Jatketaan suoraan helmikuun toisesta päivästä, bussilakkopäivästä. Paitsi että kävellessäni töihin 8,7 kilometriä tunti neljäviiteen minuuttiin (odottelin muutamia minuutteja joillain pysäkeillä, josko bussi tulisikin), niin näin ainakin viisi työpaikkani suuntaan menevää bussia ohittavan minut kulkiessani pysäkkien välissä, kunnes käännyin oikotielle, jossa busseja ei enää kulkenut. No tulipahan käveltyä raittiissa ulkoilmassa. Jaksoin myös ihan hyvin työpäivän. Näin jään peittämää kalliota matkalla.
Viikko sitten perjantaina tai lauantaina ostin keltaisia tulppaaneja, jotka auetessaan paljastivat hieman punaisia reunoja terälehdissään. Vaihdoin kukille vedet ja tein pari kertaa lisäimupintoja, niin ne jaksoivat porskuttaa viikon, kunnes huomasin, että kukkien keltaisuus on haalistumassa ja varret alkoivat vähän liikaa roikkua. Heitin ne pois ja hankin viime viikonloppuna vaaleanvioletteja krysanteemeja. Tosin tuntuu, että ne eivät välttämättä selviä viikkoakaan. Niiden lehdet roikkuvat kuin näivettynyt salaatti ruukussa jääkaapin perällä. Jospa leikkaan niihin uudet imupinnat, leikkaan lehdet pois ja vaihdan veden. Ovat ne silti ihan nättejä. Jokin kaunis päivä hankin kyllä perhosorkidean, kukan, jota en ole koskaan omistanut, mutta jollaista olen aina halunnut valkoisena tai keltaisena. En usko, että niitä myydään vaaleanpunaisina, liiloina kylläkin.
Edellisviikonloppuna kävin ystävän synttäreillä ja sain pelata siellä Super Mario kartia, mikä oli tosi kivaa. Lisäksi söin kupuni täyteen kaikkea herkkua ja sain rakentaa pikkulegoista menopelin. Ennen matkaa kävin Pasilan aseman R-kioskista hakemassa ärräkahvin. Oli tosi kivaa, että oli kolmesta Pauligin erikoiskahviperheeseen kuuluvaa kahvia tarjolla. Valitsin Singaporen, niin kuin useimmiten, vaikka olisi hyvä pitkästä aikaa valita muitakin. Havannaa en ole koskaan maistanut, mutta sitä ei ole missään tarjolla. Harmi ettei kaikissa R-kioskeissa ole näin paljon hyviä vaihtoehtoja.
Viime viikon keskiviikkona kävimme kaverin kanssa Oodin pelihuoneessa pari tuntia pelaamassa seka Nintendo Switchillä että PlayStation vitosella muutamia pelejä. Ajopelit voittivat kaksinpelattavista peleistä.
Ihana aurinko ja keksejä. Vähän ennen reissua tein mokkapaloja, mutta koska minulla ei ollut kahvia, niin käytin vain kuumaa vettä, eikä mokkapaloilla ollut suklaapäällystettä. Olivat silti hyviä ja krhm, söin koko pellillisen. Sen jälkeen tekaisin kaurakeksejä, mitkä olivat ikään kuin päivitetty versio kauralastuista. Valiolla on hyviä ohjeita kuten tämä ohje kaurakekseistä. Pitäisi varmaan rajoittaa. Toisaalta tykkään leipoa. Pitäisi vain viedä ne töihin tai johonkin, ettei tulisi syötyä kaikkia itse. Kaikkea sitä tapahtuukin, kun hankkii leivontamargariinia jääkaappiin.
Tuli vaihdettua petivaatteet ihanan kesäisiin Finlaysonin Visa-lakanoihin, harmi kyllä, etteivät ole enää uudenveroiset ja muutama ylimääräinen reikä löytyy sekä hieman punertavaa sävyä on tarttunut kankaaseen. Jospa tämä pussilakana löytyisi jostain uudestaan. Tämä oli kerran vuosia sitten K-marketien keräyskampanjassa mukana ja sain pussilakanan hankittua puoleen hintaan. Harmi, etten säästänyt toistakin pussilakanasettiä itselleni, vaan annoin sen toiselle.
Järjestin kirjahyllylokerikon pöytätasollekin uuden keväisen värisen pöytäliinan, kun siinä oli ollut muutosta asti tummanharmaa pöytäliina. Karsin myös talvisempia koristeita pois. Siivosin tosi kovasti viikonloppuna eilistä vierasta varten. Halusin laittaa asunnon oikein edustuskuntoon ja pitkästä aikaa pesin lattiatkin. On ihanaa pitää asunnosta, omasta kodista, huolta niin, että siellä viihtyy ja voi kutsua vieraitakin käymään.
Ei minua toki haittaa, jos jonkun toisen koti, jossa vierailen, ole tip top. Jokainen pitää kotinsa sellaisena kuin haluaa. Tykkään siisteydestä, mutta se ei ole minulle pakkomielle (vaikken ymmärräkään roskaamista). Usein jos en vain jaksa, niin vaatteet kertyvät lattialle ja tiskit altaaseen. On silti ihanaa, kun saa kodin kauniiksi, joten siivoilen kerran viikossa.
Ihana kisumisu tuuti-ukkoni :)
Sunnuntaina leipaisin sitruunakakun Valion ohjeella (
tässä). Pitäähän odotetulle vieraalle leipoa kakku. Kakku oli kyllä hyvää ja sitä on vielä kaapissa vähän jäljellä. Leipominen on kyllä mukavaa. Jotkut sanovat, että leipominen on kuin terapiaa.
Mitähän muuta. Olen tosiaan alkanut lukea enemmän niin kuin mainitsin. Tällä hetkellä luen Emily Henryn Lomalla kaikki on toisin - nimistä kirjaa ja hain eilen kirjastosta varaukseni, Emily Henryn Rakkautta rivien välissä. Tosin yritän myös lukea Muumipapan urotekoja samaan aikaan. Pitäisi keskittyä yhteen kirjaan kerrallaan.
Olen alkanut kuuntelemaan enemmän musiikkia kävellessäni bussille aamuisin, siivoillessa tai jumpatessa. Bussimatkoilla ja iltaisin sängyssä luen kirjaa. Olen myös todennut itselleni tulleeni teenjuojaksi, jollaiseksi halusin vuosia, mutta olen samalla edelleen kahvinjuoja. Yksi kunnon kuppi kahvia päivässä on mahtava! Toki työpäivinä juon edelleen kaksi kuppia kahvia päivässä. Eilen aamulla ennen bussille kävelemistä kävin ärrän kautta lataamassa bussikortin sekä hakemassa Pauligin Singapore-kahvia kauramaidolla, joka oli hyvin keitetty ja täydellinen boosti päivään.
Eilen siis ystäväni oli odottamassa pysäkillä, kun pääsin töistä pois. Kävelimme luokseni ja tarkoitukseni oli esitellä arkkitehtuuria ja esitellä asuntoni sekä tarjota teetä ja sitruunakakkua, minkä teinkin. Tee- ja kakkuhetken sekä kissan leikittämisen jälkeen jatkoimme vielä kävelyä ja arkkitehtuurin ihailua. Jatkoimme vielä Hakaniemen hevosenkenkään ennen kuin hän lähti bussilla kotiin ja minä kaupan kautta omaan kotiini.
Voisiko joku pyyhkiä pilvet pois taivaalta ja tuoda auringon esille edes tunniksi <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti