Pari viikkoa sitten ystävä tuli käymään. Söimme kanakastiketta ja pastaa, jälkiruoaksi lettuja niin että napa rutisi. Sitten kävimme kävelemässä Töölönlahden ympäri, mutta ulkokuntosalille ei voinut mennä täydellä mahalla. Tulipa kuitenkin ulkoiltua.
Syliin nukahtava kisuli ja pipareita vol 2 eli taikinan toinen puoli. Katsoin myös kaupassa, että voisi ostaa Zoegasin uuden joulukahvin sitten joku päivä.
Pari viikkoa on kulunut enemmän sutjakkaasti ja vähemmän sutjakkaasti. Olen miettinyt muuttamishommia ja kovasti jännittää kahdella eri tavalla.
Kävimme vielä vähän kävelemässä Punavuoren alueella ja keskustaan.
Viime lauantaina tein pitkästä aikaa leipää ja myös pizzaa samana päivänä, kun kaveri tuli käymään. Leipä oli hyvää tuoreena, mutta sen jälkeen mielestäni sen rakenne muuttui liian tiiviiksi. Pitänee löytää parempi leipäohje, sellainen kevyt ja ilmava.
Sunnuntaina tuli käytyä salilla ja yritin juosta niin pitkään kuin mahdollista. Pidin välillä taukoja, mutta viisi kilometriä juoksin yhteensä. Oli niin hyvä juosta ekan kerran syysloman jalkahoidon jälkeen, koska minulla oli jalkapohjassa juoksemista haittaava kovettuma, jonka jalkahoitaja hoiti pois.
Tämän viikon arki oli aika pitkältä tuntuva jostain syystä. Torstaina ja perjantaina kävi ilmi, etten ollut ainoa, joka oli sitä mieltä. Kaikkea on mahtunut viikkoon. Olin hakemassa yhtä ihanaa persoonallista asuntoa, mutta joku toinen nappasi sen, mikä harmitti jonkin aikaa, koska se olisi ollut täydellinen minulle. Jospa joku toinen siitä nauttii yhtä paljon kuin itse olisin nauttinut.
Minua jännittää muuttaa pois tästä asunnosta, mutta samalla tiedän tarvitsevani halvemman asunnon - ja olenhan tässä jo pari vuotta asunut. Tämä on aivan ihana asunto, jonka näin uudeksi kodikseni jo käydessäni tätä katsomassa ja on ihanan uudistettu kaikki, vaikka samalla säilytetty ihanat vanhat isot ikkunalaudat. Siksi kriteerini nousivat todella korkeiksi, etten haluaisi tästä asunnosta muuttaa pois. Mutta haluan muuttaa pois tästä sijainnista. Olin innossani tästä sijainnista tänne muuttaessani ja onhan tämä tosi ihana talokin, mutta nyt näitä maisemia on jo pari vuotta tullut katseltua.
Sijainti on minulla ykköskriteerinä asuntoa hakiessa. Toinen on se, että sinne saa muuttaa myös kissani. On tosi paljon ihania asuntoja, jotka ovat valitettavasti lemmikkikielteisiä. Silloin kun aloin muuttamista ajatella oli tullut pelote Mäkelänkadun sadan puun kaatamisesta työmatkan varrelta, enkä haluaisi kulkea joka aamu itku silmässä töihin. Puiden kaataminen koskettaa sydämeeni. Syksy kuitenkin meni jo ja puut ovat edelleen pystyssä.
Ennen muuttoa täältä aion kuvata kaiken tästä asunnosta, eikä sitä koskaan tiedä, josko palaisin tähän taloon myöhemmin asumaan. Ei sitä koskaan tiedä, mihin elämä vie, mutta nyt sydämeni halajaa toisaalle, toiseen sijaintiin ei kauas tästä, mutta työmatkan reitti tulisi muuttumaan.
Eilen menimme ystävän kanssa katsomaan Hakasalmen huvilan Stefan Bremerin - Helsinki by night - näyttelyä. Kävimme sen jälkeen ex tempore katsomassa Kiasmassa, jossa oli hauska värikäs pitkistä nauhoista tehty teos, johon sai mennä sisälle. Kävimme vielä katsomassa, josko Stockmannin jouluosaasto olisi avattu ja siellä oli tosi paljon kaikkia uusia söpöjä koristeita.
Ratikan ovet olivat vähän kauemmin aikaa auki, joten nappasin kuvan. Tykkään tosi paljon 1900-luvun alussa rakennetuista taloista. Niissä on ryhdikkyyttä, koristeellisuutta ja yksityiskohtia.
Siinä kaikki tällä kertaa. Nyt pitää alkaa asettumaan lähtökuoppiin eli pukeutua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti