lauantai 30. marraskuuta 2019

Flunssaa, museota ja vähän treeniäkin

              


Pimeää ja pilkahdus valoakin. Tällä viikolla on ollut kolme sadepäivää ja muutenkin synkkiä pilviä. Tällä viikolla stressi on ollut niin kova, että se on alentanut immuunivastetta sen verran, että flunssa pääsi jostain raosta yllättämään ja nyt se on päällä.

Ollut tunteetkin pinnassa ja itkettänyt bussissa ja siitäkin tiesi, että immuunivaste oli alentunut, koska yleensä ei itketä paitsi herkemmin juuri flunssan ollessa päällä tai tulossa. Aina flunssassa tekee mieli käpertyä jonkun syliin ja että joku pitäisi huolta. Itkeminen tekee kyllä hyvää, koska se tavallaan helpottaa tunteiden selvittämistä kertomalla, kuinka voimakkaista tunteista on kysymys.

Pitää vain toivoa, että tämä flunssa menisi nopeasti ohi. En aio antaa sen haitata treeniä, otan vain rauhallisemmin.

On tässä viikossa ollut ilon aiheitakin. Kävin tiistaina hierojalla, vaikka jo keskiviikkona tuntui, että siitä on jo liian kauan. Keskiviikkona kävin ystävän kanssa museossa ja joimme kaakaota, jota aloin himoitsemaan nähtyäni edellisenä päivänä sellaisesta kuvan, jossa oli kermavaahtoa ja vaahtokarkkeja päällä. Eilen sai syödä kupunsa täyteen riisipuuroa puurojuhlassa ja perjantaihöppänässä kahvihuoneessa sai vähän nauraakin pöhköille jutuille.


Pyöräily 5km. Viime sunnuntaina vai maanantaina.




Kerran salin jälkeen olin menossa Food marketiin, mutta piti odottaakin joku jouluparaati, joka sattui menemään juuri silloin Aleksanterinkatua pitkin.




Keskiviikkona olimme ystäväni kanssa Kiasmassa. Siellä oli muutama hieno teos, jotka saivat matalalla olevan verensokerin haluamaan sitä kaakaota, joka pyöri jatkuvasti mielessä. Monet näyttelykohteista olivat hyvin hämmentäviä ja ahdistavia. Yleiskuvana ahdistava näyttely ja sellainen "miten tämä muka on taidetta" - kokemus, mutta ballerina-videosta tykättiin molemmat.


Coffee House tuntuu olevan nykyään aika harvinainen, mutta onneksi löysimme sen läheltä Sokokselta. Sokoksellakaan ei tule koskaan käytyä, kun on Stockmann, joka on kai vain keskeisemmällä paikalla ja tarjonnaltaan parempi. Sokokselta kyllä joskus tulee etsittyä asusteita. Sokoksen Coffee Housessa ei ikävä kyllä ollut isoja vaahtokarkkeja vaan pieniä, mutta kaikkea ei voi saada. Ei edes piparikaakaota kermavaahdolla.



Eilen olin kahden vaiheilla, mennäkö töihin vai ei, kun lämpö meinasi nousta ja oli outo olo, mutta töiden jälkeen menin salille treenaamaan pienestä flunssan alusta huolimatta. Ensin crosstrainerilla 20 minuuttia ja sitten lempeää venyttelyä ja kehonpainotreeni. Sain pitkästä aikaa sillankin tehtyä, kun oli kevyt olo. Eikä sattunut selkään. Oli kivaa. Voisi tehdä sen useamminkin. Tosi usein kun seuraa käsillä seisovia haluaisi kokeilla sitäkin, mutta lähdetään sillasta. Venyttelystä tosiaan on hyötyä.



Tämän aamun aamupala. Kyllä, ruisleipää. Täyttä ruista. Oli varmaan kolmen minuutin pohdinta kaupassa leipähyllyllä ja tuoteselostusten silmäilemistä, että löysi oikeanlaisen ruisleivän, joka ei sisältänyt vehnää niin kuin useat ruisleivät sisältävät (ja vielä useammat kauraleivät).
Leipä siksi, koska olen huomannut, ettei aamiainen usein riitä pitämään nälkää lounaaseen asti. Siksi jotain muutakin puuron lisäksi pitää syödä. Iltaisin kyllä ei ole enää niin nälkä johtuen luultavasti siitä, että satsaan nykyisin lounaalla. Ja työpäivien jälkeen ennen salia käyn lähes aina ostamassa Lidlistä rahkataskun,vaikka siinä onkin vehnää, mutta juon suurimman osan päivän vesimäärästä salilla, niin se päivän ainoa vehnä suodattuu veden mukana helposti läpi. Ja yhtenä päivänä olin edelleen niin kylläinen lounaasta, ettei tehnyt mieli hakea kaupasta mitään.

Nyt olen myös mieltynyt lempeään islantilaisen jogurttiin, johon olen laittanut pähkinöitä ja hunajaa. Mikä parasta, keho tuntuu ja näyttää timmimmältä ja treeni kulkee (vaikka pitää samalla selättää flunssa). Treenaaminen on tosi tärkeää minulle tasapainottamaan työtä ja arkea. Salilla tapaa myös mukavia ihmisiä.

Kannattaa syödä kehoa kuunnellen, mitä se oikeasti tarvitsee ja haluaa - niin kuin kerran kaupassa se halusi valtavasti vain punaisia vihanneksia ja hedelmiä. Se haluaa eri aikoina eri asioita. Joskus se haluaa pizzaa tai kaakaota kermavaahdolla. Ne sallittakoon toisinaan, jos on muuten hyvä monipuolinen ruokavalio ja liikunta sekä rentoutuminen ja uni tasapainossa. Miulla tuo uni vieläkin takkuaa. Viime yönäkin olisi saanut nukkua vaikka yhdeksän tuntia, mutta flunssanpoikanen varmaan herätti 5-6 tunnin jälkeen ja kun tunnin pyörimisestä ei ollut apua, niin nousin ylös.

Nyt pitäisi käydä suihkussa ja pestä tukka, vihdoin kierrättää pahvit, metalli- ja ekojäte, mikä on jo hetken ehtinyt odottaa, kun ei ole viitsinyt käydä viemässä niitä. Pitää viikata vaatteet kaappiin, jotka ovat nyt kuivat, kun kävivät eilen pesussa. Voisi pistää nenänsä ulos ja toivoa, että Töölön kirjastossa olisi uusimmat lehdet, kun lähimmästä kirjastosta yli viikko sitten ilmestyneet uudet lehdet tuntuvat puuttuvan. Sitten mennä salille. Nyt kuitenkin tukan pesu ja vähän lisää kahvia. Ulkona saatta olla jopa lunta.

Ihanaa lauantaita!
Nauttikaa täysillä joka hetkestä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...