sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Flunssaa, kauniita ilmoja ja piparin tuoksua


Tämä viikko on mennyt flunssaisena ja yrittämällä toipua siitä. Lumikin suli nopeasti. Toivottavasti se tulee pian takaisin meitä ilahduttamaan. Kaupunki sammuttaa valonsakin vielä kun on pimeä.


Terveellistä iltapalaa: klementiini, munalatte, kurkun ja porkkanan viipaleita ranch-kermaviilidippiin kastettuna. Eikä jäänyt nälkä. Ihan sopiva kevyt iltapala.


Tekaisin ensimmäistä kertaa kanakeittoa. Sitä riitti kolmeksi illaksi syödä. Harmi kyllä ohje, jonka lehdestä kopioin, en tiedä, oliko Valion vai minkä, niin oli ihan hyvä sinällään, mutta se on ohje sellaiselle, joka on joskus keittoja tehnyt. Ensimmäistä keittoa tehdessä se ohje ei ole tarpeeksi riittävä, joten yritin soveltaa. Sovelsin myös kruunuvihanneksia keittoon ja laitoin ihan liikaa vettä ja unohdin kokonaan kanaliemikuution. Viimeisessä vaiheessa ennen kerman lisäämistä kaadoin vettä jonkin verran pois, mutta olisi pitänyt kaataa enemmän pois sillä keitosta tuli liian laimeaa. Tai ehkä se on kanaliemen puuttuminen syynä. Ei löytynyt kaupasta kuin kasvis- ja lihaliemikuutioita, joten en jaksanut lähteä toisesta kaupasta etsimään. Oli keitto ihan syötävää, olisi vain saanut olla paljon maukkaampi. Ehkä voisi rasvakimpaleen seuraavalla kerralla myös sujauttaa mukaan.



Oh sunny days. Ei mitään lisättävää.




On ollut aika hektinen viikko ja iltavuorojakin, mutta mukavaahan niissä on auringon näkeminen työmatkalla, mikä on ihanaa. Anna aurinko paistaa ja lumen tulla.









Alunperin mietin, etten taida mennä iltaa istumaan työporukan kanssa perjantaina, mutta menin sittenkin. Kuvasin toisten annoksia, sain oman gluteenittoman leipäseni, kuuntelin höpöttelyitä, saatoin sanoa pari sanaa väliin.

Olimme Kappelissa, joka on minun kokemukseni mukaan Helsingin kallein kahvila, mutta fiini ja kaunis paikka silti ja sinne olimme menossa. Annosten hinnat eivät olleen päätä huimaavia, mutta hintaan nähden annoksen koko olisi kyllä saanut olla paljon suurempi. Minun oli tuo kala-annos ja muutama muukin otti kalaa. Eipä siellä ollut oikeastaan kanaa tarjolla, kun ankkaa ja paljon riistaeläimiä sekä karitsaa, mitä nyt en todellakaan syö. Piti myös katsoa gluteeniton annos, ettei tarvinnut lähteä soveltamaan.

Yhden punaviinilasin kumosin, muut ottivat myös kuohuviiniä alkumaljaksi ja muutenkin, mutta mie en siitä kuohuviinistä välitä. Jälkiruoaksi otin muutaman muun kanssa suklaafondueta jäätelön ja tyrnimarjojen kera sekä himoitsimme yhteistuumin kaverin creme bruleeta, mutta olivat nekin jälkiruoat kalleimmat, mitä missään olen nähnyt.

Sitten kun joskus menen johonkin syömään sen 5-7-ruokalajin annoksen, niin en varmaankaan Kappeliin kuitenkaan. Kappeliin aika varmasti kyllä jonain päivänä palaan kahvilan puolelle, koska haluan tosissani maistaa Creme bruleeta. Muuten ruoassa ei ollut kyllä mitään vikaa, ei se mitään maailman parasta ollut, ihan maistuvaa kyllä, mutta olisi kovin mukava, ettei jäisi nälkä.


Löfsbergillä on muuttunut pakkausten ulkonäkö ja jotkut nimetkin, tuntuu siltä tai sitten tullut vain uusia kahveja. Kakkospaahteista, ihan hyvää kyllä ja tuoksuu ihanalta, mutta taidan silti mennä yleensä sillä kolmosella - se on tarpeeksi tummaa minulle. 


Eilisaamun aurinko. Eilen oli superrötväyspäivä, eikä se todellakaan haitannut mitään. Olisin vain illemmalla halunnut mennä jonnekin, joten matkustin vähän julkisilla ympäriinsä ja hain kaupasta uusia dippiaineksia.

Sain pyykitkin pestyä kolmantena päivänä jopa. Torstaina olin varannut iltakahdeksaksi ajan, mutta nukuin iltaunilla sen ohi ja heräsin yhdeksältä. Oli vielä flunssa aika pahasti silloin päällä ja ne unet tulivat tarpeen, paransivat paljon. Perjantaina olin varannut myös iltakahdeksaksi ajan, mutta työkaveri sai taivuteltua tunti ennen kuin piti olla paikan päällä, joten laittauduin nopeasti ja lakkasin kynnetkin vielä kadulla ennen määränpäätä, niin olin ihan nättinä toivottavasti. Meni siis perjantainkin pyykkiaika sivu suun.

Eilen olin varannut pyykkiajan kymmeneksi ja mennyt aika pian nukkumaan, kun olin kaupungilta kotiin päässyt, joten heräsin kellon soittoon viittä vaille kymmenen ja nukuin jotain kymmenisen tuntia. Mukavaa. Ja ihanaa, että nukkumalla saa flunssan pois. On se ihmeellinen tämä keho, miten se taistelee flunssaa vastaan. Onneksi ei äitynyt kovin pahaksi.






Tänä aamuna käytyäni suihkussa mietin, että teen piparkakkuja myöhemmin, mutta aloinkin heti hommiin, eikä nokka niissä kauaa tuhissut. Uuni kahteensataan ja leipomaan! Ostin jokin aika sitten kaupasta Frian uutta (Fria on muutenkin uusi merkki täällä) gluteenitonta, laktoositonta ja maidotonta piparitaikinaa. Onneksi olikin kaulin, muttei ollut gluteenittomia jauhoja, niin hätä keinot keksi eli laitoin leivinpaperin taikinan päälle ja kaulin, kun leivinpaperiinhan se taikina ei tietystikään tartu. Ei ollut piparimuottejakaan, joten painoin veitsellä sekä lasilla kuvioita taikinaan.

Kolme satsia uuniin ja uunista ulos. Tehdessä taikina tuoksui vähän erikoiselta, mutta paljon paremmalta uunista ulos tullessa. Eihän ne ihan täysin perinteisiltä pipareilta maistu, mutta voin syödä niitä pelkäämättä, että suoli tukkeutuu. Maussa tarvitsisi vain vähän enemmän neilikkaa, muuten ovat kyllä oikein hyviä. Kyllähän muutaman jo söinkin kahvin kanssa aamupuuron jälkeen, vaikka nenän alla komeileekin pari rumaa finniä nenän vuotamisen seurauksena.

No nyt kuitenkin pidän suurimmalti osin sokerittoman detox-arkiviikon ja yritän juoda sen 2-3 litraa vettä päivässä, kun pitäisi sitten ensi viikonloppuna olla nättinä, kun perjantaina matkustan Onnibussilla Turkuun ja pääsen pitkästä aikaa saunaan, pitäisi yksi kaveri nähdä ja sitten lauantaina olisi kaverin valmistujaiset ja samalla kummitädin 60-vuotissynttärit. Lauantai-iltana menenkin sitten isän luokse paijailemaan kissoja ja saunomaan ja viettämään hyvää aikaa. Sunnuntaina olenkin sitten valmiiksi jo isän luona, kun on isänpäivä ja illaksi takaisin Helsinkiin.

Nyt täällä tuoksuu piparilta ja sen tuoksu tuo pienen tuudittavan lokoisan tuntemuksen. Mietin, ripustaisiko vähän valoja. Pitäisi tiskata. Nautiskelen kahvia ja makustelen ehkä vielä yhden piparin. Katselen joululeffoja ja voisi käydä kirjastossa selaamassa muutaman lehden sekä Stockmannilla katsomassa, olisiko sinne jo jouluosasto tullut.

Ihanaa sunnuntaita! Nauttikaa!


~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...