sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Kauniita taloja ja vesilintuja

Terveisiä lomalta. Pääsiäissaarelle en päätynyt, joten pääsiäinen tuli tänne :)


Tässä kuvassa pääsiäislomalle päästy. Työpäivä oli aurinkoinen ja niin oli mielikin. Teki mieli tehdä 20 burpeeta, vaikken ole koskaan sellaisia tehnytkään. Voisi kyllä yrittää, kun on niin monimuotoinen liike. Muutama lämmin päivä tässä välissä ollut, mutta pääsiäiseen luvattiin kylmempää, joten mitäpä siitä. Pitää pukeutua lämpimästi, niin jaksaa ulkoilla.


Ennen työpäivän alkua makselin laskuja pois ja työpäivän jälkeen lähdin junaisella Espoon Sellossa käymään. Työpäivän jälkeen on tunnetusti nälkä, joten menin Robert's coffeehen ja voin olla ihan varma, että maistoin ihan pienen osan vadelmaa muffinista. Kävin Intersportissa ensin katsomassa juoksureppua ja renkaita, mutta päädyin kuitenkin Prismaan, johon piti alunperinkin mennä, koska sieltä saa monta kärpästä yhdellä iskulla.


Tykkään Sellosta, enkä väitä, etteikö Prismoja tai Citymarketeja olisi lähempänä, mutta Sellosta löytää kaiken tarvitsemansa. Kävin katsomassa ensin Citymarketista uutta hiussuoristajaa, mutta sitten tuli todettua, että se on melkein kokonaan peruselintarvikekauppa eli suurimmalti osin ruokaa siellä myytiin ja vähän leluja, kattaustarpeita, mutta siellä ei ollut elektroniikkaosastoa tai renkaita. Ei mikään ihme, että Sellon Prisma on kaksikerroksinen. Siellä on kattava valikoima ihan kaikkea! Hankin sieltä myös renkaan ja uuden sisäkumin pyörääni.


Perjantaina aamulla lähdin ennen aamiaista lähikaupassa käymään, joka ei ollut auki. Menin metrolla Kamppiin, mutta sielläkin K-market olisi auennut vasta klo 12 ja kello oli 10:40, joten piipahdin ärrällä, josta löysin uuden Innocent-smoothien ja käntyn. Niine eväinä lähdin takaisin kotio keittämään kahvia ja syömään puuroa.

Perjantai menikin pitkälti rötväten ja Espresso Houseen pettyen. Laitan itselleni sinne porttikiellon, kun en saa niistä tuotteista kuin vain ällö-öllötysolon ja mahanpuruja vatsaan - kahville voin sinne mennä, mutta muuten se on no-no. Minulle. Muut saavat käydä, jos mielivät, kiva paikkahan se on. Stockmannilla kävin ruokaostoksilla. Se kun on myös nykyään koko pääsiäisen auki. En kyllä käynyt leluosastolla osallistumassa pääsiäismunajahtiin.


Piti tämä kirjoittaa jo eilen aamulla, mutta onneksi en kirjoittanut, koska löysin lisää kerrottavaa. Olin ottanut pyykkivuoron klo 12:sta, mutta vähän ennen yhtätoista kävin vaihtamassa sen ja suuntasin kirjastoon. Sen ovet aukeaisivat vasta kahdeltatoista, joten päätin hypätä ratikkaan nro 3, jonka näin juuri saapuvan ja suunnistin kohti Kaivopuistoa.

Matkalla sinne näin Bulevardin, josta ajattelin, että käyn siellä kuvailemassa jonain lämpimämpänä päivänä. En ehtinyt päätepysäkille asti, vaan nähdessäni kirkkaan pastellinvärisiä taloja painoin stop-nappulaa ja hyppäsin kyydistä. Katselin hetken ympäristöä ja kävelin sinne, missä olin ne nähnyt ja mikä muukaan paikka se oli kuin Huvilakatu! Woop woop! Olen lukenut kymmenestä Helsingin kauneimmaksi listatuista kaduista ja katsellut ahkeraan #detailsofhelsinkiä ja vihdoin olin löytänyt sattumalta yhden niistä kaduista, joita etsin! Olin niin iloinen, vaikka olikin aika chilly ilma. Kun otti hetkeksikin käsineet pois kädestä, niin halusi laittaa ne takaisin käteen. Kuvailu ei oikein onnistu hanskat kädessä.







Eikö olekin ihanan kauniita rakennuksia?!? Ihan mahtavaa! Kesällä kyllä kiertelen ja kaartelen Helsingissä, teen tutkimusretkiä ja menen katsomaan, mitä niiden katujen päistä löytyy, minne yritän katsoa sisäisillä kiikareillani. Ei auta kuin mennä ja nähdä, ottaa kamera mukaan.


Huvilakadun päätyttyä päädyin Eiranrantaan. Kuljin rantaa pitkin, ihastelin, miten vesi näyttää niin epätodelliselta läheltä ja kuljin Uunisaaren ohi.


Vedessä oli yllättävän paljon joutsenia. Poikaset olivat jokin aikaa saavuttanut koko valkoisuutensa ja ne välillä sättivät toisiaan ja niitä oli kiva katsella.






