Sadetta ja auringonpaistetta

Mitäpä tästä viikosta kertoisi. On pää aika tyhjää täynnä tällä hetkellä.

Nyt on sunnuntai. Heräsin kuudelta.

Olikohan se maanantai vai sunnuntai kun värjäsin hiukset, kun niissä oli jo neljän sentin tyvikasvu näkyvissä ja erehdyin näkemään pari hopeistakin hiusta - ties vaikka olisi ollut silmänlumetta. Kun on nuori, mutta keho vanhentuu pikkuhiljaa, niin se on välillä vähän hämmentävää.

Viimeisenä pääsiäislomapäivänä maanantaina meinasi iskeä väsymys, mutta ajattelin, etten kyllä anna väsymykselle periksi, vaan otin pyöräni, johon oli kivasti vastikään vaihdettu uusi rengas ja sisäkumi taakse, ja lähdin polkemaan keskustaa ja Pohjois-Esplanadia kohti. Tilasin Cafe Esplanadista mustikkapiirakan kermavaahdolla ja latten. Söin ne mielissäni, vaikka toki vähän harmissani seuranpuutteen vuoksi, ja ne syötyäni ja vessassa käytyäni päätin lähteä polkemaan kohti länsi-Helsinkiä. Poljin Mannerheimintietä pitkin ja käännyin Meilahden kohdalla.

Puolessa välissä polkemista, vaikka olikin aika viileä ilma polkemiselle, ajattelin, että jospa sitten Seurasaareen, kun en kämpillekään halunnut mennä. Poljin Seurasaareen, laitoin pyörän parkkiin ja kiedoin lukon kanssa jopa kypärän, ettei sitä viedä. Kypärä on minulle yhtä tärkeä ottaa mukaan kuin kännykkä tai avaimet. Ilman kypärää en polje, se voi pelastaa henkikultani, jos meinaa käydä tökerösti. Kovinkaan monta kypäräpäistä aikuista ei kyllä valitettavasti ole vastaan, mutten voi alkaa heille luennoimaankaan kypärän tärkeydestä - ihan varmasti he ovat kuulleet siitä tarpeeksi muutenkin. Sitä paitsi kypärä on aika hieno: näyttää paljon sporttisemmalta polkea pyörän kanssa kypärän kanssa kuin ilman mitään. Muuten näyttää vain arkiselta ja kävelijältä. Ei siitä enempää.

Aluksi ei tosiaan pitänyt edes mennä Seurasaareen, kun oli aika vilpoistakin, mutta onneksi aurinko päätti näyttäytyä ja olisi saanut ihan kivoja kuvia, jos kännykästä ei olisi loppunut akku kesken kaiken. Tuskin ihan koko saarta kiersin ympäri, mutta otin pidemmän reitin kuin normaalisti. Olin ainakin puolitoista tuntia ulottumattomissa, mutta väliäpä hällä. Ei ollut kukaan soitellut. Pitää kyllä mennä uudestaan joku kaunis päivä, kun jäi monta kuvaa ottamatta. Joutsenetkin tulivat ihan rantakivikkoon katselemaan ja poseeraamaan. Katselin niitä hetkisen ja jatkoin matkaa. Pyöräilin Meilahden ja Töölönlahden kautta takaisin. Enpä laskenut, montako kilometriä tuli pyöräilystä ja kävelystä yhteensä. Ei hirmuisen nuutunut olo takaisin tullessa. Kiva että aurinko paistoi, vaikka olikin vilpoista. Sain myös vinkin pyörän laittamisesta kiinni takapyörästä ja rungosta suoraan telineeseen. Mitä nyt neljä pyörää varastettu, yksi käveli vastaan viemisen jälkeen, joten sitä ei lasketa. Juttelin talonmiehen kanssa hetkisen tultuani ensimmäiseltä pyrähdykseltä tänään takaisin pyörävarkauksista. Hänkin jakoi oman tarinansa.

Jeje! Tiistaina tuli Swiss Clinicin ihorulla, ihoseerumi ja otin päälliskauppaa vielä hampaidenvalkaisusetin, jota olen kokeillut muutamana päivänä (matkan ajaksi jätin sen pois). Ihorulla oli matkallakin mukana, kun se on niin miellyttävä käyttää ja kätevä ottaa mukaan pienen kokonsa ansiosta. Pitäisi kyllä hankkia jostain myös suihkutettavaa desinfiointiainetta. On kyllä ollut ihana käyttää. Keskiviikkonakin ajattelin sitä muutamaan otteeseen työpäivän aikana, että illalla saa taas rullailla ja keskittyä iltapesuun. Niitä piikkejä vähän mietti etukäteen, ovatko kovinkin pisteliäitä, mutta ei ollenkaan, jollei ihan pikkuisen todella ohuella iholla esimerkiksi otsalla tai nenällä. Siinä onkin 0.2 mm piikit, eikä tosiaan mitkään 2 mm piikit - vissi ero niissä.

Saatoin ehkä ajatella, että kun käsittelyä suositellaan tehtäväksi illalla, että iho paljonkin punoittaisi ja olisi täynnä reikiä, mutta eipä juurikaan. Käsittelyn jälkeen iho näyttää pehmeämmältä ja heleämmältä, mutta uskonpa kuitenkin, että kun tälläkin viikolla olen aika paljon herkutellut sokerilla, niin se tekee hallaa tälle ihonhoitorutiinille. Olen muutenkin miettinyt ja lukenut artikkeleja sokerista ja sokerin käytön huomattavasta vähentämisestä tai kokonaan lopettamisesta. Olen sitä muutamaan otteeseen kokeillut, mutta aloin miettiä sitä toiseltakin kantilta kuin vain kauniin ihon ja hyvän sisäisen olon lisäksi. Olen flunssan alkamisesta lähtien ollut huono haistamaan ja maistamaan ja nyt sitä on kestänyt kolme viikkoa. Maistan suurimmalti osin perusmakuja, mitä voi maistaa pelkällä kielellä ja haistan ehkä kymmentä eri hajua ja niitäkin satunnaisesti.

Yhdestä artikkelista luin, että liika sokerin syöminen heikentää makuaistia. Ja olen aika paljon sokeria syönyt ja kun ottaa huomioon, ettei nuhaakaan periaatteessa ole ollut enää viikkoon ja muutamaan päivään ei ole tarvinnut aamuniistämistäkään, niin hajuaistin ja makuaistin puutteen täytyy olla jossain syvemmällä. Aloitin tänään sokerittoman. Tosin kävin salilla ja huomasin, että tarvitsinkin lounaan lisäksi päivällisen ja välipaloja, ettei olisi pyörtynyt, kun liikkuminen tosiaan vie mehuja - ilmeisesti voimaharjoittelu aerobista harjoittelua enemmän. Siitä en mene vannomaan, mene ja tiedä. Yleisesti jos liikkuu paljon, niin tarvitsee myös tarpeeksi energiaa, että jaksaa ja kehokin jaksaa mielen lisäksi.

Yksi sokeriton päivä takana.

Torstaina töiden jälkeen lähdin 15:15 bussilla kohti Turkua ja olin siellä 17:30. Menin vähän kiertelemään Hansaan eniten vain etsimään vessaa ja harmitti, kun Espresso House oli vienyt Punnitse&Säästältä sekä ihanalta lahjatavaraliikkeeltä paikan. Mur. Sitten päätin lähteä bussilla äidin luokse Kaarinaan, mutta mitä vielä. Kun tämä armas Föli-liikenne ilmestyi, niin sen piti jostain kumman syystä siirtää Kaarinaan menevät bussit ihan eri paikkaan, vaikka Kaarinasta tulevat bussit tulevat vanhaan paikkaansa. Kun katselin pysäkkien pysäkkikartasta, niin tämän tietyn pysäkin piti olla Kauppiaskadulla, mutta mennessäni katsomaan, niin eipä siellä mitään ollut. Menin kaksi kertaa edestakaisin, kunnes huomasin, että oikea pysäkki on Eerikinkadulla. Kuka hitto sen kartan on piirtänyt, kysynpä vain, piirtänyt päin prinkkalaa!

Kihisin ehkä lievästi, kun olin ostanut alennuksella kerrosaterian ja ajattelin mennä äidin luo sen syömään, mutta alkoi vieläpä sataa ja oikean pysäkin löydettyäni katsoin kelloa ja kännykkä lensi päistikkaa näytölleen ja meni kulmasta rikki. Onneksi se kesti paremmin kuin kolme aiempaa kännykkää (vai kaksi), joista aina hajosi kummatkin lasit, mutta tästä hajosi vain ulkolasi kulmasta, niin sitä voi ihan hyvin käyttää, vaikkei nätti olekaan. Korjaan sitten joku päivä. Yli vuoden tämä kännykkä on kestänyt kolhuitta, kun samana päivänä tämän ostaessani ostin myös suojakuoren/lompakon tätä suojaamaan. Ja kyllähän tämä on lentänyt sisällä ollessa, mutta vasta kohdatessaan asvaltin meni rikki.

Yövyin äidin luona. Äitikin oli ottanut pari tuntia vapaata töistä ollessaan iltavuorossa, että ehti minua näkemään, kulta. Söin ensimmäistä kertaa mämmiäkin tänä vuonna siellä, vaikka pääsiäinen ehtikin jo mennä, mutta äiti oli vartavasten ostanut pääsiäisen jälkeen koirien kanssa etsien vielä mämmiä :) Oli ajattelevainen.

Perjantaina oli mummini hautajaiset ylösnousemuskappelissa, joka oli kaunis. Hautajaistilaisuus sekä rakennus. Tuli hyvin aurinkoinen päivä. Aamun pilvet väistyivät ja aurinko sinisellä taivaalla tuli tilalle. Sai nähdä pitkästä aikaa heitäkin, joita ei ollut moneen vuoteen nähnyt. Musiikki oli suuressa osassa ja kosketti syvästi. Kukkia kannettiin, kyyneleitä, laulettiin. Surun keskellä tuntui toivoa. Oli rauhallista, puut varjostivat auringon valaisemaa pihaa. Lintujen ääni kuului ulkoa sisälle.

Pidän kirkoista, mutta tästä yleisesti Suomessa olevasta uskosta saatan olla vähän eri mieltä. Jokaisella on oma mielipiteensä asiasta ja pidän tämän yksityisenä. Torstaina suihkussa tullut runo saattaa valaista asiaa.

They use to say 

Rest in peace

I don't believe it

You are not here anymore

But I feel you are near

I know you have reborn 

somewhere not far from here

And maybe right now 

You laugh again for the first time

Tein mummista jo oman kirjoituksensa. Hänen tekemiään tauluja ja käsitöitä oli esillä Sinisessä kammarissa, jossa pidimme muistotilaisuuden. Tämä taulu on mielestäni emotionaalisesti kaunein taulu häneltä. Pitäisi varmasti itsekin jossain vaiheessa tarttua pensseliin ja katsoa, mitä tapahtuu. Tuntuu, että maalaamisessa on paljon enemmän tunnelmaa kuin piirtämisessä.

Lauloin Sinisen unen, vaikka jännitinkin ja harmitti hieman, että jännitys pilasi laulua, mutta eihän se ollut tärkeintä. Tätini kertoi, että mummi oli joskus laulanut sitä samaa laulua meille, kun olimme pieniä. Lausuin sitä ennen myös kaksi runoa.

Meillä oli tilaisuuden jälkeen vielä muutama tunti aikaa ennen bussin lähtöä takaisin Helsinkiin, joten käytimme ne hyödyksi laittamalla auton parkkiin teatterin edustalle ja lähtemällä kävelemään.

Löysimme itsemme Kauppahallista ja istuimme syömään vietnamilaista ruokaa, josta jälleen maistoin pelkän suolaisuuden, mutta nautin ruoasta. Ruoan jälkeen saapui loppuseurue, jonka kanssa olimme sopineet menevämme kävelylle jokirantaan ja olin siinä vaiheessa jo valmis laittamaan jalkaa toisen eteen. Huomasin viimeistään eilen itsestäni sen, etten todellakaan viihdy puolta tuntia tai tuntia pidempään paikallani julkisella paikalla. Tykkään kävellä, kiertää ja katsella maisemia, jollei satu olemaan hyvin erityisessä seurassa, joka saa ajan pysähtymään tai kulkemaan tavallista nopeammin.

