Käpystelin Sellossa maanantaina ja lähdin Sellosta Isoon Omenaan bussilla nro 532 taisi olla. . Niin ihan vain koska teki mieli, muuten vain siis. Se olikin siellä paljon nopeammin kuin reittioppaan mukaan piti olla. Onneksi nostin katseeni bussissa ja näin, että Iso Omena olisikin seuraava pysäkki. Sattumalta tältä pysäkiltä, kun käveli sisään, niin päätyi suorinta tietä Arnoldsiin, joka sijaitsee Ison Omenan toisessa päädyssä kuin metronousutunneli. Isoon Omenaan menin varta vasten mielessä käydä Arnoldsilla. Siellä söin lounaaksi lohi-avokadobagelin. Matkalla sinne sain ystävältä viestin, että nähdäänkö tsadissa, joten bagelin ahdettua kitaani lähdin metrolla tsukuttamaan kohti Helsinkiä.
Kävimme Cafe Esplanadissa. Äpöstelin mustikkarahkapullan ja kaakaon, kun se jäi niin ihanasti mieleen. Ystävä söi korvapuustin sekä kahvin. Juttelimme parisen tuntia, kävimme kaupassa ja moikkasimme. Näemme taas joku päivä.
Tiistai-aamulla kahvin kanssa jotain leffaa omassa pedissä. Illalla Roarin maistamaton Hazelnut chocolate cookie ja Raya viimeinen lohikäärme - elokuvaa hyvässä seurassa. Viides päivä tosiaan aloitin sokerittomalla ja liikaherkuttomalla kasvojen kukkimisen takia. Kukkii se kyllä edelleen, kun pitää kuona työntää jostain ulos, mutta olen kiitettävästi juonut vettä sokerittoman mehun siivittämänä. Hyvää vauhtia menossa kyllä. Olo on todella virkeä ja energinen :)
Ei löytynyt kaupasta aamuksi Pauligin vaaleanvihreää Singapore-jääkahvia, joten koitin sitten Löfbergsin Ice espresso + milk - jääkahvia, joka oli hieman mind blowing ensimaukaisu! Singapore löysi ehdottomasti hyvän kilpailijan. Tämän jääkahvin aromit olivat 11/10! Singapore voittaa ainoastaan täyteläisyydessään, mutta muuten löysi hyvin vahvan kilpailijan.
Tämä on lahja tontulta eräälle, joka ei sitä vielä ole saanut. Piti testata, kuinka vaikea se on ja onko kaikki palaset tallella. Tosi kiva puinen palapeli, jossa on erimuotoisia palasia, osa jopa eläimen muotoisia. Tilasin Fuugo-sivustolta, eikä ehtinyt tulla ennen joulua. Harmi kyllä, etten tilannut sitä suoraan Kaarinan postiin, koska se ehti tulla ennen kuin lähdin Turun seutuvilta. Viime vuonna taisin jotain tilata suoraan Kaarinan postihakupisteeseen myöhästymisen pelossa. Sievästi sai paketoitua äidinkin luona lahjan.
Jos olisin kirjoittanut tämän postauksen eilen, niin olisin kertonut, että eilen illalla eli edellispäivän iltana ja tänä aamuna eli eilen aamulla satoi todella paljon lunta. Ja tämä on tulos siitä, kun mikä tahansa kadun autoista sai lunta päälleen. Tuli oikein ihana kaunis päivä, joten lähdimme kävelemään.
Kävelimme Hakaniemestä Merihakaan sekä Pohjoisrantaa pitkin Kanavarantaan. Veneet lumisessa laiturissa näyttivät huurteisilta, lähes unohdetuilta sinne. Toisaalta tuntui, että parissa veneessä joku taisi asuakin tai ainakin oli paikalla höyry tupruten pienestä hormista.
Jatkoimme Kauppatorin halki ja kauppahallin ohi Ehrenströmintietä pitkin ensin Cafe Ursulaan ja huomasimme siellä olevan paljon ihmisiä. Aurinko alkoi muuttaa väriään ja kertoi kohta laskeutuvansa. Kävelimme Kaivopuiston korkealle kohdalle ja sieltä alas.
Huomasin pitkästä aikaa sillan Uunisaareen, joten askeleet veivät sinne. Siellä olen viimeksi käynyt pari kolme vuotta sitten. Sieltä takaa aurinko pilkisti ja piti päästä näkemään se lähempää. Muitakin ihmisiä oli tullut katsomaan vedessä kimaltelevaa aurinkoa. Jäät kimmelsivät ja näpit jäätyivät. Voisi aina käydä Uunisaaressa, kun käy Kaivopuistossakin.
Kompassitorilta kohti Punavuoren toria. Huomasin tämän todella kauniin vaaleanpunaisen rakennuksen - arkkitehtuuria parhaimmillaan - joka sijaitsi Pietarinkadun ja Neitsytpolun kulmassa. Sen vieressä oli vaalea rakennus nimeltä Kointähti, mutten tiedä vielä tämän vaaleanpunaisen rakennuksen nimeä tai sen tekijää tai rakennusvuotta. Tuli eksyttyä Eiran, Ullanlinnan ja Punavuoren välille, kunnes huomasin Viiskulman, josta on jo helppo tie Punavuoren torille sekä takaisin Helsingin keskustaan. Kävimme Iso Roobertinkadun ja Fredrikinkadun kulmassa Espresso Housessa lämpimällä kupposella, kunnes jatkoimme matkaa. Mittariin tuli kuulemma vähän yli 13000 askelta.
Panasonic Lumix oli myös matkassa mukana. Nyt tosin, ettei se olisi jäätynyt ja alkanut murjottamaan, niin pidin sitä aina takin alla, kun en sitä käyttänyt ja todella hyvin toimi koko matkan.
Dianapuistossa oli valoja, joita en ollut ennen nähnyt. Tekisi mieli nähdä Lux Helsinki, mut saapa nähdä, joutaako tai jaksaako sinne mennä tänä vuonna. Voisi olla hienoa.
Tänään niin kuin eilenkin tuli nautiskeltua banaanilettuja aamiaiseksi. Eilen hunajan kanssa ja tänään vaahterasiirapin. Kuvassa myös Alpro vanilla, jota käytän tällä hetkellä kahvin kanssa, kun viime kerralla kahvimaitoa ostaessa oli Alpro coconut barista loppunut. Jospa sitä taas seuraavalla kerralla, vaikka tämä vanilla ihan hyvää onkin.
Vielä kolme lomapäivää jäljellä. Nyt nenä kohti ulkoilmaa. Siellä paistaa aurinko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti