Flunssan nousu ja tuho sekä matkustelua

Tarina jatkuu siitä mihin se jäi eli 28. lokakuun jälkeiseen lauantaihin. 28. päivä meillä oli työporukan kanssa virkistysiltama hyvän syömingin kera, mutta luulen, että jokin siinä ruoassa tai niissä kahdessa viinilasillisessa laukaisi uudestaan pienen flunssan, joka oli ollut jo matkalla poispäin. Tuntui, että kävin lauantaina hyvin hitaalla, mutta halusin Kirjamessuille päästä käymään ja odottamilleni Lautasella-messuille, jotka olivat kyllä pettymys. Lautasella-messut oli viimeksi käydessäni ihan omassa salissa suurempana kokonaisuutena, mutta nyt oli vain muutama gluteeniton koju noin viidenkymmenen neliön alueella. Ei ollut mitään maidotonta uutta kivaa, vaikka niitä olisin halunnut päästä eniten maistelemaan. No josko sitten ensi vuonna.

Kirjamessuilla en oikein jaksanut selata kirjoja, kun huteralla ololla halusin aika nopeasti pois koko tapahtumasta, mutta löysin tosi ihania minulle uuden tekijän, Kenkämaakarin, jolla oli kortteja, avaimenperiä, jääkaappimagneetteja, korvakoruja, you name it! Ostin kymmenen korttia ja ajattelin, josko kävisin kivijalkamyymälässä joku päivä.

Messujen jälkeen tapasin kaveria ja kävimme Kaivopuistossa kävelyllä. 

Tässä kuva niistä kymmenestä suloisesta kortista.

Tämän viime flunssan alettua olen yrittänyt syödä terveellisemmin ja naamakin on kiittänyt, vaikka nyt se osoittaa mieltään jostain, sekä olen pysynyt hyvin nesteytettynä. Lisäksi olen ollut Kirjamessuilta tähän asti täysin sokeriton, kunnes tänään söin pari karkkia ja isänpäiväkakkua. Sokeriton jatkukoon!

Sunnuntaina uskalsin käydä lähikahvilassa moikkaamassa kaveria, jonka jälkeen painuin takaisin kotiin lepäämään.

Flunssan aikana kissa piti minusta huolta ja oli normaalia rauhallisempi niin kuin se aina on, kun aistii sen, etten oikeasti jaksa. Viime viikon maanantaina soitin töihin, että jään kotiin, kun on niin limainen ja tokkurainen olo. Tämä flunssa oli erilainen kuin muutama aiempi sen vuoksi, että on oikeasti tehnyt mieli nukkua ja ruokahalu oli muutaman päivän aika tiessään. Normaalisti jopa flunssan aikana ruokahaluni on pohjaton ja en normaalisti osaa flunssassa nukkua, vaikka se on hyvin tärkeää. Nyt oli pahempi pöpö kyseessä. 

Keskiviikkona yritin töihin, mutta päädyin bumerangina takaisin lounaan syötyäni mitattuani lämmön, joka oli töissä noussut 37.8:aan, vaikka oli kotoa lähtiessä 36.5. Kävin kaupasta hakemassa litran appelsiinimehua sekä apteekista hakemassa kahta särkylääkettä, nuhasumutteita ja sinkkipurutabletteja. Kotiin päädyttyä menin peiton alle ja heräsin kolme tuntia myöhemmin. Olin loppuviikon töistä pois.

Yhtenä päivänä hain kirjastosta varaamani Tove Janssonin kirjat, joita en ole vieläkään saanut avattua.

Onnea on lähiravintola sekä ihana karvakamu.

Perjantai-iltana uskaltauduin ulos, kun olin varannut kampaamosta ajan hiusten värjäykselle. Pelkäsin koko kampaamokäynnin ajan, että alkaa nenä valua tai yskittää, mutta ihmeen hyvin pysyi hallinnassa olotila. 

Ihana luottokampaajani vaihtuu pian ja pitäisi löytää jostain uusi, mutta vielä sain nauttia hänen seurastaan ja kättensä upeasta taidosta. Laitettiin tyveen tummempaa kuparia ja samalla raitoja koko hiuksiin. Tuli kyllä tosi upea tukka ja tykästyin. Onneksi ei mennyt vielä tummaan, kun höpsöpäissäni olin katsonut juuri samana päivänä vanhoja kuvia itsestäni tummatukkaisena. Pikkuhiljaa ehkä. Kampaamolla värjäys on kyllä ihan eri juttu kuin kotona värjäys. Sellaista ylellistä hemmottelua ja jälki on todellakin ammattimaista, jos on ammattitaitoinen kampaaja.

Viime viikonloppunako vai perjantaina tekaisin riisipuuron ekan kerran kookosjuomaan. Pitää olla kyllä se toinen versio tästä, tämä no sugars ei ole hyvää. Anyway on tosi kurjaa, että joissain kaupoissa on valmisruokahyllyissä kyllä vaikka mitä erilaista puuroa, mutta mihin ihmeeseen Hoviruoka-merkin maidoton kookosmaitoon/-juomaan tehty riisipuuro on kadonnut?

