Kerroinko jo, miten Vinski nykyään viihtyy paremmin kiipeilypuussaan, kun sieltä on niin lyhyt matka nukkuvan viereen. Toinen kuva on eiliseltä, kun sain postipaketista näitä toivottavasti hiuksia tuuheuttavan hoitosarjan ja yllätyslahjana ruusuveteen tehdyn kasvopuhdistusvaahdon. Anyway kissallani on pitää purra korkkeja - fetissi, niin nauroin sille illalla, kun se näki edessään neljä kivan näköistä korkkia ja sillä kesti hetken valita, mitä niistä vähän jäystää. Oli huvittavaa katsoa.
Aamuisin bussia odotellessa töihin on kiva katsella taivasta ja pilviä. Ja on ihana jakaa pilvikuvia myös muille, joiden tietää myös rakastavan pilviä sekä aurinkoa.
Kovaa vauhtia yritän saavuttaa takaisin juoksukunnon, mikä oli huipussaan vuonna 2021, jolloin juoksin kympin vähän yli tuntiin, mikä oli ihan mahtavaa ja palauduin aina tosi nopeasti. Nyt olen juossut viittä kilometriä paitsi viime lauantaina päätin, että juoksen seitsemän kilometriä välillä kävellen (niin kuin tällä hetkellä vielä aina) ja oli huippua. Tosin silloin piti vähän väliä pysähtyä kävelemään vain sen takia, että keuhkojen tilavuus tuntui loppuvan juostessa, joten piti pysähtyä hengittelemään ja haukottelemaan juoksumatossa olevaa tuuletinta apuna käyttäen.
Kävin apteekista tällä viikolla hakemassa avaavan astmalääkkeen, buventolin, (minulla on rasitusastma, joka selvisi joskus 2021 olisiko ollut) ja käytin sitä ennen viime juoksua ja tuntui, että hengittäminen oli erilaista. Toki piti välillä kävellä, koska oli ollut aika rankka viikko töissä ja univelkaa sekä liian vähän nesteitä päivittäin, eikä juoksu tuntunut kulkevan, mutta sain juostua/käveltyä viisi kilometriä ja joka välissä, kun pysähdyin hengittelemään, niin keuhkoissa toki tuntui, mutta ei haukotuttanut kertaakaan.
Eräs päivä ystävä tuli korjaamaan pyörääni, josta taas oli vaihteet tippuneet jonkin aikaa ja selvisi, että takarengaskin oli jälleen vinossa. Tosin ei saatu vaihdelaatikkoa enää pysymään paikoillaan, jolloin pyörällä ei voi ajaa. Joko vien sen pyöräliikkeeseen kysymään, josko vaihdelaatikon voisi vaihtaa tai hankkia kokonaan uusi pyörä ensi vuonna. (huomasin kyllä virheen, mut have a laugh)
Kaunis aurinko aamuisin <3
Aamupala ja Zoegas - merkkisen kahvin maistelemista, tällä kertaa Kahawa - niminen. Näitä Zoegasin kahveja on kahdeksan plus eka summer edition, jota maistoin. Aion maistaa niistä jokaista. Tykkään kokeilla uusia makuja.
Hain eräs päivä postipaketin Âme purelta, joka oli lähetetty lähipostiautomaatin sijaan Pasilan K-Kauppaan, paikkaan, jossa en ole pahemmin käynyt. Näin siellä matkan varrella näitä Pasilan seinätaiteita ja mietin, että pitäisi varmaan joku päivä tulla ajan kanssa tutkimaan ja kuvailemaan.
Olen kovin ollut tykästynyt Âme puren tuotteisiin.
Exotic coco colada body butter oli aivan mielettömän ihanan tuoksuinen ja tuntuinen, tosi raikas ja varsinkin ihana kookoksen ystävälle. Harmitti kovin, että se loppui.
Toisena minulla oli Sweet pomegranade body butter, jossa oli myös oikein miellyttävä tuoksu ja teki ihon silkkisen sileäksi ja kosteutetuksi.
Kolmantena minulla oli peels so good, minkä kautta luultavasti löysinkin sivulle, kun näin sen mainoksen sattumalta jossain ja klikkasin. Se on oikeasti todellinen tehotuote ja eroaa muista kuorinta-aineista todella paljon sillä, että irrottaa silminnähden kaiken harmaan kuolleen ihosolukon, minkä seurauksena ihosta tulee sileä kuin vauvan peppu. Käytän sitä viikoittain kasvoihin, dekolteelle ja yläselkään.
Tällä kertaa hankin kuvassakin näkyvän choco glow skin dessert body yoghurtin, joka tekee ihosta hieman hehkuvan ja todella pehmeän näköisen sekä tuntuisen. Tuntuu, että kun aloitin tämän käytön ja olen muutenkin vähentänyt sokerin syöntiä ja yritän kuntoilla sekä juoda vettä (not so good), niin iho on alkanut tosi nopeasti paranemaan. Saattaa toki olla Lumenen Valo - seerumillakin osansa asiaan.
Hankin myös Sweet like honey body butterin, jonka ajattelin oikeasti tuoksuvan ihanalta hunajalta ja hoitavan ihoa niin kuin kaksi muutakin kokeilemaani Âme puren body butteria. Harmikseni olen sitä vain pari kertaa testannut ja huomannut, että en siedä sen hajua, kun omaan nenääni haisee ihan kaljalta. Pitää varmaan myydä eteenpäin.
Olen muutenkin huomannut, että olen jokseenkin tuoksuyliherkkä. Inhosin pienenä vaatekauppoja, joissa oli kuumaa ja tunkkaista, enkä vieläkään voi sietää jasmiiniriisin hajua, curry-mausteen hajua tai tupakan löyhkää, tai mitään kukkaistuoksuja (paitsi olen jasmiini-tuoksuun totuttelemassa, kun se on esim osa deodoranttia), mitkä harmikseni ovat äitini lempituoksuja. Kaduilla ja töissäkin minua inhottaa ja etoo, kun ihmiset käyttävät mitä tahansa hajuvettä tai edes suihkutettavaa deodoranttia, joka "döfää" kauas. On jo paha, kun sitä käytetään vähän, mutta useat käyttävät hajusteita ihan liikaa ja tuntuu, etteivät he välitä tai mieti muita ihmisiä.
Olen yrittänyt löytää tietoa hajusteiden ja hajuvesien haittavaikutuksista sekä hajusteyliherkkyydestä hengitysliiton sivustolta, josta kävi ilmi, että hajusteyliherkkiä on jopa mutta netissä siitä on tietoa ihan liian vähän, pikkuisen tietoa löysin myös Ohio state health & discovery- sivustolta. Pahinta se on kuitenkin niille, joilla on tuoksuyliherkkyys tai astma, tai jos sattuu olemaan pieni lapsi, koska ilmeisesti liiallinen hajusteille altistuminen voi myös sekoittaa hormonitoimintaa. Tuoksut voivat aiheuttaa sekavuutta, silmien ja nenän vuotamista, pahaa oloa, päänsärkyä, hengitysvaikeuksia, stressitason nousua ja ihan yleistä ärtymystä jne. Olisi mukavampaa olla maailmassa, jossa olisi vähemmän keinotekoisia hajusteita ja haistaisimme enemmän oikeita puhtaita hajuja.
Eräs päivä kävin syömässä Green Hippo Cafessa avokadopastaa.
Viime viikonloppuna kävin Oma maa - kahvilassa syömässä brunssin: kahvia, tuoremehua, tattarilettuja jäätelön ja hedelmien kera sekä alkupuuron. Sain vihdoin ja viimein luettua loppuun Debbie Johnsonin Falling for you - kirjan ja palautettua sen kirjastoon. Olihan se ehtinyt jo olla lainassa.
Kävimme kavrun kanssa Korkeasaaren eläintarhassa kääntymässä, jossa en ollut käynyt yhdeksään vuoteen vaiko kymmeneen. En ollenkaan pidä ajatuksesta, että eläinten pitää olla häkissä, vaan että heillä olisi iso luonnollinen elintila sen sijaan. Kerroin kaverilleni, että mieluiten sellaiset eläimet olisivat eläintarhassa, jotka eivät paljolti oikeastikaan liiku ja ne olisivat päätyneet eläintarhaan alunperin vaikka erinäisten syiden takia, jonka takia ne eivät selviäisi enää luonnossa.
Lisäksi minua ihmetytti eläinaitauksissa olleiden altaiden vesien likaisuus, ikkunoiden likaisuus ja se, että miksei kaikilla eläimillä ollut kaveria aitauksessa, toista pitämässä seuraa.
Taivasrakastajan päiväkirjasta.
Maistoin tänä aamuna Zoegasin Blue Java - kahvia.
