sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Ulkona sataa, mutta näen vain auringon


Viime viikolla puhjennut flunssa sai seuralaisekseen yskän, johon hain apteekista hoitoa Medipektin muodossa. Nykyään yskänlääkkeet ovat kumman hyvän makuisia, kun ennen olivat pahan makuisia. Ajattelin heti yskän ilmaantuessa, kun luulin jo viime sunnuntaina päässeeni flunssasta, että "flunssa vastaan minä: erä kaksi", koska ei se halunnutkaan päästää niin helpolla irti. Tällä viikolla piti pitää yksi sairaspäivä keskellä viikkoa, kun ei tullut ääntä kurkusta kunnolla ja on tosi vaikea tehdä omaa työtäni, jos ei tule ääntä. Puheen tuottaminen on yksi tämän työn erittäin tärkeistä tekijöistä, koska ilman puhetta ei pysty tekemään tätä työtä. Joitain töitä varmasti pystyy tekemään ilman ääntäkin.

Tähän flunssaan olen kyllä upottanut enemmän rahaa kuin mihinkään flunssaan aiemmin. Toki suolapiippu maksoi oman osuutensa, muutamat särkylääkkeet sahaavan kuumeen takia, lääkärikäynti, nenäsumute, sarvikuono oli jo omasta takaa, uusi kuumemittari ja nyt limaa irrottava yskänlääke. Viimeisenä oljenkortena yhden kivan ihmisen suosituksesta lisäsin joka ruokaan valkosipulia, kun jaksoin taas tehdä ruokaa. Kyllähän sitä kuumeessakin jaksaa, kun ei ole yli 38:aa astetta. Silloin ei varmaan jaksaisi tai tekisi mieli syödä, vaan joisi vain ja nukkuisi. Paljon on tullut juotua appelsiinimehua ja vettä. Ja nyt on yskäkin enää kiinni vain siitä, ettei sitä valu kurkkuun, koska elimistöni haluaa yskiä sen heti pois sieltä, mikä on toki hyvä juttu. Nyt on vain tosi pienet rippeet jäljellä. Ei ole enää nuhaa ja ei tule köhittyä, mutta röhittyä pari kertaa päivässä limaa pois kurkusta, eikä sekään ole enää keltaista. Parina päivänä ei ole tarvinnut sarvikuonoakaan käyttää, mutta ihan hyvähän se on käyttää vaikka koko kevään. Käytän sitä iltaisin, kun se on silloin tärkeämpää.

Tiedä häntä, jos olisi joku pöly- tai homealtistus, koska suolapiippu ja kortisonipitoinen nenäsumute ovat erityisesti astmaan ja pöly- ja homeallergiaan suositeltavia/tarkoitettuja. Ainakin oireet ovat helpottaneet ja flunssa siirtynyt melkein kokonaan pois kehosta. Olen myös muutamana päivänä käynyt hakemassa Jungle juice barista inkiväärishotin, josko se olisi myös auttanut. Kuulemma inkivääri, valkosipuli, hunaja - ja en nyt muista sitä neljättä - auttavat flunssan karkoitukseen.

Olen käynyt muutamana päivänä salilla, mutten ole tehnyt cardiota eli aerobista liikuntaa. En siis ole keuhkoja rasittanut, kun eivät tällä hetkellä siitä tykkäisi. Olen käynyt jopa personal trainerin ohjauksessa viime torstaina. Opettelimme soudun (no siinä oli vähäsen aerobista), takakyykky levytangolla kahdella tavalla sekä maastavedon. Seuraavana päivänä lihakset sattuivat ihan eri tavalla kuin ennen ja taisi saada taas uudet lihakset tuntoa. Olen yrittänyt venytellä niitä auki. Tuli vähän kuuma ja pieni hikikin, kun teimme 45 minuutin rutistuksen. Suihkun ja saunan jälkeen salilta poistuessa oli kyllä aivan mielettömän super olo! Harmi, kun kerroin jollekin olleeni salilla, niin heti kauhistellaan, että "vaikka sulla on flunssa, niin menet salille?". Juu, mutta menen aina oman voinnin mukaan, eikä sali aina tarkoita rasittamista itseään tappiin asti. Jos olo tuntuu tarpeeksi terveeltä, niin menen salille. Joskus saatan mennä vain suihkuun ja saunaan salilla venyttelyn jälkeen. Olen silti ollut salilla, vaikken olisi tehnyt siellä paljon mitään muuta kuin avannut lihaksia.

Sain ystävältä vihjeen myös vaihtaa hammasharja nyt flunssan jälkeen, joka on oikein hyvä vinkki. Pitänee käydä etsimässä tänään humble brush - harja salia lähimpänä olevasta Ruohonjuuresta. Vaihdoin myös lakanat ja käsipyyhkeet. Onhan se helpompi päästä irti pöpöistä, kun ei ole pöpöjäämiäkään missään.

Kyynelten jälkeen
kun hengitän ulos nenän kautta
Haistan lähestyvän kevään tulon

Näin kirjoitin pari vuotta sitten. Kaksi vuotta on siitä, kun äitini äiti nukkui pois. Kolme vuotta on siitä, kun isäni äiti nukkui pois, mutta äitini äiti eli mamma oli minulle läheisempi ja myös asui lähempänä. Kevään tuloa on kyllä haisteltu muutenkin tällä viikolla ja parina päivänä tuntuikin ihan keväältä. Otsikkokin viittaa siihen, että kevät asuu sisällä, koska aina kun ei ajattele, että ulkona on harmaata, pilvistä ja sateista, niin ajattelee, että siellä paistaisi aurinko. Se tarkoittaa vain sitä, että sisällä paistaa aurinko ja että sisällä on jo kevät. On se kyllä hauskaa, kun eilen kauppakeskuksessa kuulutettiin uudesta kevätmallistosta. Kevät on vähän aiemmin tänä vuonna, tai sanotaan että aika paljonkin aiemmin.




























Näidenkin kuvien kautta sain myös kevättä sisälleni. Olen nyt viime aikoina lukenut vanhoja blogitekstejäni alusta asti ja tällä hetkellä olen vuoden 2015 elokuussa. 2014 ja 2015 olivat käänteentekeviä vuosia elämässäni, mutta aika paljon tapahtui emotionaalisesti myös viime syksynä. Jospa tämä vuosi olisi uusi käänteentekevä vuosi.

Olen myös kaivannut kameraa, joilla nämä kuvat on otettu, ehkä jo siitä mainitsin, mutta pitää mennä johonkin Rajalan liikkeeseen joku päivä ja pyytää, saisiko sen korjattua vai pitääkö hankkia uusi objektiivi. Siinä on joku öljyvika tai muu sellainen.

Jännä kuitenkin, miten nämä vanhat blogitekstit olivat niin helppoja luettavia ja tuntui, että kirjoittaja oli hyvin aurinkoinen ja hyppeleväinen, eikä mikään ihme. Tuntemukset olivat vähän erilaisia vuonna 2014 ja 2015 puoleen väliin mennessä. Yritän tälläkin hetkellä etsiä ilon aiheita joka ikisestä päivästä ja tälläkin hetkellä aurinko asuu sisällä. Tällä hetkellä on vain vähemmän ihmisiä elämässä kuin silloin. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta koetusta hetkestä, jaetusta elämyksestä ja paikoista sekä asioista, joita koimme yhdessä niiden kanssa, jotka eivät tällä hetkellä jaa kokemuksiaan ja elämää samalla tavalla kuin ennen. Muistot säilyvät ja olen kiitollinen elämyksistä, auringonsäteistä ja siitä kaikesta voimasta. Tällä hetkellä pitää tuottaa voimaa sisältäpäin. Onneksi jotkut ihmiset säilyvät koko elämän. Olisi toki ihanaa saada uusia ihmisiä elämään, mutta varoituksen sanana: olen halija.



Nämä kuvat ovat tältä viikolta. Pitkästä aikaa näkyi aurinko myös aamulla Sörnäisten kohdalla bussin mennessä siitä ohi. Hetken aikaa oli tuokin aurinko, kun hävisi nopeasti tämän jälkeen sumuun.


Venyttelyä vain salilla eilen, rentoutunut iloinen nassu sen jälkeen. Kävin kääntymässä Sellossa ja löysin kaikenlaista, mutten ostanut mitään. Ikkunaostostelua. Oli kiire takaisin, kun kävin katsomassa Frozen kakkosen original - kielellä eli englanniksi puhuttuna, kun kaikki muut päivän näytökset olivat dubattuja, mikä oli mielestäni aika hölmöä. Vaikka Frozen on jo jonkin aikaa pyörinyt teatterissa, niin tämä englanniksi puhuttu näytös (varmaan juuri sen takia) veti ihan kivasti porukkaa pieneen saliin. Olin iloisesti yllättynyt, kun tuli pari poikaporukkaakin katsomaan leffaa. En mitenkään stereotypioi, mutten tiennyt miesten tykkäävän Frozenista. Ilmeisesti tykkäävät ja tykkäsin siitä tykkäämisestä. Leffa oli tosi kiva ja ihan varmasti katson sen vielä joskus uudestaan. Oli hyvia lauluja ja tuntui, että kakkonen oli enemmän musikaali kuin ykkönen. Lopussa oli hauska kohtaus, jossa Elsa ei tykännyt ykkösen tunnuslaulusta. Tiedätte, mitä tarkoitan, jos olette nähnyt tai tulette vielä katsomaan tämän leffan. Hyvä, että molempien siskosten tärkeyttä painostettiin, ettei kumpikaan ollut etusijalla. Harmittaa, kun useampi ihminen tykkää enemmän Olafista kuin Svenistä ja Olafista yritetään jatkuvasti tehdä vähän liian hauskaa. Itse tykkään enemmän Svenistä, kun se on niin söpö poro ja tilannekomiikallisesti hauskempi. Kukin tykätköön, mistä tykkäävät.



Eilinen ruoka. On kivaa, että on tullut kasvis"liha"pullia Poutulta. Tässä on kasvispyörykkä, mutta olen maistanut myös chili-vuustopyöryköitä. Tykkään tästä kasvispyörykästä enemmän, kun siinä chili-vuustossa on jotain, mihin elimistöni reagoi. Ei siis pelkkää maissi-porkkanaa tai falafeliä, vaan tämä pyörykkä vastaa maultaan ja ulkomuodoltaan eniten original lihapyörykkää ilman lihan tuomaa rasvaisuuden ja lihan makua. Makes sense... Olen nyt tehnyt pyörykät laittamalla ensin pilkotun punasipulin ja valkosipulin, sitten pullat puolitettuina, lisännyt kookoskermaa ja paseerattua tomaattia. Lisänä kurkkua, punajuurta ja riisinuudelia. Tosi nopea ja maistuva ruoka. Minulla on myös yksi hassu juttu näissä ruoissa. Lisään aina pikkuisen sinappia makua tuomaan, vaikka siinä olisikin jo makua. Sipuleista tulee mukavasti makua. Tosin se sipulin tuoksu tarttuu myös pyyhkeisiin, jotka ovat asunnossa kuivumassa tuolien selkämyksillä ja sitten kuivaan pyyhkeillä itseni ja minustakin tulee sipulin hajuinen. No tärkeintä, etten ole enää kipeä.

Nyt on sunnuntai, kello vasta ylittänyt puolen päivän. Harmi ettei ulkona paista aurinkoa, tuulee ja sataa, mutta varmasti tulee jotain kivaa tänäänkin keksittyä. Tai sitten vain rötvättyä, ei siinäkään mitään pahaa ole. Mukavaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa hiihtolomaviikkoa! Itselläni ei ole hiihtolomaa, mutta joillain on. Olisinpa ottanut pari päivää, mutta olihan sitä pari päivää pois töistä sairastellessa. Nyt ei enää jaksa. Tuleehan ne pääsiäisvapaat seuraavaksi.

Ihanaa sunnuntaita! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Löytöjä, inspiroitumista ja herkuttelua

Tuntuu, että viime postauksesta on kolme viikkoa, vaikka siitä on hädin tuskin kahtakaan viikkoa. Sanotaanko siis, että pari viime viikkoa o...