sunnuntai 1. kesäkuuta 2025

Äiti-viikonloppu, uusi lelu, luontoa ja ystävä kylässä

Omenapuun kukat nupuillaan ja "villitulppaaneja" viime viikon perjantaina. 

Samana päivänä tuli myös äiti kylään heti töiden jälkeen. Olin valinnut bussin töihin, että pääsin äitiä töiden jälkeen nopeasti vastaan juna-asemalle ja auttamaan kantamusten kanssa.

Perjantaina kävimme kaupassa, teimme pizzaa ja pelasimme skip-boa. Loppujen lopuksi söin suurimman osan pellillisestä pizzaa viikonlopun aikana ja maanantaina, kun äiti oli vähän kipeä. Vähän tuli kyllä herkuteltuakin, koska "vietimme äitienpäivää". 




Steeliten kauniit valkoiset mukit



Lauantaista tulikin ostosreissupäivä, kun kissa pudotti ruokakuppinsa vahingossa pöydän kulmalta. Lähin nopeasti saatavilla oleva Prisma sijaitsi Isossa Omenassa, joten näytin äidille Kalliossa sijaitsevan Harjutorin ja matkustimme metrolla Espooseen. Kävimme muissakin kaupoissa vähäsen.  
 
Nautimme Coffee Housen antimia: raparperipiirakka oli hyvää (juuri samana päivänä olin nähnyt jonkun sitä tehneen, joten teki mieli pitkästä aikaa) sekä cappuccino oli hyvin tehty. Äiti ei pitänyt ollenkaan suklaajäätelöstään, joka ei ollut omasta mielestänikään kovin hyvän makuinen. Mutta herkulliset pizzapalat odottivat kotona. En muista, oliko lauantaina vai sunnuntaina, kun kävimme aamusta roskakävelyllä. Olin äitiä odottanut seurakseni ja oli niin nopeasti roskat kerätty ja mukavaa yhteistä tekemistä. Skip-boa tuli pelattua muutama kerta viikonlopun aikana. Ja syötyä herkkuja - "ei sit syödä mitään herkkuja" ei koskaan toteudu äidin seurassa. Söimme lauantaina banaanilettuja ja maistelimme Zoegasin uutta kesäkahvia, joka on kyllä todella tumma, mutta olen nyt keksinyt, miten se tuhtisuus ei ihan hyökkää sieltä suuhun - vähän vähemmän poroja kuin vettä as simple as that


Viime viikonloppuna olisi ollut Maailma kylässä - viikonloppu, mutta halusin enemmän näyttää äidille metsän, jossa usein käyn, koska sitä olin ajatellut ennen hänen tuloaan. Harmi kyllä, että iso tuomipuu (ei siis syreeni) oli leikattu puolikkaaksi puuksi, kun puu oli halunnut kasvaa kauniisti ihmisten käyttämälle kevyen liikenteen hiekkatielle. Siitä olisi voitu jättää enemmän kasvamaan, koska mikään ei voi kasvaa takaisin, jos koko oksa on amputoitu.

Äiti kehui metsää kovasti ja olin iloinen voidessani näyttää kauniita asioita Helsingissä. Kyllä täällä löytyy metsiä ja puistoja, vaikka ihmiset tuhoaakin osan. Puiden kaataminen ja luonnon rikkominen on minulle paljon herkempi asia kuin roskaaminen; roskat voi siivota pois, mutta amputoitua puuta ei voi palauttaa henkiin. En ainakaan ole nähnyt, että oksanysät olisivat kasvaneet takaisin.


Laitoin parin metsän jälkeen äidin bussiin ja lähdin itse takaisin lähtöpaikkaan pyörällä, koska en tällä hetkellä omista kausikorttia, koska se on tosi kallis ja minulla on näppärä pyörä käytössä.

Halusin näyttää äidille toisen lempikahviloistani Dash coffee ja Zestii kitchenin ja siellä kävimme herkuttelemassa metsäkäpystelyn jälkeen. Maistoin lasiin tehtyä juustokakkua, jonka tapaisen ohjeen näin vastikään lehdessäkin. Oli hyvää ja pitää kokeilla lehden reseptiäkin joku päivä. Äiti otti mantelicroissantin, jota myös haluaisin joskus maistaa.

