.jpg)
Tapahtui edellisviikonloppuna noin parin vai kolmen päivän varoajalla. Piti sitä edeltävänä viikonloppuna potea flunssan loppua, joten en tehnyt yhtään mitään paitsi maannut laakereillani, niin piti päästä tekemään jotain, jotenka kaverin kanssa sovittiin lähtevämme yöksi Nuuksioon.
Olin vähän evästä hankkinut etukäteen, mutta hankin myös lähtöpäivänä Triplan Lidlistä makkaran sekä Supermarketista vähän patukkaa. Lähti yksi ylimääräinen kassi kaverin toimesta mukaan ja sain kanniskella sitä, kunnes totesimme ensimmäisellä pysäkillä Espoon keskuksen ja Haltian jälkeen olevalla Maahisenkierroksen näköalapaikalla, että kaverin rinkka oli kevyempi kuin omat kantamukseni, joten vaihdoimme kantamuksia, koska olen vain heiveröinen pieni nainen.
Pidimme välistopin ja syksyn edetessä alkoi jo viiden aikaan aurinko alkaa laskemaan ja oli ihanaa, kun pitkästä aikaa ilta tosiaan tuntui illalta eikä loputtomalta päivältä. Käytimme trangiaa ja söin jonkinlaista lihakeiton tapaista, kaveri söi pasta bolognesea ja jatkoimme matkaa syötyämme.
Meidän piti suunnata Vääräjärvelle yöpymään, mutta koska kantamuksemme tosiaan olivat ihan liian painavat ja kello kävi, niin päädyimme Urjan leirintäalueelle, jonne oli muutama muukin löytänyt. Kaverin ostama teltta oli tilavampi kuin ekalla kerralla hänen isältään lainattu, mutta makuupussiin olisin kaivannut jonkin eristeen, koska se oli todella hiostava - tosin kyseinen materiaali mahdollistaa makuupussin mahtumisen pieneen tilaan.
Iltapalaksi grillasimme makkaraa, maissia ja halloumia. Olin kyllä niin tyytyväinen, kun aamun tullen grillin haju etoi tavattomasti, että oli vaihtovaatteet mukana. Tämä tyttö päätyi hetimiten kotiuduttua suihkuun (no kaveri kävi ensin) ja retkellä mukana olevat vaatteet (ihan kaikki) päätyivät pesukoneeseen.
Olin tottakai unohtanut matkasta tyynyn, korvatulpat ja unimaskin, niin nukkumisesta ei tullut mitään. Tosin yritin kovasti nukkua huppari tyynynäni ja hiha korvaten unimaskin asemaa. Uinumispaikan yli meni tavattomasti lentokoneita, muutama jopa yön aikana, joku luukutti musiikkia (ei edes hirveän kovaa, mutta..) puoli kahteen asti, omassa kehossa oli yksi asia jumissa ja vieruskaveri välillä kuorsahti. Siihen lisäksi se hiton hiostava makuupussi, niin voilá! Nukuin neljästä viiteen tuntia toivottavasti.
Aamulla heräsimme seitsemän kahdeksan aikaan, kerran yöllä kävin puskapisulla. Söimme pussipuuroa, mikä oli kyllä retken paras eväs, omena-kanelipuuroa, missä oli voita joukossa. Se oli maultaan ja koostumukseltaan 10/10!, mutta nyt en muista sen merkkiä. Joimme Kulta Katriinan pikakahvia kauramaidolla. Tällä kertaa se ei ollut haileaa.
Aamiaisen syötyämme pakkasimme tavarat, purkasimme teltan jne. Jotkut kyllä ehtivät lähtemään ennen meitä, mutta eipä se haitannut. Sinä päivänä ei ollut kiire mihinkään.
Etsimme lähimmän bussipysäkin ja olimme iloisia selvästi kevyemmistä kantamuksista. Pakattuamme huomasimme, että meillä oli kolme litraa ylimääräistä vettä mukana. Seuraavalla kerralla pitää pakata niin kevyesti kuin suinkin vain mahdollista. Mietimme jopa muutaman kilon pudottamista, jos hankkisimme riippumatot eli hammockit. Niitä on paljon erilaisia, mutta sellaisen jos hankkisi, niin sen lisäksi, että se mahtuu todella pieneen tilaan, niin jäisi matkasta makuualustat, puhallettava patja, makuupussit sekä teltta. Riippumattoa voisi käyttää luultavasti vain keväällä ja kesällä, mutta jospa se olisi jännittävää. Ei ole tosin normaalistakaan riippumatosta paljon kokemusta, vaikka aina välillä miellyttää nähdä niitä, kun on käynyt vaikkapa Tervasaaressa.
Sellainen retki tällä kertaa. Muuten oli kyllä mukavaa paitsi yö oli kamala, mutta siitä on jo pitkä aika ja se oli vain yksi yö. Nukuin tosi hyvin seuraavana yönä omassa sängyssä kissa viekussa.
