin iloisesti, kun vierailusta sinne tulikin taide-elämys. Olisipa Helsingissäkin enemmän upeita seinämaalauksia eikä vain rumia graffiteja. Toisaalta jos ihmiset tykkäävät piirtää graffiteja, niin sille voisi olla ihan oma paikkansa, vaikka useita, ettei mitä tahansa paikkoja käytäisi tuhrimassa maaliin. Kävimme Myyrmäen Mike's dinerissa ja laitoin taas kokin koville, kun burgeriani piti muokata ja poistaa sekä lisätä ainesosia. Kylkeen otin bataattiranskalaiset. Oli kyllä hyvä annos, vaikka alkuun epäilyttikin paikan pienuus ja sijainti. Oli kovin pieni paikka, mutta olisi kaivannut isommat tilat. Pidän silti enemmän Classic American dinerista, jossa ei tarvitse poistaa kuin yksi ainesosa ajattelemastaan annoksesta.
Syöminkien jälkeen suuntasimme kohti Haltialaa. Minulla oli maha täysi ruoasta, joten munkki ei maistunut. Tuuli kyllä kovaa, ettei ollut Wanhassa Pehtoorissa hytiseminen pihalla kovin loistokasta. On osaksi myös tuulisten kylmien päivien vuoksi kurkkuni ja nenäni sattuva ja nuhainen. Buranaa ja hunajaa naamaan ennen nukkumista, jospa se sillä rauhoittuisi.
Taidan tässä saman tien kertoakin, että tämän hetkinen flunssainen olo varmaankin alkoi liian isosta jäätelöannoksesta viikko sitten, tämän viikon stressaamisesta alaani koskevan asian takia, tuulisista viimoista, välillä kylmässä asunnossa nukkumisesta ja yli viikon joka ikinen yö vähintään pari kolme kertaa yöllä heräillen sekä liikaa maitotuotteita, gluteenia ja sokeria nauttien. Ainesosat flunssaan on jo kahdesta tai jo yhdesta noissa mainituista ainesosista valmis. Jännitin myös sitä, että pitää ehdottomasti olla terve, kun näen yhtä ystävääni pitkästä aikaa. Miksi juuri silloin pitää kipeillä, kun on tapahtumassa jotain tärkeää. Toki myös liikunta on jäänyt vähille, kun olen potenut vierasaineista kehossa, jotka mahdollistivat matala-asteisen tulehduksen syntymisen. Toisaalta tänään mietin myös, että saattaa olla kyse siitepölyallergiasta. Minulla on todettu lievä pölyallergia, pölypunkkiallergia sekä ristikkäispölyallergia, jolloin pitää varoa ruokavaliossa varsinkin paprikaa, omenaa ja hernettä. Fodmapin takia en myöskään syö kuin kahta kaalia ja niitäkin liian harvoin. Ja jos minulla on ristikkäispölyallergia, niin on suuresti mahdollista, että olen jollekin siitepölylle allerginen.
Tämän voitettuani aion oikeasti jatkaa tätä herkutonta, mitä on jatkunut jo kolme päivää ja jatkossa pitää ehkä yhden herkkupäivän viikossa ja valita herkkuni viisaasti. En halua enää syödä sellaista, millä ei ole merkitystä, mikä ei tee minua oikeasti iloiseksi ja halua nauttia hitaasti sen mausta. Aion elää terveellisesti ja alkaa liikkua enemmän, koska terveys on todella korkealla arvoasteikossa. Aina kipeytyessä sitä ymmärtää, kuinka terveyttä ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen vuoksi pitää taistella ja valita tarkasti ainesosat varsinkin allergioideni takia, etten syötä myrkkyä keholle. Haluan myös löytää ratkaisun siihen, miksi niin moni yö jo niin monta viikkoa on ollut katkonaista.
Välillä en edes herää ääniin, outoon uneen tai vessahätään. Edellisyönäkin heräsin kello kaksitoista ja olin meinannut, että olisiko voinut olla jo aamu. Pyörin loppuyön vähän väliä heräten, mutta onneksi olin aika virkeä koko päivän huonosta yöstä huolimatta. Toivon vain, ettei aivot ole jo liian tottuneet siihen, ettei saa tarpeeksi nukuttua, koska aika pian tämän jatkuessa alkaa tulla muitakin vaivoja kuin vain flunssa. En ole jaksanut pahemmin liikkua, vaikka olen kyllä halunnut, mutten ole saanut nukuttuakaan, vaikka keho on väsynyt, mutta mieli on eri mieltä. Tulen pian saamaan loop-earplugit ja ennen kuin hukkasin yhdet tosi hyvät korvatulpat nukuin niiden kanssa paremmin kuin ennen. Ei pidä koskaan aliarvioida terveyden ja unen arvoa, vaan niitä pitää vaalia.
Haltialasta palattua menin kirjastoon ihastelemaan ja unelmoimaan sisustuslehden parissa sekä opiskelemaan KuntoPlus-lehden parissa. Huomasin tänään, että tälläkin hetkellä olisi luettavana muutama kiva lehti. Joku päivä, en enää tänään jaksa niihin keskittyä. Alkaa uni painaa silmää, mikä on loisto juttu. Pitää nukkua, kun alkaa nukuttaa.
Sunnuntaina eli Vappupäivänä pääsin herkuttelemaan uunituoreilla munkeilla sekä käyskentelemään Rehtijärven viereisessä metsässä Forssassa. Oli kaunis ilma.
Tällä viikolla on ollut pari aikaista aamua. Olen herännyt puoli viideltä molempina päivinä, kun on pitänyt ehtiä varttia yli kuudeksi töihin. Iloitsin, kun maanantaina sain juotua tarpeeksi vettä, niin se tuntui jo seuraavana aamuna tiistaina eli eilen. En ottanut laiskana katuskuuttia ja rullannut sillä bussipysäkille bussia odottamaan, vaan ajattelin, että nopeastihan minä sinne toiselle pysäkille kävelen ja olin neljä minuuttia ennen bussia odottelemassa. Nautin aamun tunnelmasta, heräämisestä, virkeydestä. Aamu hymyilytti ja aurinko oli aikaisin ylhäällä.
Luonnon heräämistä ja lehtien ilmestymistä puihin ja pensaisiin on ihana seurata. Tänä aamuna oli kirpakka ilma, lämpötila oli nollassa noustuani pysäkillä bussista pois, mutta työpaikan oven avattuani tuntui samalta kuin olisin noussut kylmäaltaasta. Uiminenkin on jäänyt viime viikolla ja jää tällä viikolla pois, mikä harmittaa, mutta mieluummin menee terveenä uimaan ja nauttii siitä.
Tein banaanilettuja tänään, mutta mielessä pyörii, että keittäisi vielä keittää iltapuurot ja mennä nukkumaan. Muriseva maha ei ole mukava unikaveri. Siispä puuron tekoon ja sitten tervehtimään sarvikuonoa.
Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti