Kävellessäni vastaan tuli tämä kaunokainen, jonka sivusto oli näkyvissä jo aiemmissa kuvissa. Tämä taidonnäyte, suunniteltu vuonna 1907, on Johan Halosen ja Selim Nurmen käsialaa. Rakennus sijaitsee Abrahaminkadun ja Eerikinkadun kulmassa Kampissa. Katukuvassa rakennuksen vieressä Abrahaminkadulla näkyy kaunis rakennus kauempana, jota aion mennä jonain päivänä lähempää ihastelemaan.
Viime sunnuntaina oli uskomattoman upea aurinkoinen ilma! Nämä kuvat ovat matkalta Verkkokaupasta Kamppiin. Oli hyvä päivä kävelylle. Kävelin Jätkäsaaren poikki ja kuljin pitkään Eerikinkatua pitkin. Vastaan tulivat Hietalahdenkatu, Abrahaminkatu, Albertinkatu ja Lapinlahdenkatu. Kauniita taloja löytyi Eerikinkadulta. Helsingissä on huikean kaunista ja värikästä arkkitehtuuria 1900-luvun alusta. Näin Eerikinkadulta muita katuja, joissa pitää ehdottomasti käydä kävelemässä ja kuvailemassa jonain päivänä. Sellaista neliö-siksakia pitää jonain päivänä kävellä tai joitain katuja päästä päähän. Jospa sitten, kun ei ole enää lunta ja voi ottaa skuutin alle, joka nopeuttaa matkantekoa.
Kaksi näistä rakennuksista on rakennettu vuonna 1902 ja 1927 suunnittelijoinaan Emil Lindgren ja Eino Siira. Korttelit.fi-sivustolta löytyy rakennusten sijainnit ja niiden lyhyt historia.
Kaksi näistä rakennuksista on rakennettu vuonna 1902 ja 1927 suunnittelijoinaan Emil Lindgren ja Eino Siira. Korttelit.fi-sivustolta löytyy rakennusten sijainnit ja niiden lyhyt historia.
Verkkokaupasta ostin uuden paistinpannun, jossa on tarttumaton pinnoite. Ihan mahtava vanhaan paistinpannuun verrattuna. Kuvassa vanha paistinpannu vasemmalla kuvassa ja oikealla uusi WMF NordicProfi -paistinpannu, jossa on
3-kerroksinen, erittäin kestävä ja tarttumaton Durit (ILAG) -pinnoite.
Pinnoite on myös turvallinen, koska se ei sisällä PFOA-yhdisteitä. Vanha paistinpannu krääsäsi koko asunnon täyteen sankkaa sumua ja piti aina pitkäksi aikaa parvekkeen ovi avata, kun en omista avattavia ikkunoita. Ne olisivat kyllä paljon parempia, muttei voi mitään. Tämän kanssa asunto ei kyllä krääsää ollenkaan, kun ei tarvi lähes ollenkaan rasvaa tai öljyä. Käytän oliiviöljyä tilkan, vaikkei sitä tarvitsisikaan. Pannu on todella helppo puhdistaa vain huuhtelemalla ja pyyhkimällä paperilla kuivaksi, koska tämä todellakin hylkii jopa öljyä. Pitää ottaa selvää pannun tarkemmista huolto-ohjeista, jos sellaisia pidemmän päälle tarvitsee. Jotkut olivat antaneet pannulle huonoja arvosteluja ja toiset taas hyviä arvosteluja. Itse olen tähän pannuun 6/5 tyytyväinen, jos verrataan vanhaan pannuuni. Kerran minulla oli ihmepannu, jossa oli keraaminen pinnoite, mutta se meni oikeasti todella nopeasti huonoksi ja heitin sen pois. Toivottavasti tämän kanssa ei käy samoin.
Lisäksi Verkkokaupasta hankin kuusi Oatlyn iKaffe - kaurajuomapurkkia, eräänlaisen hierontarullan, joka painautuu paremmin selkärangan viereisiin lihaksiin sekä Lehmus Roasteryn Lauritsa - kahvia maisteluun, jossa tummuus on 4/5 ja lesoiluaste 4,5/5.
Olen tykännyt Lehmus Roasteryn Kettu-kahvista, vaikka yhtä niistä en ole maistanut, joten ajattelin maistaa Lehmus Roasteryn muitakin kahveja. Kansan rakastama Juhla(kakka)Mokka, jota töissä täytyy juoda, maistuu tämän rinnalla ainoastaan kuumalta ja toisinaan se on tehty hyvin laihaksi, että kävisi kuravedestä. Ei pahalla Pauligia kohtaan. Tykkään kaikista muista Pauligin kahveista kuin JuhlaMokasta. Ihme, että se on suosituin. Johtuu varmaan siitä, että se on vanhin, jollei Presidentti ole vanhempaa. Jotkut eivät halua vaihtaa klassikkoa, mutta jos yhtään tekee mieli hifistellä, niin se on todellakin sen arvoista. Hifistellä eli maistella muitakin kahveja kuin sitä omaa tuttua, johon on tottunut, minkä takia aina ostaa sitä. Mie taas olen niitä henkilöitä, jotka aina haluavat maistella kaikkia uusia makuja, koska täytyy ottaa selvää, tykkääkö siitä vai onko se pettymys. Uteliaisuus vie aina voiton omalla kohdallani.
Yhtenä pitkän iltavuoropäivän aamuna. Ei haitannut pitkä päivä edessä, kun oli todella hyvää kahvia koneistossa. Tässä viikossa on muutenkin ollut ihanaa, kun on ollut enemmän aurinkoisia päiviä kuin muutamina menneinä viikkoina. Todella piristävää. Pakkaset ovat kyllä paukkuneet, mutta kuukauden päästä voi olla, että lumi jo sulaa. Odotan niin paljon lumen sulamista. Rakastan kevättä!
