Matkustelua ja ulkoilua

Ihanat syksyn värit ja aurinko.

Toinen ihana luontoretki kahvin ja korvapuustien kera.

Ihania eri värisiä syksyn lehtiä. Tällä viikolla oli aamupäivystys - vuoro, joten heräsin puoli viideltä. Oikeastaan eilen. Sitä ennen oli kuitenkin yö, jolloin jostain syystä illalla söin seitsemän jälkeen irtokarkkia ja join kahvia, kun oli lepopäivä salilta. Tulin siihen lopputulokseen, etten taida enää juoda kahvia kuuden jälkeen. Sinä iltana kesti pari tuntia sängyssä pyörimistä, että uni vihdoin ja viimein tuli ja lopputuloksena olin seuraavana päivänä hyvin hyvin väsynyt ja haukotteleva tapaus koko päivän.

Viime sunnuntaina tein uuden juoksuennätyksen juoksumatolla! Ensin piti juosta 15 min, joka olisi ollut uusi ennätys viime 12 minuutin jälkeen, mutta vedinkin 20 minuuttiin. Jee! Olin tosi ylpeä itsestäni. 18 minuutin kohdalla alkoi sattua vatsaan, mut vedin loppuun asti. Juoksin tällä viikolla uudestaankin 20 minuutin spurtin, vaikka lopussa alkoi pohkeet sattua, mutta juoksin siitä huolimatta.

Ne näyttivät niin hienoilta auringonvalon paistaessa sisälle halliin.

Eilen aamulla kirjoitin tämän:

Vihaan kiireaamuja. Juuri kun on saanut pakattua ja laukun olalle, niin sivutaskusta tippuu kumartuessa termospullo, joka napsahtaa auki, ja kahvia valahtaa lattialle. Pääsi pari harvinaista ärräpäätä. Nostan termospullon, kuivaan sen lähimpään pyyhkeeseen ja lähden kohti bussia. Tärkeintä on nyt olla ajoissa töissä, kun on aikaisessa avausvuorossa. Heräsin puoli viideltä. Päästyäni ovesta ulos huomaan, että tekemäni ja pakkaamani puuro jäi eteiseen pussiin. No ainakin on kahvi ja banaani mukana. Olen sitten nälissäni. Uni sentään tuli aika nopeasti, joten melkein 7h jopa nukkunut. Tärkeintä ehtiä töihin, käydä salilla ja sitten matkata bussilla Turkuun.

Salilla en kuitenkaan pystynyt keskittymään minkäänlaiseen treeniin, koska odotin vain Onnibussia, joka lähtisi kohti Turkua vasta yli kuudelta. Pääsin kahden aikaan ja minulla oli neljä tuntia aikaa ja se väliaika vain turhautti ja yritin kuluttaa aikaa ties mihin, joten pelasin vain mobiilipelejä. En tiedä, mikä siinä on, kun ei vain osaa keskittyä, kun odottaa jotain. Jotkut osaavat, toiset eivät. En usko olevani todellakaan ainoa, joka ei voi "pysyä pöksyissään" tai "meinaa hyppiä seinille" odottaessaan esimerkiksi jotain tapaamista tai bussin lähtöä.

Äiti pyysi kuorruttamaan kakun, joten niinpä minä kuorrutin sen.

Lapsuudenkotini parvekenäkymä.

Äidin syntymäpäivätarjottavia ja kukkasia.

Eka lenkki tähän syksyyn. Miettinyt jo muutamana kertana, mutta sain onneksi tällä kertaa ihan oikeasti itseni lenkille ihanissa Ahkkan lämpöisissä ja pehmoisissa treeni-/ulkoilu-/välivaatteissa. Päivä sisällä möllöttelyä plus kahden tunnin bussimatkan jälkeen ei vain jaksanut olla sisällä. Pilvet ehtivät hienon täysikuun edelle, joka ehti näkyä tulomatkalla.

Tällä viikolla keskiviikkona, lepopäivänä, tuli postissa ihania syysvaatteita ja keltainen sadetakki, jota mietin pestäväksi, kun se haisee vahvasti. Haluaisin kovasti kuvauttaa kivat uutukaiset vaatteet päälläni hienossa ympäristössä, mutta tarvitsisi kivan kuvaajan sitä varten.

Tänään käydessäni ekalla iltalenkillä tähän syksyyn Töölönlahden ympäri tuntui vieläkin tyhmältä, etten viime salijuoksumattojuoksun jälkeen venytellyt pohkeita, koska ne vieläkin sattuvat ja sen takia en viitsinyt paljoa hölkkäillä, vaan Piti hölkkäillä, mutta venyttelemättömyys kostautui ja sen sijaan kävelin ja kuvailin paljon. Näin matkalla myös joutsenia, sorsia, kanadanhanhia ja yhden rotan. Oli tosi kiva kuvata yökuvia, kun tällä nykyisellä kameralla saa parempia kuvia, vaikka olisihan hienoa omistaa superhyvä kamera, mutta kaikkea ei voi saada, joten pitää tyytyä siihen, mitä on. Olen tähän tällä hetkellä kyllä tosi tyytyväinen.

Instassa parempilaatuisia kuvia, jostain syystä tämä ohjelma, jolla näitä tehdään tai jokin ei anna näille kuville tarpeeksi arvoa tai sitten ne pitäisi näyttää oikeassa koossaan, joka on liian suuri ruudulle.

Pitää kyllä käydä enemmänkin ulkolenkeillä. Nytkin oli aivan ihana leppoisa iltailma, ei ollenkaan kylmä, eikä olisi haitannut, vaikka olisi ollut muutaman asteen viileämpikin.

Huomasin ihonhoidossa jotain erityistä ollessani äidin luona. Ihoni on jälleen reagoinut ties mihin ja viime yökin meni ilmaillessa juuston takia, ja naaman iho kukkii kuin viimeistä päivää. Ihoni on laadultaan sekaiho ja huomasin, että kun se kukkii ja kuivuu, eikä voi hyvin, niin kokeilin äidin luona olevia erilaisia tuotteita, hellävaraista kuorintaa käydessäni eilen illalla kylvyssä ja sen jälkeen äidin luona ollutta Nivea 3-in-1 misellikasvovettä herkälle iholle.

Jo kasvovettä vanulapun kanssa kasvoille levittäessä se tuntui ihanan pehmoiselta. Laitoin sen jälkeen kookosöljyä kasvoille, jota käytän kasvoille aina iltaisin. Seuraavana aamuna iho näytti paremmalta ja oli tosi pehmoinen.

Summaus olisi se, että nyt syksyn ja talven tullen ihoni kaipaakin eri tuotteita kuin kesällä, koska se kuivuu enemmän, eikä sitä aina huomaa, kun usein laittaa heti pesun jälkeen kosteusvoiteen tai öljyn. Tällä hetkellä ajattelin hemmotella sitä herkälle iholle tarkoitetuilla tuotteilla, että se saisi tarpeeksi kosteutusta ja hellää hoitoa ja huolenpitoa. Yritän olla myös mahdollisimman meikitön ja antaa ihon vain olla ja hengittää. Jospa siitä se parantuisi toivon mukaan.

Yöllä oli kylmä
Vedin peittoa korviin

Aamulla herätessä nousin
avasin ikkunan ja katsoin ulos

Maa oli kuiva
Taivas oli pilvinen
Pilvien verhoissa näkyy
häivähdys auringosta

Ikkunan läpi tuoksuu ensilumi

Vaikka on lokakuu
tuoksuu ensilumi

- 7.10.2017