Lopun päivää olimmekin kotona luonani ja minulla alkoi vielä tehdä mieli jäätelöä, joten kävin sellaisen meille kaupasta hakemassa. Daimin mansikkajäätelö.

Illalla teki vielä mieli etsiä, josko löytäisin tekonahkatakkini (luultavasti olen sen jostain syystä heittänyt pois) varastosta, niin löysinkin ison kesävaatekassini, jonka pohja oli täynnä vettä. Olin saanut 14. päivänä tiedon, että kannattaa mennä tarkistamaan varasto, että on tapahtunut putkivuoto kellaritilassa. Kävin katsomassa silloin, enkä huomannut mitään erikoista. Olisi varmasti pitänyt tutkia paremmin, mutta päältäpäin nopsaan ei näkynyt mitään, eikä ollut ollut huolestunut olotila. Yritin pelastaa 1/3 pussissa olleista vaatteista ja 2/3 osaa ei ihan niin tärkeitä, mutta jotkut kyllä tosi kivoja vaatteita, joutivat valitettavasti roskiin. 

Otin kotivakuutukseen yhteyttä, mutta se asia on vielä kesken. Vaatteet olivat siis ollet 10 päivää kosteita, jotkut märempiä, ja olivat osa hyvin pahan hajuisia, äidin mukaan todellakin homeen haju, omasta mielestä haju muistutti hyvin pahaa ientulehdusta. Tunnen kyllä erilaiset homeen hajut, varsinkin perinteisen homeen ja pölyn haju, mutta se oli erilainen, kostean homeen haju kenties. Anyways pidän silmällä tämän kuun UFFin euron päiviä, josko sieltä löytäisi uusiavanhoja kesähepeniä. En kyllä ole huolissani, vaatteet kun eivät ole niin tärkeitä. Itse en säilytä varastossa mitään korvaamattoman arvokasta ja maton sekä vanhan täkin heitin tällä viikolla roskiin, kun olivat muutenkin odottaneet vuosia vain roskikseen viemistä tai 80 euron pesulakäyntiä.

Maanantaina äiti jäi kotiin nukkumaan ja minä lähdin töihin. Kaunis aurinko paistoi aamusta ja tervehdin metsää sekä etanaa. Työmatkallani etanoita kyllä riittää. 

Lähdin kotiin heti, kun pääsin lähtemään töistä. Äiti oli jo hyvän matkaa pakannut laukkuja ja kertoi päivästään kissa seurana - eivät kuulemma olleet hirveästi tapelleet. Saatoin äidin asemalle, meni vähän viime tinkaan, mutta äiti ehti junaan. Oli mukavaa viettää äidin kanssa aikaa.

Tällä viikolla, olikohan tiistai vai keskiviikko, kun yhtäkkiä töissä ajattelin, että ny tekee mieli smoothieta! Hankin samana päivänä uuden koneen Verkkokaupasta, kun kaksitoista vuotta vanha tehosekoitin oli alkanut jo reistailemaan ja pitämään aivan liian kovaa ääntä ollakseen kunnossa. 

Olin jo aiemmin pohtinut uuden koneen ostamista, sellaista nättiä valkoista, mutta sen tiedoissa luki, että se tulisi vasta kahden päivän kuluttua ja olin jo matkalla, enkä halunnut tulla tyhjin käsin takaisin, kun olin jo maksanut julkisen liikenteen käytöstä. 

Löysin hyvän tehosekoittimen, joka on kyllä tehnyt tehtävänsä ja toimii tosi hienosti. On kyllä tosi isokokoinen vanhaan verrattuna, kun on 1,5 litran kannu, mutta en muistanut edes katsoa, etteikö vanhassa olisi 1,5 litran kannua, luultavasti vain 0,9 litran kannu niin kuin joissain vaihtoehdoissa. Luulin, että tarvitsisin ison kannun, mutta väliäkö hällä. Jos tekisi vaikka kahdelle smoothieta yhtä aikaa, niin kyllä tämä 1,5 litraa aika hyvin täyttyisi.

Olen nyt syönyt tällä viikolla proteiinimarjasmoothieita joka päivä. Eilenkin sanoin kaverille, etten voi syödä ekstrasokeria juuri tällä hetkellä, niin tekaisin meille ennen hänen lähtöään banaanilettuja. Niidenkin tekemiseen tarvitsee tehosekoitinta.



Perjantaina tulin, näin ja lähdin töistä, kun ei tarvinnutkaan niin montaa ihmistä sinne sinä päivänä, niin ehdotin, että voisinpa ottaa vapaapäiväksi loppupäivän. Tosin lähtöni kesti neljäkymmentä minuuttia, kun yritin etsiä ja löytää tavarani ympäri taloa. Unohdin tietysti sinä päivänä evääksi ottamani ruoan - jospa se on vielä hyvää maanantaina. Aamuvuorostakin lähtöni kestää vähän liian kauan, kun pitää vaihtaa työvaatteet takaisin pyöräilyvaatteiksi jne. 

Perjantain aamuna kuvasin kaunista Harjutoria, koska oli aikaa. Heräilen nykyään aina viideltä, joten miksipä ei nauttisi aamusta ja jouten olosta.


Kissan lintubongailua.




Torstaina en ollut saanut mitään aikaiseksi, kun oli pyhäpäivä, joten käytin koko päivänä aikani vain sarjojen katseluun, röhnöttämiseen, ehkä yksiin päiväuniin ja pizzan tekemiseen. Perjantaina, kun olin jo valmiiksi liikkeellä, niin kuvasin puut, jotka oli mielessä kuvata päästessäni töistä. Tämä kaunis pinkki puu on jokin omenapuu tai sitten Malus halliana niin kuin google lens ehdottaa.



Jatkoin matkaa keskustaan Töölönlahden läpi, jossa näin ihan oikean syreenin (ei siis tuomen) kukkivan liilana. Otin toki monta kuvaa ja nautin, kun aurinko paistoi. En ollut vähään aikaan käynytkään keskustassa. Siltä se aina tuntuu, kun käy keskustassa. Sitä, että hain äidin keskustasta ja vein takaisin keskustaan viime viikonloppuna, ei oikein lasketa.
 
Kävin perumassa salijäsenyyteni, kun se ei netissä onnistunut, mutta kahden kuukauden irtisanomisajan takia voin käyttää salia 30.7. asti eli kesäloman loppuun asti. Kävin myös Oodissa selaamassa pari lehteä, kun KuntoPlus - lehteä ei löydy enää Vallilan kirjastosta, ja löysin samalla neljä kirjaa lainattavaksi. Samana päivänä lempikahvilassani aloitin Lucy Vinen Seitsemän eksää - kirjaa, joka on pitkästä aikaa kieliasultaan sujuvaa ja mukavan erilaista luettavaa. Pillasin myös kahvia valkoiselle paidalle, joka lähti pesussa puhtaaksi - kahviahan se vain oli.
 
Jospa saan nyt enemmän luettua, kun Disney plus - sopimus loppuu, niin ei voi enää tuijottaa montaa tuntia päivässä Greyn anatomiaa. Kaverikin sanoi, että nyt saan enemmän vapaa-aikaa, kun ei tarvitse katsoa sarjaa. Toki se on vapaa-aikani valinta, että olen katsonut sarjaa, mutta jos tiedän, että hyvä sarja on saatavilla, niin sitä tulee katsottua ennemmin kuin avattua kirjaa. Olen kyllä jo pitkään halunnut enemmän keskittyä kirjojen lukemiseen, ei vain ole löytynyt mitään koukuttavaa ja aina se on mielessä, että mitäpä jos jakson tai parin katsoisi sarjaa. 
 
Kaveri ehdotti myös, josko nyt voisin vihdoin ja viimein alkaa kirjoittamaan romaania, kun ei ole sarjaa tai leffaa häiritsemässä. Hyvä idea kyllä, mutta luultavasti tulee vietettyä paljon aikaa myös ulkona, kun tulee lämpimämpiä ilmoja.
 


Eilisenä asuna tukka ylhäällä, etutukka kiharoitu ja raitapaita, joka on parhaat päivänsä nähnyt. Pitäisi vain löytää jostain seuraava ihana raitapaita, niitä kun on niin vaikea löytää. Kävin aamuselta nopsaan roskia keräämässä, muttei siitä mitään tullut, kun olin myöhässä aikataulusta ja toisekseen tuuli niin pahasti, että pussi meinasi koko ajan viuhua irti sormista. Menin lukemaan kirjaa hetkeksi kahvilaan, kunnes ystävä saapui paikalle. 

Kävimme kaupasta etsimässä tomaattijauhelihakastikeaineksia. Mielestäni kastikkeestä tuli ihan jees hyvää, vaikkakin valkosipulisen tomaattimurskan valkosipuli ei maistunut mielestäni lainkaan. Sipulia pitäisi kyllä enemmän käyttää ruoanlaitossa ja olikin myös oikea kokonainen sipuli mukana. Teki mieli maistaa makeasipulia, mutta tällä kertaa mukaan tuli perinteinen keltasipuli. Voisin tehdä tänäänkin kastiketta tämän päivän ja huomisen ruoaksi. Harmitus kyllä, kun alunperin piti tehdä spagettia kastikkeen kera, mutta spagetti olikin mennyt kaapissa vanhaksi viime vuonna. 

Tänään teen samanlaista kastiketta makaronin kanssa tai ostan lisää spagettia kaupasta. Mietin, josko myös ryöppäisi kruunukasviksia kyytipojaksi nyt kun on alkanut kesän terveellisempi ja kevyempi ruokavalio. Olen ollut myös neljä päivää ilman ekstrasokeria, kun äidin lähdön jälkeen alkoi eräänlaisia tuntemuksia kehossa (jonkinlainen tulehdustila), jotka ovat nyt onneksi laantuneet jo hyvin sokerin jäätyä. Toki syön hedelmiä ja marjoja, mutta niitä saakin syödä.


Piti ruokalevätä, kun söin kolme lautasellista ruokaa. Onneksi ruoka laski nopeasti (nopea aineenvaihdunta -> nopeasti uusi nälkä), niin pääsimme vähän jaloittelemaan ja kävimme lähimmässä apteekissa kissa mukana. Hän on päässyt katselemaan maisemia kolmena päivänä peräkkäin. Piti hankkia särkylääkettä särkyihin ja tulehdukseen.

Takaisin tultuamme sain leikkiä parturia sekä hierojaa. Tuli tehtyä oikein hieno tukka. 
Tein meille vielä banaanilettuja ennen kuin ystävä lähti takaisin kotio.  

Ystävän lähdettyä kissa valtasi sylin. Vaihdoin tällä viikolla nojatuolin ja kiipeilypuun paikkaa, joten nyt onneksi kissa käyttää jälleen kiipeilypuutaan enemmän raapimiseen kuin nojatuoliani. Viime yönkin kissa nukkui nojatuolissa koko yön. Jännää miten jonkin esineen sijainti vaikuttaa asioihin.

Päivä päättyi rentoihin tunnelmiin: kissa sylissä, kasvonaamio kaunistamassa, kirjan lukua ja iltapalaa.

Kesä onneksi inspiroi liikkumaan ja nyt kun pari vai kolme tuntia meni tämän postauksen tekemiseen voin vihdoin lähteä pitkästä aikaa salille jolkottamaan. Nuuksion käppäilyn jälkeen vasen polvi on kiukutellut, mutta nyt se tuntuu 98% normaalilta, joten ajattelin, josko lähtisin kokeilemaan pitkästä aikaa juoksemista, että sujuuko vai eikö suju. Sitten voin pärisyttää vähän painoja tai mitä salilla nyt tehdäänkään. Pakkaan laukun, vaatetan itseni ja lähden sekoamasta neljän seinän sisään.

Kesäkuu on saapunut!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Turun kesäreissu 2/3 -25

Jatkuu viime viikon keskiviikosta. Kävin Itäharjussa laitattamassa ripset ja kulmat mustiksi. Oli aika kamala kokemus, aine kirvelsi, muttei...