Hyvinvoinnin verkkokaupasta lisää vitamiineja, kun vanhat menivät loppumaan. Samassa tilauksessa tuli kaulakoru-diffuuseri, jonka mukana tuli appelsiiniöljyä, jonka pitäisi virkistää. Olen miettinyt hankkivani myös toisia öljyjä tähän. Tuntuu, että tällä hetkellä hajut ja tuoksut tuntuvat minulle tosi tärkeiltä. Saattaa johtua myös sokerittomuudesta, kun sokerittomuuden myötä makusilmut aktivoituvat entistä enemmän maistamaan kaikkia makuvivahteita.

Ennen ja jälkeen. Viime sunnuntaina tuntui, että on vihdoin tarpeeksi paljon voimia siivoamiseen, joten näinpä tein. Keräsin romppeet lattialta, laitoin kaappiin, pyykkäsin, kävin kierrättämässä roskia ja laitoin kahvin valmiiksi aamua varten.

Sunnuntai on minulle aina siivouspäivä: siivoaa vanhan viikon jäljiltä asunnon ja voi periaatteessa aloittaa uuden viikon puhtaalta pohjalta vai miten sen sanoisi.

Tämän viikon maanantaina palasin töihin. Edelleen oli yölimaisuutta, joten oli edelleen toipumisviikko. Eniten flunssassa on se harmittanut, ettei ole päässyt uimaan tai oikein mitään muutakaan. Tästä voimistuttuani ajattelin oikeasti jälleen jatkaa treenaamista, koska treenaamisella on tärkeä osansa terveyden ylläpitämisessä. Perjantaina lounaaseen mennessä tuntui, että olen vihdoin toipunut siitä flunssaryppäästä. Olen silti ottanut rauhallisesti koko viikon varmuuden vuoksi.

Hankin itselleni kukkia, maistoin Pauligin Mainio-kahvia sekä postipakettia palauttaessa taivas oli todella ihanana Hakaniemen yllä.

Eräs päivä töiden jälkeen, kun en ollut saanut kahvia suuntasin Jokeri Ratikalla Leppävaaraan. Tuli koettua sekin. Oli jännää, miten olin unohtanut, että Valimotielle oltiin tekemässä raiteita, kun Munkkivuoressa vielä asuin.

Isälle väritin taulun ja kävin laminoimassa sen. Annoin isälle myös Lakritsifestareilta ostamaani ruotsalaista kaikkein maistuvinta lakritsia isänpäivälahjaksi. Tykkäsi molemmista.

Kisse jäi yli päiväksi yksin toisen kerran elämässään, mutta sillä oli uusi hiekka, leluja esillä, raikasta vettä ja paaljon muroja. Kyllä se ihan hyvävointiselta vaikutti palatessani tänään takaisin.

Anyway eilen matkasin isän luokse sen jälkeen, kun olin pakannut ja kavrun kanssa käynyt syömässä ja höpöttelemässä. Isän luona viihdyttiin saunakamarissa, kunnes käytiin naiset ja miehet vuorotellen saunassa. Oli ihanaa käydä saunassa ekaa kertaa yli kolmeen viikkoon! 

Söimme hyviä bataattiranskalaisia ja sain kanaa, kun muut söivät pihvejä. Ruoan jälkeen pelasimme Smart 10 - nimistä peliä yhdessä, jossa oli ihan liikaa maantietoon liittyviä kysymyksiä. Harmikseni en päässyt nukkumaan tosi väsyneenä, vaan pyörin yli kaksi tuntia ennen kuin sain unta ja aamuvirkku kun olen, niin heräsin puoli seitsemältä unisaldona 4-5 tuntia, ja puuhailin itsekseni kolme tuntia ennen kuin muut heräsivät. 

Söimme leipää ja sain haluamaani puuroa. Puuro on minulle todella tärkeä, jonka syön joka ikinen aamu päällisineen ja kahvin kera. Viikonloppuina saatan syödä joskus tunti puuron syömisen jälkeen leipää lisäksi, jollei ole jo lounasaika.

Äpöstelyn jälkeen leikkasin veljen tukan ja sain lyhentää isänkin pehkoa. Hiustenleikkuiden jälkeen joimme vielä toiset kahvit isänpäiväkakun kanssa, jonka jälkeen isä ja veli lähtivät heittämään minua bussiasemalle.

 

Veli oli hakenut äidin luota pyytämäni nallen, joka lähti mukanani Onnibussilla Helsinkiin. Se oli söpösti vyötetty autossa, kun isä ja veli hakivat minua asemalta, joten ajattelin vyöttää sen bussissakin. Because it's just so cute. 

Perillä Helsingissä kävin kaupassa ja ratikalla rullasin lähelle kotia ja poistuessa ratikasta kassin pohja repesi ja kaikki ruokatarpeet levisivät, kun oli liian heikko kassi. Onneksi vastapäätä istunut nainen auttoi minua ja kiitin, jonka jälkeen latosin tavarat kangaskassiin, jonne ne onneksi vielä mahtuivat ja onneksi oli kangaskassi mukana. Kangaskassit ovat aika jees keksintö. 

Home sweet home ja kisse oli hyvin hellyydenkipeä ja annoin sille uuden lumiukkopotkulelun sekä kokonaisen herkkutikun syötäväksi. 

Nyt nukkumaan, olen tunnin siitäkin myöhässä. 

Luultavasti nukahdan pian, mutta ensin pitää pestä legot.

Voimia uuteen viikkoon!