Long time no sunrise in Sörnäinen. Kuvassa siis Kalasataman rakennus, mutta kuva otettu Sörnäisissä bussista matkalla töihin.
Jotain jännittävää noissa patsaissa ja muutenkin illan valoissa.
Perjantaina kävin töiden jälkeen muuten vain Sellossa, koska työpäivä päättyi aikaisin. Enpä sieltä erityisesti mitään etsinyt, mutta kävin Prismassa, josta löysin shampoon ja hoitoaineen lisäksi Foccaccia-leipää, joka on ainoa vehnäleipä, joka sopii minulle varmasti sen rakenteen ja oliiviöljyn takia. Teki himo foccacciaa myös eilen, mutta keskustan Herkussa ei ollut ollenkaan Foccacciaa. Mietinpä, kun saan tämän tekstin valmiiksi, niin voisin lähteä Isossa Omenassa käymään, kun sielläkin on Prisma.
Ystävä kysyi, miksi käyn Sellossa ja Isossa Omenassa asti Prismassa, mutta ne ovat helpoimpia saavuttaa kuin jokin yksittäinen Prisma jossain Malmilla. En tiedä, olisiko Citymarketissa foccaccia-leipää. Voisihan sielläkin käydä. Olisi vähän lähempänä, Ruoholahdessa. Prismassa ja miksei Citymarketissakin on hyvä, kun sieltä oikeasti saa tuoretta leipää ja siellä on suuri leipävalikoima. Ihan vain yleisesti sanottuna. Ennen tykkäsin kovasti cashew-karpalo-ciabattasta, jota Prismasta saa, mutta nykyään voin onneksi syödä foccacciaa, vaikka voihan niissäkin tekijän kannalta olla eroja.
On muuten jännä, miksi ihmiset ovat todella paljon syöneet tällä viikolla ja jo viime viikonloppuna laskiaispullia, vaikka laskiaissunnuntai on vasta ensi viikolla yhdessä ystävänpäivän kanssa ja laskiaistiistai vasta sitä seuraavalla viikolla. Toivottavasti ihmisillä ei tule laskiaispullat pian korvista ulos. Onhan laskiaispäivä ja laskiaispulla tosi ihania, mutta nyt tuntuu, että Suomessa laskiaispulla on Runebergintorttua ja ystävänpäivää isompi asia. Jokaiselle toki eri asiat merkitsevät erilaisia asioita ja ne koetaan eri tavoin.
Because
Saturday. Tämä viikko sisälsi kolme pitkää iltavuoroa ja vaillinaisia öitä.
Edellisyön yhdeksän unitunnin jälkeen olo on rentoutunut ja voi nauttia
pitkästä vapaapäivän aamusta. Tykkään hemmotella itseäni itsetehdyllä
brunssilla, johon tällä kertaa sisältyi kaurapuuroa ja paistettu
kananmuna. Olen miettinyt joinain arkiaamuina korvaavani puuron
kananmunilla ja banaanilla niin kuin perjantaina tein. Ei yhtä täyttävää,
mutta paljon nopeampaa kuin puuro ja tulee varmasti syödyksi toisin kuin
kaurapuuro, joka jää usein arkiaamukiireessä puoliksi syötynä pöydälle.
Uuden paistinpannuni kanssa käytän vain tilkan oliiviöljyä pannulla, kun tarttumaton pinta ei kaipaa lähes ollenkaan
mitään ja rasva pannulla krääsää koko asunnon. Käytän oliiviöljyä myös
kattilapoppareiden teossa. Hyvä tapa saada oliiviöljyä, kun ei muuten
tulisi käytettyä.
Appelsiinimehusta saa kivasti C-vitamiinia aamuun, kun sitä en ota purkista. Olen täysin ihastunut uusimpaan kahvikokemukseeni Lehmus Roasteryn Lauritsalan 4/5 - tummuiseen kahviin ja olen ainakin joksikin aikaa palannut mustasta kahvista Oatly iKaffen käyttäjäksi. Btw kannattaa kokeilla Lauritsalaa paistetun kananmunan kanssa. Ne maut jotenkin täydentävät ja voimistavat toistensa hyviä puolia.
Syön
viikonloppuna harvemmin ku arkena, siksi myös suurempi aamiainen.
Eilen aamulla valmistautuessa ulos menoon. Piti vähän suoristaa tukkaa, kun se seisoi pystyssä. Aivan ihana tuote kyllä Doven Nourishing secrets Glowing conditioner with pink lotus and rice water.
Odotin,
että ruoka laskeutuu ja lähdin salille juoksemaan. Tällä kertaa juoksin
8,7km tuntivauhdilla viisi kilometriä. Viisi kilometriä taittui aikaan 34,36, mutta koitin vielä lopuksi sydämen sykkeen, joka oli 136 eli suunnilleen sama kuin viime juoksunkin jälkeen. Tässä tuli uusi aikaennätyskin. Jospa jonain päivänä oikeasti saan juostua viisi kilometriä puoleen tuntiin. Se on tavoite kesään mennessä. Mitenkähän sitä tuulettaisi.
Hassua kuvitella, miten todella
nopeasti juoksukunto nousi. En ole edes hengästynyt juoksemisen
jälkeen. Johtuu varmaan siitä, että olen oppinut tasaamaan hengitystä juoksemisen
aikana. Ulkona juostessa en sitä taitoa niin hyvin osaa ja siellä on
vaihteleva maastokin, niin tulee hengästyttyä. Minulle on helpompi,
etten hengästy, mutta joskus voi hengästyä tarkoituksellakin.
Jeps, jospa nyt vaatteet päälle ja ulos! Mukavaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti