Aika hyvä juttu, että netti jälleen pelittää tietokoneessakin. Olin puolitoista viikkoa ilman nettiä, mutta olisi pitänyt vain määrittää verkko uudelleen ja keksiä oikea salasana. Yritin vaikka kuinka monta kertaa yhdistää verkkoon, mutta ei vain suostunut.
Verkon määrittämisen jälkeen kesti pari päivää, ettei ollut aikaa sitä määritellä, ei vain jaksanut istahtaa koneen ääreen (kun piti nukkua tai tehdä aamiaista tms) niin kaveri kävi ja haki jostain netistä, mikä boksin koodeista on verkkoni salasana ja netti toimii jälleen! Jee!
Kävin kerran kirjaston kämäisellä koneella laittamassa vain kuvat blogiin ja kirjoitin kännykällä loput tekstistä ja tein kuvasijoittelun, että jos viime teksti on kovin sekava tai vajaa, niin se on kännykällä tehty. Ei sillä, etten osaisi olla ilman tietokoneen nettiä, mutta se tekee muutamasta asiasta kovin paljon helpompaa esim, kun koneelle laittaa kamerasta kuvia ja sitten nettiin ja blogiin. Eikä kännykän netti näytä ihan kaikkea, mitä tietokoneen netti. Lisäksi kirjoittaminen on paljon nopeampaa kymmenellä sormella kuin kahdella (olen myös ajatellut, jos jatkaisi tarinaa).
Ja kun tietokoneella kirjoittelee, niin pystyy samalla katsomaan välilehdistä tarvittavia tietoja ja se vain on paljon nopeampaa. Enhän mie tietokoneella oikein muuta tee, kun kirjoitan blogia, joskus selaan nettiä, katselen dvd-leffoja, kuuntelen spotifya ja käsittelen kuvia. Onhan siinä jo paljon syitä.
Harmi kyllä, ettei instagramia voi niin hyvin katsella tietokoneella kuin kännykällä. Pitäisi hankkia tähän koneeseen hiiri ja jotenkin siirtää vanhasta koneesta tiedostot tähän koneeseen, mutta se ei oikein tykkää ottaa muistitikkua vastaan, niin en tiedä, mikä siinä on. Siinä oli asiaa tietokoneesta.
Nyt tähän viikkoon. Tökkään johdon kännykkääni ja siirrän ensin kuvat koneelle. Niin ja netistä tavaroiden tilaaminenkin on paljon helpompaa tietokoneella kuin kännykällä ja kuvat näkee suurempina, jolloin näkee myös enemmän yksityiskohtia, mutta lupasin jo jättää tämän aiheen.
Tällä viikolla on tainnut tapahtuakin jotain. Let's see.
Yhtenä päivänä tuli oltua runosielukas.
Tällä viikolla on tullut ikkunashoppailtua ja oikeastikin shoppailtua. Kävin yhtenä päivänä ihastelemassa Kankurin tupaa, joka sijaitsee Pohjoisesplanadilla yhden lempikahvilani, Cafe Esplanadin, vieressä. Siellä on vaikka ja mitä! Kävin ensimmäistä kertaa alakerrassa, missä on joulutupa. Voi että, kyllä riitti ihasteltavaa. Uskon, että löydän joitain joululahjoja Kankurin tuvasta.
Minun olisi pitänyt viisi tuntia sitten tämä kirjoittaa, joten nyt vain nopea sepustus.
Tällä viikolla on ollut aika sateista alkuviikosta ja sateellakin on saanut ulkona seistä. Ja tuullut niin vietävästi, että sateenvarjo olisi vain tiellä ja vaikeuttaisi liikkumista.
Kävelin lauantaina Sörnäisiin.
Kauniit kukat saivat jäädä kauppaan, koska en osannut valita kauneinta ja sitten aloin melkein herkistelemään, niin jätin ne joillekin toisille.
Tuli eilen oltua lakritsi- ja salmiakkifestivaaleilla Wanhassa Satamassa (tosi kivan näköinen alue, jospa ottaisi joku päivä kameran kyytiin) ystäväni kanssa. Oli kyllä huono asia syödä rasiallinen maksalaatikkoa ennen lähtöä, koska paikan päällä sai syödä sen verran lakritsi- ja salmiakkimaistiaisia, että oli kyllä masu ihan pinkeänä lopuksi. Mutta oli kivaa. Olin kahdesti kävelevä mainos, kun maistoimme Kolmen kaverin lakritsijäätelöä, niin kerroin, kuinka se on paikallinen tuote ja mitä olen maistanut ja että maut ovat oikeasti todella aitoja, eikä niissä tunnu olevan liikaa sokeria kuin vain aitoa makua.
Toisen kerran mainostin, kun kävimme tapahtuman jälkeen vielä vessassa ennen lähtöä ja hampaat tuntuivat ihan möhnäisiltä, niin otin uuden messuilta ostamani hammastahnan ja harjan kassista ja kerroin kaverilleni siitä, miten sen hiili valkaisee hampaita ja miten se on pian tulossa kauppoihin ja miltä maistuu ja miten tehoaa, niin käsipesualtailla ollut nainen kysyi siitä lisää, kerroin asiallisesti ja hän kiitti tiedosta. Mainostaminen on ihan kivaa tai siis se, että tietää asioista jotain ja pystyy jakamaan tietoa.
Sieltä Wanhasta Satamasta ostin myös tämän avainketjun, joka on ollut jo pidemmän aikaa harkinnassa. Huomasin, että sen tekijä on hiekkakakku, ja työkaverini kertoi jokin aika sitten hankkineeensa oman kettinkinsä niiltä tekijöiltä. Ne korut olivat aivan huikeita, todella aidon näköisiä. Toivottavasti lapset eivät halua haukata korustani palasta, koska minä taidan vähän maistella.
Lakritsikierroksen jälkeen menimme keskustaan parille ja olen koko tämän päivän halunnut uusia eilisen, koska heitin hukkaan mahdollisuuden, joka oli nenäni edessä. Tästä lähin en heitä mahdollisuuksia hukkaan, koska "kerran täällä vain eletään". Mitä himputin väliä jollain nolotuksella on, enemmän se harmittaa, jos jotain asiaa, minkä haluaisi tehdä, ei saakaan tehtyä.
Olen ihmetellyt, mihin joistain kaupoista on klementiini/satsumapussit hävinneet. Haluan mieluummin ottaa valmiin pussin ja tarkastella, että suurin osa on hyviä kuin alkaa valikoimaan, jostain kasasta, josta kaikki on käyneet puristelemassa hedelmiä.
Ikkunaostoksilla olen ollut pariin otteeseen tällä viikolla kirjakaupoissa. Akateemisessa ja Suomalaisessa. Etsin kalenteria, kun työkaverini sitä niin kovasti ehdottelee. Taidan kuitenkin vielä hetken odotella, koska nämä kalenterit alkavat vasta marraskuun lopusta. Pitäisi kotiakin hankkia päiväkirjakalenteri. Minulla on ollut jo useamman vuoden päiväkirjakalenteri, johon merkkaan päivän lopuksi kaikenlaista, mitä olen sinä päivänä tehnyt, muttei minulla ole koskaan ollut työkalenteria, mihin pitäisi merkata menoja, koska olen pitänyt kaiken mielessäni ja lukeehan ne kuitenkin meidän yhteisessä kalenterissamme. No jokaisella on sitten oma, kun mieki saan sen hankittua: jonkun pienen, joka mahtuu reppuun mukaan.
Kävin tänään Espresso Housessa syömässä jotain, kun en jaksanut väsäillä banaania ja jogurttia enempää. Join kämpillä yhden kahvin, mutta muutaman tunnin päästä kahvilassa toisen vähän isomman ja söin jogurttia marjoilla ja pähkinöillä. Sekä luin kirjaa. Tällä viikolla olen lukenut Venla T:tä ja aloittanut jo toista kirjaa. Sen on kirjoittanut Eppu Nuotio <3 ja Anna Nuotio. Ihan viihdyttävää luettavaa, vaikka joskus tuleekin näitä nuorisotermejä vastaan. Onhan se nuorille suunnattu kirja, joten pitää yrittää kirjoittaa samanlaista kieltä. Löysin Pasilasta myös Ruma kassa - nimisen kirjan, joka pitää lukaista parissa viikossa, mutta luultavasti onnistunee noiden kolmen muun ohessa. Ostostelua, saleilua, kavereilua ja lukemista siis. Töiden lisäksi.
Actual kameralla otettuja kuvia. Tänä aamuna aurinko paistoi hetken, niin otin kameran esiin ja kuvasin utuista taivasta. Illalla kuului vähän raketin pauketta ja näin niistä muutaman heijastuksen vastapäisen talon ikkunoista.
Koriste-esineet ovat Kankurin tuvasta.
Nyt on sellainen aika, että olisi jo yli tunti sitten pitänyt mennä nukkumaan. Ollut pitkä päivä, kun heräsin varttia vailla kuusi, mutta kelloja taidettiinkin siirtää ja saatoi nukahtaa jossain vaiheessa uudelleen.
Hyvää yötä
~ Lilja Lumi