Turun ja Tampereen kauppahallissa on samoja piirteitä mm. hauska "krääsäkauppa", missä voi tutkia ja kuikuilla, mitä kaikkea kivaa siellä on. Lueskelin siellä tekstejä jääkaappimagneeteista ja kylteistä ja voisin taiteilla yhden samanlaisen, kun ei lähtenyt mukaan. Katselukierrokselta palattuani lähdimme astelemaan aurinkoisella läntisellä rantakadulla ja sain otettua muutaman kivan kuvankin keväisestä Turusta.

Minua yritetään puhua takaisin Turkuun, mutta kyllä Helsinki on se oma paikkani. Turkuun tulen aina välillä käymään. Turku on kuitenkin nykyään sen verran vieras paikka, että harmittaa. Jokiranta ei onneksi muutu. Ja Halisten koskelle haluaisin mennä katselemaan, se kun oli joskus hyvinkin tuttu näky sen ohi pyöräillessä. On pitänyt Helsingissäkin etsiä koski, mutten tiedä sellaisen olemassaolosta täällä. Jospa tuo Vantaankoski. Joku mainitsi, että Helsingissä saattaisi olla joku hyvin pieni koski. Menen ja näen sitten joku nätti päivä.

Eilen en tehnyt paljoakaan. Olla möllötin.

Kävin Jumbossa ihmettelemässä. Nautin jäätelöä ja kahvia.

Otin tämän kuvan tullessa takaisin. Menomatka sinne tuntui kestävän kauemmin kuin tulomatka takaisin. Mistähän sekin sitten johtuu. Jospa kulkee eri reittiä. Pitäisi olla jo nukkumassa, kun menin heräämään tänään kuudelta (jihuu!) mutta kirjoitan tämän vielä loppuun.

Tänään katsoin pari leffaa ja lähdin salille. En ollut käynyt kolmeen viikkoon, joten otin vähän pienemmät painot, kun pitää taas totutella. Kävin normaalin ohjelman läpi. Olin crosstrainerillakin lämmittelemässä kymmenen minuuttia, vaikka piti olla siinä vain viisi minuuttia. Ihan hyvä vain.

Tuli hyvä wiivis! Kävin kaupassa, ostin feta-kasviskiusausta ja rahkan. Vedin ne lärviini ja koitin hetkisen nukkua. Ei tullut uni, tuli nälkä. Jumituin lähes tunniksi katsomaan ruokakuvia instagramista, varsinkin, miten makeita herkkuja tehdään jossain Sveitsissä, Saksassa tai Lontoossa.

Haluan mennä maistamaan niitä!

Ole nyt sokerilakon ensimmäisellä päivällä, kun katson ruokakuvia ja maha mouruaa. Lähdin palauttamaan kirjastoon kolme kirjaa ja siitä Alepaan hakemaan lisää ruokaa. Tunsin, kuinka nälkä oli mennyt mahasta ja vasemmasta kyljestä rintaa puristamaan. Mietin, että nälkä varmaan johtui siitä, kun olin eilen ostanut muroja, joita eilen ja tänä aamuna mussutin. Puuroa sen olla pitää! Pitää vatsan täydempänä vähän pidempään, kun kolmenkin murokulhollisen jälkeen on vielä nälkä.

Aamulla satoi lunta. Tämä kuva salilta kotiutuessa: taivas ei osaa päättää, paistaako vai sataako.

Alepasta tullessa olin avaamassa pyörääni, kun näin mummon rollaattorinsa kanssa käpyttelevän suojatien yli. Seurasin häntä hetken ja huomasin seuraavana tien poskessa olevan pikkupubin ja sen edessä seisoi mies. Mummo tälle miehelle totesi, että "Täältä tulee reipas urheilijanuorukainen!" On siinä mummolla asennetta. Yksi päivän hymyn aiheista.

Nyt nukkumaan ja kohti tulevaa viikkoa!

~ Lilja Lumi

Kauniita taloja ja vesilintuja

Terveisiä lomalta. Pääsiäissaarelle en päätynyt, joten pääsiäinen tuli tänne :)

Tässä kuvassa pääsiäislomalle päästy. Työpäivä oli aurinkoinen ja niin oli mielikin. Teki mieli tehdä 20 burpeeta, vaikken ole koskaan sellaisia tehnytkään. Voisi kyllä yrittää, kun on niin monimuotoinen liike. Muutama lämmin päivä tässä välissä ollut, mutta pääsiäiseen luvattiin kylmempää, joten mitäpä siitä. Pitää pukeutua lämpimästi, niin jaksaa ulkoilla.

Ennen työpäivän alkua makselin laskuja pois ja työpäivän jälkeen lähdin junaisella Espoon Sellossa käymään. Työpäivän jälkeen on tunnetusti nälkä, joten menin Robert's coffeehen ja voin olla ihan varma, että maistoin ihan pienen osan vadelmaa muffinista. Kävin Intersportissa ensin katsomassa juoksureppua ja renkaita, mutta päädyin kuitenkin Prismaan, johon piti alunperinkin mennä, koska sieltä saa monta kärpästä yhdellä iskulla.

Tykkään Sellosta, enkä väitä, etteikö Prismoja tai Citymarketeja olisi lähempänä, mutta Sellosta löytää kaiken tarvitsemansa. Kävin katsomassa ensin Citymarketista uutta hiussuoristajaa, mutta sitten tuli todettua, että se on melkein kokonaan peruselintarvikekauppa eli suurimmalti osin ruokaa siellä myytiin ja vähän leluja, kattaustarpeita, mutta siellä ei ollut elektroniikkaosastoa tai renkaita. Ei mikään ihme, että Sellon Prisma on kaksikerroksinen. Siellä on kattava valikoima ihan kaikkea! Hankin sieltä myös renkaan ja uuden sisäkumin pyörääni.

Perjantaina aamulla lähdin ennen aamiaista lähikaupassa käymään, joka ei ollut auki. Menin metrolla Kamppiin, mutta sielläkin K-market olisi auennut vasta klo 12 ja kello oli 10:40, joten piipahdin ärrällä, josta löysin uuden Innocent-smoothien ja käntyn. Niine eväinä lähdin takaisin kotio keittämään kahvia ja syömään puuroa.

Perjantai menikin pitkälti rötväten ja Espresso Houseen pettyen. Laitan itselleni sinne porttikiellon, kun en saa niistä tuotteista kuin vain ällö-öllötysolon ja mahanpuruja vatsaan - kahville voin sinne mennä, mutta muuten se on no-no. Minulle. Muut saavat käydä, jos mielivät, kiva paikkahan se on. Stockmannilla kävin ruokaostoksilla. Se kun on myös nykyään koko pääsiäisen auki. En kyllä käynyt leluosastolla osallistumassa pääsiäismunajahtiin.

Piti tämä kirjoittaa jo eilen aamulla, mutta onneksi en kirjoittanut, koska löysin lisää kerrottavaa. Olin ottanut pyykkivuoron klo 12:sta, mutta vähän ennen yhtätoista kävin vaihtamassa sen ja suuntasin kirjastoon. Sen ovet aukeaisivat vasta kahdeltatoista, joten päätin hypätä ratikkaan nro 3, jonka näin juuri saapuvan ja suunnistin kohti Kaivopuistoa.

Matkalla sinne näin Bulevardin, josta ajattelin, että käyn siellä kuvailemassa jonain lämpimämpänä päivänä. En ehtinyt päätepysäkille asti, vaan nähdessäni kirkkaan pastellinvärisiä taloja painoin stop-nappulaa ja hyppäsin kyydistä. Katselin hetken ympäristöä ja kävelin sinne, missä olin ne nähnyt ja mikä muukaan paikka se oli kuin Huvilakatu! Woop woop! Olen lukenut kymmenestä Helsingin kauneimmaksi listatuista kaduista ja katsellut ahkeraan #detailsofhelsinkiä ja vihdoin olin löytänyt sattumalta yhden niistä kaduista, joita etsin! Olin niin iloinen, vaikka olikin aika chilly ilma. Kun otti hetkeksikin käsineet pois kädestä, niin halusi laittaa ne takaisin käteen. Kuvailu ei oikein onnistu hanskat kädessä.

Eikö olekin ihanan kauniita rakennuksia?!? Ihan mahtavaa! Kesällä kyllä kiertelen ja kaartelen Helsingissä, teen tutkimusretkiä ja menen katsomaan, mitä niiden katujen päistä löytyy, minne yritän katsoa sisäisillä kiikareillani. Ei auta kuin mennä ja nähdä, ottaa kamera mukaan.

Huvilakadun päätyttyä päädyin Eiranrantaan. Kuljin rantaa pitkin, ihastelin, miten vesi näyttää niin epätodelliselta läheltä ja kuljin Uunisaaren ohi.

Vedessä oli yllättävän paljon joutsenia. Poikaset olivat jokin aikaa saavuttanut koko valkoisuutensa ja ne välillä sättivät toisiaan ja niitä oli kiva katsella.

Vanhempi rouvashenkilö koiransa kanssa tykkäsi myös katsella joutsenia ja hän syötti niitä kerran. Ehdin liikkua jonkin matkaa, kun hän jälleen oli siinä vieressäni niitä syöttämässä. Sitten tulivat lokit ja annoin kameran käydä. Sain kivoja kuvia, vaikkei lintuja täällä saisikaan syöttää. Jokin mies tuli siitä naiselle sanomaankin. Nainen oli ymmärtäväinen. Onhan se niin kiva syöttää lintuja, harmi vain, että lokit tulivat, eivätkä jättäneet joutsenille mitään. Sehän on huono asia juuri sen takia, kun on kahviloita niin lähellä, etteivät linnut innostuisi viemään kahvilan asiakkailta munkkeja suoraan käsistä. Toisin kuin meidän isompi koiramme joskus. Olin tehnyt noin 12-vuotiaana pari leipää ja viemässä niitä olohuoneeseen syötäväksi, kun tämä rontti vei sen suoraan kädestä.

Kaivopuistonrantaan päästyä näin valko-harmaan joutsenen. Se oli siinä rannassa ihan lähellä, mutten mennyt sitä häiritsemään. Kuka haluaisi, että häiritään, kun yrittää nukkua. Vieressä oli aika kasa kanadanhanhia, mutta niitä en jaksa kuvata, mokomat kakkijat.

Menin Cafe Ursulaan juomaan vihreää teetä ja katselemaan, miten kuvailureissun kuvat olivat onnistuneet ja päivitin niistä muutaman. Voi että, valokuvaaminen ja luonnon äärellä oleminen on niin ihanaa, riemastuttavaa. Siitä tulee pirskahteleva tunne.

Myöhemmin tänä päivänä eli eilen suuntasin Kamppiin. Kävin pelikaupassa vaihtamassa kolme peliäni yhteen peliin. Kingdom Heartsiin. Enpä ole vielä sitä avannut paketista, kun ei ole ehtinyt. K-Kampissa kävin ruokaostoksilla. Suuntasin metrolla hakemaan pari leffaa ja kävin kirjastossa selaamassa nopsaan pari lehteä. Lainasin aika kasan Hyvä terveys - ja Kotilääkäri - lehtiä, jos niistä voisi vähän jotain opiskella.

Päädyin kämpille ja laitoin kahvin valmiiksi. Siinä ruokaostoksia jääkaappiin laittaessa ajattelin puhdistaa koko jääkaapin ja jääkaappia puhdistellessa innostuinkin puhdistamaan kaikki pölyiset tasot ja koko lattian, kun en sitä imuria nyt ostanut. Tuli hetkessä tosi siistiä! Vein pyykit pesuun ja hain ne tunnin kuluttua. Puhdistin jopa vessan katossa olevat epämääräiset vaaleanoranssit läikät ja nyt se on ihan valkoinen jälleen. Peili, vessanpönttö ja vessanlattiankin kuurasin. Eilen taisin haistaa viemärin hajun vessassa, joten jospa viemäriputsista taas joka päivä pitäisi hankkia. Kävin suihkussa, pistin kahvin päälle ja söin pari leipää meinaten jälleen kirjoittaa blogia, kunnes sain pyörälleni korjaajan. Takarengas ja kumi tuli vaihdettua ja olin hyvin iloinen. Pyörä on tosi seissyt jonkin aikaa ulkona ja aiemmin syksyllähän se oli kaksi viikkoa hukassa, kun löytyi, niin takapyörän vanne on vinossa ja se pitäisi käydä jossain pyöräliikkeessä rihtauttamassa. Ilta meni mukavaisesti pizzaa syöden, rupatellen ja leffaa katsoen.

Tänäänkin oli hiiidas aamu. Yksi syy siihen on tämä löytämäni sivusto BrightSide. Jumituin siihen ainakin pariksi tunniksi ja vieläkin on paljon välilehtiä auki. Se on jotenkin niin inspiroiva sivusto, kun sieltä voi löytää ja oppia ihania uusia pähkinöitä, inspiroitua tukkataioilla tai DIY-jutuilla, hämmästellä kaikenlaista, mitä maailmasta löytyy, naureskella vaikka joitain tekstiä ja vaikka katsella, mitä hauskaa lapset ovat sanoneet. Se on niin älyttömän monipuolinen ja riemastuttava sivusto, että kehoitan edes muutaman jutun sieltä katsomaan. 

Jumituin vain kahteentoista asti katsottuani nettiä ja yhden leffan aamulla ja syötyäni aamupalaa. Kaveri Turusta otti puolen päivän aikoihin yhteyttä ja ehdotti tapaamista, joten vedin hätänutturan ja vaatteet päälle ja tapasimme Kampissa. Rupattelimme niitä näitä ja menimme vielä Roasbergiin kahville. Sovimme seuraavasta tapaamisesta. 

Kahvilasta lähdimme hyvissä ajoin, että voisi vielä Rautatieasemalla katsella ja kierrellä vähän kauppoja, mutta näimme, että seuraava juna Turkuun menisikin 7 minuutin päästä, eikä vasta puolen tunnin päästä ja vielä kauemmalta laiturilta, joten hän ostin nopsaan lipun automaatista ja sitten juoksusaatin hänet junaan. Junan ovella hän vielä vilkutti. Kävin Stockmannin sisustusosaston kiertämässä ennen kuin menin kotia.

Oli nopea tapaaminen, mutta nopeatkin tapaamiset ovat tosi arvokkaita.

Vielä yksi pääsiäislomapäivä jäljellä. 

Pitää ostaa lippu Turkuun. 

Perjantaina laulan Sinisen unen maassa lepäävälle mummilleni. 

Näen sukulaisia. 

Ajattelen, miten abstraktia se vieläkin on.

Nyt värjään hiukset. Löysin pari hopeista.

Ja katson Studio Ghiblin uusimman elokuvan.

Juon teetä.

Jospa ilmat tästä lämpenevät.

~ Lilja Lumi

Vieläkin flunssa ja kevätmessut

 

Kirjastossa oli ihana selailla sisustuslehtiä työpäivän jälkeen. Lehdet oikein pursuavat kevättä.

Lenkki-ilta. Huopalahden kohdalla. Ensin ajattelin, että kävelen Munkkivuoresta Huopalahteen kuvaamaan vettä ja sitten ajattelin, että jos Meilahteen saakka, kun se on ihan kivenheiton päässä. Meilahdessa ajattelin, että olen jo tosi lähellä keskustaa, joten päätin kävellä Töölönlahden kautta Kallioon, kun oli lempeä ilma ja askel rullasi uusissa Adidaksen Pure Boost juoksukengissä.

Yhdeltä aamulta, kun aurinko paistoi nätisti. Se on tainnut paistella tällä viikolla jokaisena päivänä, edes pienen vilauksen, vaikka loppupäivä on saattanut olla sateinen tai toisinpäin, että alkupäivä ollut sateinen ja sitten pilvet ovat hälvenneet ja aurinko tullut esiin. Kevät!

Tiedän saaneeni flunssani edellisviikonloppuna, mutta tuntuu, että tätä flunssaa on kestänyt jo kolme viikkoa. Harmi vain, että tuli käytyä tosi kivalla pitkällä lenkillä, kun luulin taudin jo jättäneen, mutta taisin ottaa uuden taudin vastaan tai vanhan vain pahempana. Nyt olen taas mauton ja hajuton - linjalla. Pitäisi välttää kaikkea makeaa, alkoholia, tyhjiä hiilareita, rasittavaa liikuntaa. Nukkua tarpeeksi, syödä terveellisesti ja tarpeeksi energiapitoisesti sekä juoda vettä tarpeeksi. Ja sitten jostain kumpuaa joinain päivinä aivan älytön jäätelöhimo. Don't know why.

Aivan ihana uusi juomapulloni (alunperin muka-terveellinen energiajuoma), jollaisen halusin myös, kun näin työkaverilla sellaisen. Vitsailin hänelle, että näyttää ihan samalta kuin kasvovesiputeli, mutta se on niin söpö ja kompakti. Vetää sisäänsä 300 millilitraa eli on todella helppo hulauttaa huiviinsa, kun siinä ei ole paljon vettä (vaikka sitä on tosi kiva täytellä uudestaan) ja se mahtuu vaikka minne. Jeje! Vedenjuonti kunniaan ja ihokin tykkää :) Sanotaanhan, että yksi vedenjuonnin syistä on saada aineenvaihdunta eli myös kuona-aineenvaihdunta päälle.

Eilen kävin Teurastamolla katsomassa, kun yksi seuraamani bloggaaja teki siellä ruokaa. Hassua, kun ajattelin, etten ikinä ole käynyt siellä, mutta löytäessäni paikan ja mentyäni sisälle ajattelin, että ihan varmasti olen siellä joskus käynyt - en vain muista, millä asialla.

Aamulla vedin nassuun viimeisen särkytabletin, kun aamulla niskasärky levisi takaraivoa myöten ohimoille asti. Ei kovin kiva tunne. Siinä söin vähäsen ja lähdin liikkeelle, koska kaikkein paras lääke varsinkin niskasärkyyn on liikunta ja venyttely. Harmi kyllä, että nykyään joka aamu särkee niskaa ja se säteilee ympärille. Pitäisikö sitä vaihtaa sänkyä, tyynyä vai iltarutiineja. Tosin eilen illallakin nukuin ilttarit ties mihin aikaan ja heräsin puoli yhdeksältä melkein luullen, että on aamu. Tein jotain diipadaapaa nelisen tuntia, kunnes oli liian väsy ja menin nukkumaan. Tuntuu, että on koko ajan väsynyt ja energia lopussa. Heräsin tänään seiskalta.

  

   

Katselin leffaa ja lähdin imemään aurinkoenergiaa ulos. Menin ratikalla Pasilan kirjastoon aikomuksenani lukea lehtiä kolmeen asti, mutta ei päässytkään tekemään yhtään mitään, kun siellä oli vain äänestysjuttuja. Käännyin kannoillani ja suuntasin pienesti aiemmin jo harkiten Kevätmessuille messukeskukseen. Siellä oli ihan mukavaa kierrellä, oli paljon kukkasia, jonkin verran maisteltavaa, hauskoja mökkeja ja saunoja, joihin kurkistelin sisään ja vielä enemmän kasveja. Tuoksu oli varmaankin huumaava, mutten siitä tiedä, kun en mitään haistanut. Melkein haistoin jotain.

 Finrexiä kipeälle.

Jonkin ajan kuluttua, kun oli kiertänyt parisen tuntia, tunsi jaloissa väsymystä, joten lähdin kauppaan ja toiseen kirjastoon. Lainasin muutaman kirjan ja pari leffaa katseltavaksi. Katsoin juuri Lentsikat 2 - Pelastajat :) Tullessani kotiin kävin pitkässä kuumassa suihkussa, kun kylmäsi. Tänään pitäisi kyllä jaksaa vielä siivota lumput pois lattialta ja tiskata astiat altaasta.

~ Lilja Lumi