Vanhempi rouvashenkilö koiransa kanssa tykkäsi myös katsella joutsenia ja hän syötti niitä kerran. Ehdin liikkua jonkin matkaa, kun hän jälleen oli siinä vieressäni niitä syöttämässä. Sitten tulivat lokit ja annoin kameran käydä. Sain kivoja kuvia, vaikkei lintuja täällä saisikaan syöttää. Jokin mies tuli siitä naiselle sanomaankin. Nainen oli ymmärtäväinen. Onhan se niin kiva syöttää lintuja, harmi vain, että lokit tulivat, eivätkä jättäneet joutsenille mitään. Sehän on huono asia juuri sen takia, kun on kahviloita niin lähellä, etteivät linnut innostuisi viemään kahvilan asiakkailta munkkeja suoraan käsistä. Toisin kuin meidän isompi koiramme joskus. Olin tehnyt noin 12-vuotiaana pari leipää ja viemässä niitä olohuoneeseen syötäväksi, kun tämä rontti vei sen suoraan kädestä.



Kaivopuistonrantaan päästyä näin valko-harmaan joutsenen. Se oli siinä rannassa ihan lähellä, mutten mennyt sitä häiritsemään. Kuka haluaisi, että häiritään, kun yrittää nukkua. Vieressä oli aika kasa kanadanhanhia, mutta niitä en jaksa kuvata, mokomat kakkijat.
Menin Cafe Ursulaan juomaan vihreää teetä ja katselemaan, miten kuvailureissun kuvat olivat onnistuneet ja päivitin niistä muutaman. Voi että, valokuvaaminen ja luonnon äärellä oleminen on niin ihanaa, riemastuttavaa. Siitä tulee pirskahteleva tunne.

Myöhemmin tänä päivänä eli eilen suuntasin Kamppiin. Kävin pelikaupassa vaihtamassa kolme peliäni yhteen peliin. Kingdom Heartsiin. Enpä ole vielä sitä avannut paketista, kun ei ole ehtinyt. K-Kampissa kävin ruokaostoksilla. Suuntasin metrolla hakemaan pari leffaa ja kävin kirjastossa selaamassa nopsaan pari lehteä. Lainasin aika kasan Hyvä terveys - ja Kotilääkäri - lehtiä, jos niistä voisi vähän jotain opiskella.

Päädyin kämpille ja laitoin kahvin valmiiksi. Siinä ruokaostoksia jääkaappiin laittaessa ajattelin puhdistaa koko jääkaapin ja jääkaappia puhdistellessa innostuinkin puhdistamaan kaikki pölyiset tasot ja koko lattian, kun en sitä imuria nyt ostanut. Tuli hetkessä tosi siistiä! Vein pyykit pesuun ja hain ne tunnin kuluttua. Puhdistin jopa vessan katossa olevat epämääräiset vaaleanoranssit läikät ja nyt se on ihan valkoinen jälleen. Peili, vessanpönttö ja vessanlattiankin kuurasin. Eilen taisin haistaa viemärin hajun vessassa, joten jospa viemäriputsista taas joka päivä pitäisi hankkia. Kävin suihkussa, pistin kahvin päälle ja söin pari leipää meinaten jälleen kirjoittaa blogia, kunnes sain pyörälleni korjaajan. Takarengas ja kumi tuli vaihdettua ja olin hyvin iloinen. Pyörä on tosi seissyt jonkin aikaa ulkona ja aiemmin syksyllähän se oli kaksi viikkoa hukassa, kun löytyi, niin takapyörän vanne on vinossa ja se pitäisi käydä jossain pyöräliikkeessä rihtauttamassa. Ilta meni mukavaisesti pizzaa syöden, rupatellen ja leffaa katsoen.

Tänäänkin oli hiiidas aamu. Yksi syy siihen on tämä löytämäni sivusto BrightSide. Jumituin siihen ainakin pariksi tunniksi ja vieläkin on paljon välilehtiä auki. Se on jotenkin niin inspiroiva sivusto, kun sieltä voi löytää ja oppia ihania uusia pähkinöitä, inspiroitua tukkataioilla tai DIY-jutuilla, hämmästellä kaikenlaista, mitä maailmasta löytyy, naureskella vaikka joitain tekstiä ja vaikka katsella, mitä hauskaa lapset ovat sanoneet. Se on niin älyttömän monipuolinen ja riemastuttava sivusto, että kehoitan edes muutaman jutun sieltä katsomaan. 

Jumituin vain kahteentoista asti katsottuani nettiä ja yhden leffan aamulla ja syötyäni aamupalaa. Kaveri Turusta otti puolen päivän aikoihin yhteyttä ja ehdotti tapaamista, joten vedin hätänutturan ja vaatteet päälle ja tapasimme Kampissa. Rupattelimme niitä näitä ja menimme vielä Roasbergiin kahville. Sovimme seuraavasta tapaamisesta. 

Kahvilasta lähdimme hyvissä ajoin, että voisi vielä Rautatieasemalla katsella ja kierrellä vähän kauppoja, mutta näimme, että seuraava juna Turkuun menisikin 7 minuutin päästä, eikä vasta puolen tunnin päästä ja vielä kauemmalta laiturilta, joten hän ostin nopsaan lipun automaatista ja sitten juoksusaatin hänet junaan. Junan ovella hän vielä vilkutti. Kävin Stockmannin sisustusosaston kiertämässä ennen kuin menin kotia.

Oli nopea tapaaminen, mutta nopeatkin tapaamiset ovat tosi arvokkaita.

Vielä yksi pääsiäislomapäivä jäljellä. 
Pitää ostaa lippu Turkuun. 
Perjantaina laulan Sinisen unen maassa lepäävälle mummilleni. 
Näen sukulaisia. 
Ajattelen, miten abstraktia se vieläkin on.



Nyt värjään hiukset. Löysin pari hopeista.

Ja katson Studio Ghiblin uusimman elokuvan.
Juon teetä.
Jospa ilmat tästä lämpenevät.

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...