Ruoka-ähky ja lahja

Töissä oli tänään todella hyvää kermaista ja maukasta lohikiusausta punajuurikuutioiden ja porkkanaraasteen kanssa. Otin kerrankin toisen annoksen ruokaa, mutta tulin kyllä todella ähky-täyteen, kun maito alkoi turvottaa vatsaa.

Toisen kerran meinasi tulla huono olo, kun otin ennen salia kaupasta kaksi erilaista smoothieta ja kahvin. Yööh! Ei tehnyt mieli juosta (tosin ei ollut aikomuskaan) ja tein normaalin treenin.

Palaudun edelleen salielämään viikon tauon jälkeen. Eilisen jäljiltä sattui pitkästä aikaa lihakset.

Tällä hetkellä tekisi mieli yökätä. Tai on sellainen olo. En tiedä, mikä minulla on tänään. Nyt illallakin piti maistaa vain paria suklaapalaa ja sitten söinkin koko pakkauksen (onneksi pienen pakkauksen). Tosin tarkemmin ajateltuna minun ei pitänyt edes avata sitä. Kerran söin vierasvaratkin, kun vieras ei saapunut paikalle. Perso makealle. Pitäisi yrittää jälleen sitä sokeritonta, eikä ostaa oikeasti mitään herkkuja. Kaveri lohdutti, että kun olen tänään treenannut ja juonut vettä tarpeeksi, niin suklaan ei pitäisi vaikuttaa niin voimakkaasti.

Verensokeri puhuu minulle. Se sanoo eat, eat! Ja on ihanaa maiskutella tyytyväisenä hetken, mutta yhtäkkiä huomaa, että käsi on käynyt liian monesti purkilla ja vatsa pullottaa ja olo ei olekaan hyvä.

Sokeriton starts now.

Ugh!

Tänään kaupassa mietin, että kuka ei pitäisi paketoimisesta. Itse rakastan sitä. Olen kuitenkin kuullut yhden vai kahdenkin sanovan, ettei pidä paketoimisesta. Joulun alla näen usein paketointipisteitä kaupoissa. En edes haluaisi antaa kenenkään vieraan paketoida lahjaa puolestani.

Paketointi kuuluu lahjan antamisprosessiin. Paketointi saa sydämen läikähtelemään ilosta ja lämmöstä. Rakastan enemmän lahjojen antamista kuin niiden saamista.

Sen lisäksi, että olen löytänyt todella hyvän saajaa kuvastavan lahjan (tai jota se henkilö on todellakin halunnut), niin sitä enemmän löydän tunnetta tämän kyseisen tavaran paketoimisessa.

Tykkään siitä, että paketointi vie aikaa; kun näkee, miten lahjapaperi ympäröi lahjan, laittaa huolellisesti teipit pitämään salaisuutta piilossa ja kieputtaa siististi kauniin narun paketin ympärille. Lahjan valikointi on mukavaa ja saa hymyn huulille, mutta lahjan paketointi saa ajattelemaan vielä enemmän pelkästään lahjan saajaa ja tekee hymyn sydämeen. Sitten vielä huokaisee ennen kuin vie lahjan paikkaan, missä se saa odottaa päivää, jolloin se annetaan. 

Tänään työkaveri pyysi, olisiko minulla antaa teetä "lainaksi" (juu, ei tarvitse palauttaa) ja melkein mieli murehti, kunnes löysin sittenkin yhden teepussin laukkuni pohjalta. Siitä se ajatus sitten lähti. Haluaisin olla kova teen juoja, mutten ole. En vain osaa juoda teetä. Joskus tulee kausia, että teetä tulee juotua jonkin verran, muttei se kestä muutamaa päivää kauempaa. Omistan kuitenkin yli kymmenen erilaista teetä ja niinpä otin jokaisesta pakkauksesta neljä, joissa oli yli neljä pussia jäljellä ja paketoin ne kauniilla narulla. Pieni pikkujoululahja <3

~ Lilja Lumi

Joulun korvilla

En sano mitään muuta viime viikonlopusta kuin että se oli mukavainen.

Ystäväni oli pari yötä kylässä. Tuli valvottuakin ja oltua vähän väsy, mutta kumman paljon ihmisen keho sietää väsyneenäkin. Perjantaina olimme viihteellä ja lauantaina pääsimme lähtemään iltapäivällä kaupungilla käymään. Näytin tottakai lempikahvilani Cafe Esplanadin.

 Kamu otti cappuccinon ja mie cafe au laitin. Söimme puoliksi marjapullan ja jäätelön.

Kävimme myös läheisessä Kankurin tuvassa, koska kuka tahansa, joka Helsingissä vierailee, pitäisi nähdä Kankurin tuvan. Nyt se oli enemmän joulukoristeltu. Joulupuoti alhaalla oli vieläkin aivan ihana ja Jonassonin lasitaideteokset. Viimein hoksasin, miksi tuossa käytävässä ennen joulupuotia on kaikenlaisia valkoisia koristeita: se on kuin kävelisi lumen läpi. 

Otin monista tontuista ja ukkeleista kuvia sen takia, että voisin piirtää tonttusia joulun alla. Pitäisi piirtää enemmänkin, eikä vain katsella sarjoja, leffoja, lukea lehtiä, sarjakuvia ja kirjoja.

  

Kävimme Kankurin tuvan jälkeen kuikuilemassa Stockmannin jouluosaston. Stockmannille oli ilmestynyt valtava piparirakennelma pohjoisesplanadin sisäänkäynnin läheisyyteen. Löysimme Stockmannin jälkeen Aleksanterinkatua kävellessä pop-up Christmas - puodin, jossa oli kaikenlaista.

Tänään työpäivän jälkeen kävin K-Marketista noutamassa Ellokselta tulleen paketin.

Sen jälkeen kävin salilla. Viikon tauon jälkeen tuntui kyllä, ettei ole hetkeen käynyt. Olisi pitänyt käsipainoissakin ottaa kiloa kevyemmät, mutta minkäs sille voi, kun kevyemmät painot olivat varattuna juuri sillä hetkellä, niin käytin niitä painoja, mihin olin viime kerralla tottunut. Ei noussut yhtä heppoisesti kuin viikko sitten, mutta kyllä tämä taas tästä. 

Salin jälkeen kävin Ruoholahden Tokmannissa, Jyskissä ja Citymarketissa. 

Tuli vähän shoppailtua. 

Jyskin muovipussi.

Uusi tyynyliina Jyskistä

Remember yesterday

Dream of tomorrow

Live today

Vihreä tyynyliina jouti pyykkikoriin. Ostin myös isommalle tyynylleni harmaan tyynyliinan. No luulin sitä isommaksi, vaikkei se oikeastaan ole kuin pari senttiä tavallista nukkumatyynyä isompi. Minulla oli joskus 60x80 iso tyyny, joten taisin muistaa väärin, kun tämäkin muotoutuva tyyny näyttää isommalta kuin normaali tyyny. 

Päätin myös heittää kaikki käyttämättömät vuodevaatteet ja vaatteet kierrätykseen. Yksi kassi tuli jo täyteen ja seuraavan pyykkilastillisen jälkeen täyttynee toinen muovikassi. Tulee vähän joulusiivoiltua samalla, kun laittaa paikkaa joulukuntoon. Ihan vielä en ripustanut talvivaloja, mutta kynttilät ovat palamassa. Vein hetken jo lojuneet pahviroskat ja lehtiroskat roskiin ja tavallisenkin roskiksen. Sieltä tuli outo haju ja oli jotain nestettä roskiskopan pohjalla, joten pesin roskakopankin samalla. On vielä vessassa kuivumassa. Hyvä haju on parempi, olkoon kuinka roskis tahansa.

Katsoin lehdestä ensin erilaisen lyhdyn, mutta kaupassa paikan päällä päädyin tähän.

 Tämän tuoksukynttilän hankin Tokmannilta. Baked apple - jouluinen tuoksu.

Tämäkin Tokmannilta. Ajattelin nyt kokeilla vähän uutta hammastahnaa, kunnes saan mustan hammastahnan takaisin.

Citymarketissa oli vähän halvemmalla Happy Sockseja. Ne ovat nuo pallosukat. Ellos toi myös kivoja sukkia, aika söpöjä, eikö vain. Tuntuu, että sukat häviävät jatkuvasti. Minulla on vain kolmet sukat, joilla on oikea pari, muut ovat parittomia, pyykkikone syönyt tai vastaavaa.

Jyskistä tuli myös joulupöytäliina, missä on lumihiutaleen, poron ja sydämen kuvia. Aika nätti. 

Harmi vain, että tarvitsisi verhoja ja kaitaliinoja varten silitysraudan ja laudan. Ei ole. K-kauppojen yksi parhaimpia puolia on, että sieltä löytyy klementiinejä verkkopussissa. Nams!

  

Jyskin lehdestä olin katsonut pöytäliinan, lyhdyn ja kynttilän, mutta tyynyliina ja tämä tonttu eivät olleet listalla, ei edes lehdessä. Tämä tonttu ei vain voinut olla lähtemättä mukaan. Olen jo jonkin aikaa ajatellut tonttusta, tosin harmaa-valkoista, jolla on hattu silmillä, jo jonkin aikaa, mutta kun tämän näin, niin se vain hyppäsi kainaloon ja lähti matkaan. On ihana.

Nyt kasvonaamion aika. Kämppä on ihan siisti, jejei! Tosin väsymystä ei ole missään, vaikka olen herännyt tänään puoli kuudelta ja keskellä yötäkin kerran vai pari - olisikohan tuo cola syynä vai se, että haluaisin vielä tänään lukea ja vähäsen pelailla. Onneksi itsensä nukuttaminen on aika helppoa. Onhan sitä väsynyt, vaikkei haluaisi sitä myöntää itselleen. Tietää, ettei kovin kauaa enää jaksa olla hereillä, kun on ollut hereillä jo yli 17 tuntia. 16 tuntia on keskimääräinen valvomisaika vuorokaudessa - tai no, pitäisi olla. 

Nyt iltatoimet ja yöpuulle :)

Hyvää yötä.

~ Lilja Lumi

P.S. Ensi viikolla alkaa joulukuu.

Isänpäivä

Pikapostaus eli kuvat kertovat.

Lauantaina lähdin Onnibussilla Turkuun ja näin ensimmäisenä ystäväni. Bussi jätti Caribialle, mutta onneksi sieltä ei ollut pitkä matka kävellä Tuomaansillan kautta keskustaan. Oli ihana aurinkoinen päivä.

Kävimme Cafe Artissa syömässä lohileivät ja ryystämässä hyvää kahvia.

Kävimme vilkuilemassa myös Stockmannin jouluosaston, kunnes äitini tuli hakemaan, sanoimme kaverini kanssa halein heipat ja lähdin äitini mukana hänen luokseen. Tai ehdimme oikeastaan käymään kaupassa, kun piti hakea veljeni. Rötväilimme ja nautimme makaronilaatikkoa sekä myöhässä äidin synttärikakkua ja katselimme Jetroa pitämässä Tupperware-kutsuja nauhalta. Hupaisa veikko.

Sunnuntaina heräsin aiemmin kuin muut, katselin youtubea ja luin, kunnes nousin yhdeksältä ja huomasin, että muutkin ovat hereillä. Söimme aamiaista, lisää täytekakkua ja leikkasin veljeni tukan. Söimme vielä vähän makaronilaatikkoa ennen lähtöä. Tässä oli koskenlaskijaa niin kuin isän luona olevassa kalakeitossakin. Tuli muutenkin herkuteltua kuukauden pitimiksi, eikä naama kiitä.

Isäni luokse tuli myös tätini ja mummini. Ja näin isän luona olevat kissanpennutkin ensimmäistä kertaa.

~ Lilja Lumi