perjantai 15. huhtikuuta 2022

Hammashoitoa ja arkkitehtuuria





Aamuja aurinkoisia, kaunista taivasta.


Eilen (eli keskiviikkona) kävin hammaspäivystyksessä Kalasataman terveysasemalla. Olin pari päivää sitten soittanut ja pyydettiin soittamaan seuraavana aamuna särkyaikaa, kun viiden päivän sisällä oli enemmän tai vähemmän jomottanut sekä ylä- että alaviisaudenhampaan kohdalla sillä puolella . Tiistai-aamuna soittaessani sain päivystysajan puoli yhdeksäksi seuraavaan aamuun eli keskiviikolle. Paikka oli minulle ennalta tuntematon, mutta ajanvarauslapussa oli selkeät ohjeet, minne piti mennä ja mistä kääntyä mihinkin odotustilaan. Katselin vaihtuvia numeroita, jännitin heräämisestä asti, yritin pelata kännykkäpelejä ajatellakseni jotain muuta kuin tulevaa koitosta ja tunnin kuluttua minut pyydettiin nimeltä sisään. Mitäpä siis tein numerolapulla! 
 
Kerroin suoraan olevani pelkopotilas ja lääkäri oli kyllä niin ihana! Koko ajan huolehti, että kaikki on hyvin ja kertoi, ettei missään tapauksessa pidä mikään sattua. Huumoriakin oli hieman matkassa, enkä ollut ollenkaan niin kakanjäykkänä kuin viime kerralla särkypäivystyksessä hermokivun takia käydessäni. 
 
Kävin välillä röntgenissä ja tulin takaisin. Kerrottiin, että saan kesäkuun alkuun kirurgiseen alahampaan poistoon ajan, koska siinä sitä ei voitu poistaa, mutta sain antibioottikuurin tulehdusta varten. Puhuttiin siitä, että molemmat viisurit pitää vetää pois, vaikka alunperin meninkin alahampaan takia (oikeasti molempien), niin olen kyllä jo pitkään halunnut molemmista eroon. Päätimme poistattaa yläviisurin, joka on ollut kokonaisena kiusaamassa jonkin aikaa ja se on kiusannut varsinkin alaviisuria. Se oli tosi helppo vetää pois puudutuksen alettua, mahtoiko vain kymmenen sekuntia kestää. Tuntui kuin pieni kivi olisi vedetty kuopastaan. 
 
Ajattelimme yhdessä - ja olin aiemminkin ajatellut - että kun näistä viisureista päästään, niin käyn koko suun tarkastuksessa, että saan hammaskaluston vihdoin ja viimein kuntoon. Ja kuka tietää, ehkä valkaisutan hampaani sitten joku päivä.
 
En halunnut nähdä pois vedettyä hammasta. Sain siihen kuoppaan tupon, kun verenvuoto piti tyrehdyttää sekä pari päivää sairaslomaa, koska minulla on aika fyysinen ja sosiaalinen työ. Kuulemma jos olisin ollut puhumaton istuva toimistotyöntekijä, niin en olisi saanut saikkua. Lisäksi en saa harrastaa fyysisesti raskasta liikuntaa viikkoon - pihkura kun piti olla salipäivä juuri silloin! Liikun kyllä tosi äkkinäisesti, joten pari päivää leikin laiskiaista, sillä seuraavana aamuna tunsin, että haava oli alkanut vähän vuotamaan vain aamutohinoideni aikana. 

 
Sen päivän sain syödä kuulemma vain smoothieita ja jäätelöä. Eli join Naturdiet-purkkeja ja olin nälkäinen koko päivän. Kolmesti päivässä puoli tuntia ennen ateriaa pitää penisilliiniä syödä. Ei siis saanut mitään kuumaa tai kovaa nauttia, vaan suurimmalti osin nestemäistä, että verenvuoto tyrehtyy ja haava alkaa umpeutua. Mietin jossain kohdassa, että tuntuu kuin olisin enemmänkin sydänpotilas, kun en saanut rasittaa sydäntä, ettei verenpaine nouse liikaa. Sydänpotilailla on kuitenkin paljon vaikeampaa ja vie paljon kauemmin aikaa toipua. Olisin halunnut jälleen kerran aloittaa uudestaan juoksemisen salilla, mutta pitää odottaa ensi torstaihin sitäkin. Pitää käydä rauhallisilla kävelyillä.






Hammaslekurilta poistuessa oli tosi ihana ilma. Kävelin vajaan pari kilometriä rauhaksiin kotio. Kuvailin pitkästä aikaa kaikkea matkan varrelta. Ihanaa kaupunkimaisemaa ja roisia graffitia. Graffitissa on jokin viehätys, mutta kaikkein kauneimpia ovat ne tarkoituksella tehdyt taideteokset kaduilla, jopa koko seinän kokoisia maalauksia. Kurjaa, että jotkut spreijaavat rumia graffititekstejä, kun voisi tehdä sen sijaan upeita taideteoksia.

Ja iih, näin kevään ekan perhosen! Ekan minulle siis, jotkut kertoivat nähneensä sitruunaperhosia. Ne ovat niin kauniita. Ihanaa, että kevät vihdoin on täällä, lumi sulaa nopeasti ja odotetaan, että lakaisukoneet poistaisivat kivet teitä tukkimasta, niihin helposti liukastuu.



Rakastan Helsingin arkkitehtuuria ja kaikkea vähän vanhempaa ja miksei uudempaakin arkkitehtuuria. Joistain rakennuksista pystyy selkeästi näkemään, milloin ne on tehty. Ei tavanomaista betoniviidakkoa, vaan kauniita muotoja ja värejä sekä sopivasti sileää ja rosoisuutta.


Tuli karkkipalapeli valmiiksi ja sitä oli aivan ihana tehdä! Eka 1000-palainen palapeli, jonka tein. Aloin heti tehdä toista, joka tuli samalla tilauksella. Siinä on ihania pastellivärejä, mutta luulenpa, että saattaa olla hieman tuota ekaa vaikeampi tehdä. Silti on mukava väkertää, saa ihanasti keskittyä tekemiseen.

Ekassa kuvassa heti suihkun jälkeen vielä olopaidassa. Tokassa kuvassa ihanan keltainen paita päällä, kivat korvikset korvissa, vähän meikkiä ja kiharat omasta takaa. Ulkona paistaa ihana aurinko.

Tänään tuntuu lauantailta, mutta on pitkäperjantai. 
Neljä vapaapäivää edessä, joista jokaisesta varmasti nautin. 
 
Btw pitää mennä vapaapäivinäkin aikaisin nukkumaan, koska aivojen mielestä on ihan parasta herätä puoli kuudelta, vaikka kehoa vielä väsyttäisi ja niin myös aivoja, mutta ovat uppiniskainen.
 
Ihanaa pääsiäistä!

maanantai 11. huhtikuuta 2022

Maisemia ja muutama mukavaa, kuulumispostaus




Unelmoin palapeleistä ja kävin Kaaren Suomalaisessa kirjakaupassa katsomassa tätä. Tämä on tuhatpalainen palapeli, mutta helpohkon tästä tekisi monta pientä kuvaa ja samalla pääsisi unelmoimaan matkakohteista. Milloinhan saapuu se päivä, kun ei enää tarvitsisi unelmoida matkustamisesta.







Tein lettuja. Ei siis banaanilettuja, vaan ihan oikeita ja täyttäviä. Maidon sijaan käytin kuitenkin Alpron soijajuomaa sekä kermavaahto tekeytyi Alpron vispautuvasta soijajuomasta. Omasta mielestäni onnistui hyvin ja maistui hyvältä. Herkutteluseura sanoi, että maistuivat vähän palaneilta. Voisi sen pannunkin jossain välissä vaihtaa. Ja käydä hampilääkärissä vetämässä viisurit pois ihan oikeasti. Viisi päivää nyt oireillut enemmän tai vähemmän. Piti jopa ostaa uusi särkylääkepakkaus, vaikka omasta mielestäni panadol sopii paremmin hammassärkyyn kuin burana, vaikka lääkkeet väittävät toisinpäin.












Kaupunkikahvia Kärkkäiseltä neljä pakettia, kun kaupasta hankittuna kahvi on nykyään niin kallista.

Kärkkäiseltä hankin kaksi palapeliä ja pari putelia shampoota ja hoitoainetta. Ei missään muualla tunnu myytävän ja nämä näyttivät niin ihanilta. Piti alunperin eräs tuttujen karkkien täyttämä kuvallinen palapeli hankkia, mutta näiden hankittujen rinnalla (ja se kaupunkipalapeli pitää myös joskus hankkia) se näytti aika harmaalta. Palapelin teko on kyllä ollut jotenkin koukuttavaa joinain iltoina ja sitä ajattelee pelinä, joka odottaa kotona, eikä se kulje mukana kännykässä niin kuin jotkut pelit.











 






Viimeiset 17 päivää ovat kulkeneet aika verkkaisesti, kunnes ne yhtäkkiä nopenivat. Tällä hetkellä on muutto suunnitteilla. Vihdoin ja viimein. Olen tässä samassa asunnossa asunut vuoden 2015 syys- vai lokakuusta asti. On kyllä ollut mukava asunto, mutta varsinkin viimeisen kahden vuoden ajan on pänninyt tämä sijainti ja ettei tänne voi ottaa lemmikkejä. Ajattelin ensin lämmöllä ekaa asuntoani Helsingissä ja tuli käytyä katsomassa Munkkivuoressa asuntoa, joka oli sattumalta samasta talosta, missä ennen asuin. Siellä oli todella kiva asunto ja tilavakin, mutta sitten ajatukset muuttuivat, kun näin netissä yhden toisen aivan valloittavan asunnon Arabianrannasta. Siitä ei kyllä ole vielä mitään kuulunut. Munkkivuori on ihana paikka ja olen varsinkin sitä lähimetsää kaivannut. Tässä välissä kuitenkin ovat bussilinjat muuttuneet, eikä bussi kulje enää samalla tavalla töihin kuin ennen. Silti ajatukset pysyvät siellä sillä sinne takuuvarmasti saisin kaipaamani lemmikin ja pääsisi aina metsään kun haluaisi. Silti mietin, että se on liian kaukana keskustasta. En tiedä, kaipaanko niin paljon keskustaa mutta kyllä kaipaan. Ajatukseni ovat ristiriitaiset. Miksei kahdessa paikassa voi asua samaa aikaa. 

Takaisin viime aikojen tapahtumiin ja näihin kuviin. Olen alkanut syödä puuron kanssa vähän muromysliä, missä on pähkinöitä ja suklaahippusia seassa. Maistoin myös pitkästä aikaa jäätelöä ja estradipaikalle eli yksinäisen illan kaveriksi pääsi Ben & Jerrysin Phish food, joka oli kyllä aika hyvää. En ollut oikeastaan pitkään aikaan syönyt jäätelöä, niin aina kun joku mainitsikin jäätelön, niin pääni ponnahtaa pystyyn ja katse alkaa etsiä, että missä se jäätelö on, josta puhutaan. 

On ollut aurinkoisia päiviä, sateisia päiviä ja tuntunut, että takatalvi tuli kaksi kertaa takaisin tänä aikana (sekä silmäpussit ovat välillä olleet pysyvänä osana arkea). Tänään vihdoin ja viimein tuntui siltä, että aurinko on kevään tuoma. Ilma tuoksui keväältä ja suuri osa lumesta oli johonkin hävinnyt. Ajoin ekaa kertaa syksyn jälkeen kaupunkiskuutillakin tänään. Pitää oma skuutti korjauttaa, niin pääsisi skuuttailemaan joka päivä. Se oli niin ihanaa pitkästä aikaa ja sitä olen kaivannut, vaikka kadut kaipaavat edelleen puhdistamista hiekasta. 

Samaa aikaa kuitenkin ja viime syksystä lähtien olen haaveillut polkupyörän hankkimisesta ja polkemisesta kaikkialle. On ollut kiikarissa eräs Tunturin violetti hybridi pyörä. Se vain kiehtoo paljon.

Isän luona tuli edellisviikonloppuna piipahdettua ja vietettyä isän synttäreitä. Ruoka oli hyvää, sai paijata kissoja sekä saunoa. Paikalla oli enemmän sukua kuin oli ennalta mainittu. Pelasimme etsiväpeliä, jonka nimeä en juuri nyt muista. Etsivien pitää yrittää saada varas kiinni, joka muutaman vuoron välein tulee näkyviin ja häviää jälleen näkyvistä. Paikkojen välillä voi kulkea taxilla, bussilla tai lentäen. Varas saa myös käyttää vesireittiä, jos käyttää mustan kortin. Kiva peli kyllä. Lautapelit ja yhdessä tekeminen on aina kivaa. Vielä pitää yrittää löytää ja pelata porukalla Menolippua. 

Tänään todellakin tuntui ja näytti keväiseltä, näki lumen sulavan aamulla auton pinnalla auringonpaisteessa. Tänään töiden jälkeen tuntui tosi hyvältä pienen tauon jälkeen käydä salilla, kun oli niin valoisaa vielä viiden jälkeen. On harmittanut, kun kolme uintikertaa on jäänyt väliin flunssan, naistenvaivojen ja ties minkä takia. Salilla tänään tein ylävartalotreenin sekä heilutin keppiä ja kahvakuulaakin lopuksi. Sain myös juotua mukavasti vettä, jonka nauttimista ajattelin tehostaa kaiken makean ja herkun puputuksen jälkeen. Täältä tullaan terveellisempi ja hyvinvoivampi elämä! Kotona jatkoin treeniä trampoliinihyppelyllä ja 20 minuutin hulavanteen pyörittelyllä. Kevät tehostaa liikkumista, varsinkin lumien sulaminen ja maan esiin tulemisen näkeminen. Tekee mieli mennä työmatkatkin kevyen liikenteen väylällä bussissa kökkimisen sijaan.

Lopuksi muistoja vuosi sitten ja 2018. Myös vuonna 2018 oli tähän aikaan huhtikuussa vielä lunta. Toisaalta vuosi sitten olin tähän mennessä vuotta jo jonkin aikaa skuutannut ja käynyt Hietsussa treenailemassa. En tiedä, miltä se tällä hetkellä näyttää. Toivottavasti sinne pääsisi käymään.

Nyt kuitenkin hyvää yötä ja parempia unia :)

Kesäloman loppu

Tukholman matkan jälkeen jäin muutamaksi päiväksi äidin luokse. Teimme veljelle kakun, kävimme onnittelemassa, näin paria kaveria. Emme käyn...