Maisema, jonka näen joka päivä matkalla töihin. Jokainen auringonnousu on erilainen.
11. lokakuuta olimme työporukalla Kehittämispäivänä Stadin ammattiopiston tiloissa opiskelemassa MiniNepsyä ja syömässä kupumme täyteen ruokaa. Vaikka voin syödä paljon ja tulla täyteen, niin aina tunnin päästä on uusi nälkä ja tuntuu, että mahtuisi lisää ruokaa massuun. Nyt olen ollut viikon kipeänä ja keho yrittänyt viikon palautua siitä, niin ajattelin, että pitää alkaa kokata enemmän itse ja jättää kaikki ravintolat, jotka eivät tarjoa aidosti tasokasta ja rikasta ruokaa. Kotona tein todella täyttävän ruoan yhtenä päivänä tullessani töistä kotiin; joskus viiden aikaan sen söin ja olin loppupäivän kylläinen.
Erään perjantain saapuessa kävin kaupasta vihdoin hakemassa tämän Torju tulehdus - lehden, joka sisältää kaikenlaista mielenkiintoista tietoa tulehduksista, niiden synnystä, välttämisestä ja muutamia reseptejä auttamaan tulehdusvapaan elämän ylläpitämisessä. Nyt varsinkin olen terveellisestä elämästä kiinnostunut, kun olen päästänyt immuniteettini läpi jonkin yksittäisen viruksen/bakteerin. Toivoisin pääseväni huomenna uimaan, kun ei viime viikonloppuna voinut käydä. Pitää oikeasti yrittää keksiä jokin veruke sokerille, pahin riippuvuutta aiheuttava tekijä minulle.
Eräs aamu, jona heräsin aikaisin aamuvuoroon, ja eräs ilta Tove Janssonin elämästä kertovaa Tee työtä ja rakasta - elämänkertaa lukien, jonka sain luettua eräänä päivänä loppuun. Nyt olen tosi kiinnostunut lukemaan kaikkea, mitä Tove on itse kirjoittanut.
Mikähän päivä se oli, kun sain postista Didriksonin lämminvuorisen täysin veden- ja tuulenpitävän takin, jota olen käyttänyt joka päivä ja josta tykkään todella paljon. On ihana.
Pari viikkoa sitten lauantaina näin Turusta vierailulla ollutta kaveria lauantai-iltana ja kävimme sunnuntaina kahvilla ja kävelemässä. Jatkoin kävelemistä sanottuamme heipat ja lähdin kuvailemaan Kampin/Punavuoren/Ullanlinnan arkkitehtuuria. Otin skuutin alle ja lähdin pitkästä aikaa käymään Hietsussakin Lapinlahden reitin kautta, koska en ollut siellä käynyt pitkään aikaan ja oli tosi nätti päivä. Yhtäkään kaunista päivää ei saa ikinä tuhlata, on yksi motoistani. Oli aika tuulinen ilta ja ripsaisi vähähn sadettakin, joten samalla uusi takkikiva pääsi todelliseen säätestaukseen. Ei tullut kylmä tai märkä; tämä on paras takki, joka minulla on ikinä ollut.
Kävin pitkästä aikaa illansuussa Töölönlahteakin kiertämässä. Kisse oli mukana ulkoilemassa ja oli väsynyt sen jälkeen. Jos tänään aurinko ilmaantuu, voisin myös käydä kävelyllä. Tosin nenä tuntuu siltä, että parempi pysytellä sisätiloissa ja siivota kaikki kissan levittämät pahvipurut, jotka ovat syntyneet siitä, että se on pureskellut isoa pahvilaatikkoa, jossa tämä takki saapui, palasiksi.
Viime perjantaina olin hetken töissä, kunnes lähdin kotio potemaan pyörryttävää oloa ja tukkoista nenää. Menin kaupan kautta, josta ostin litran appelsiinimehua, puolitoista kiloa satsumia ja apteekista neljälläkympillä (kyllä, Suomi on nykyään tosi kallis) flunssatarpeita. Minulle oli tulossa vieras Tampereelta ja varmistelimme vielä lauantai-aamuna, olisiko olo sellainen, että voisin toimia vierailuemäntänä. Podin huonoa omaatuntoa, että oli ostanut jo matkaliput ja olisi kurjaa, jos matka peruuntuisi. Niinpä päätin tahdonvoimalla pysyä tarpeeksi terveenä, että vierailu onnistuisi.
Harmitti, että piti perjantain kaveritapaaminen perua, mutta näemme ensi viikolla.
Lauantaina aamupäivällä näin yhtä toista kaveria nopsaan ja lähdin I love me - messuille yksinäni. Viikonloppu, joka oli buukattu täyteen tekemistä ja ystäviä, piti tietenkin olla myös viikonloppu, jona olin hieman toipilas koko ajan. Nuha istui nenässä ja toivoin jatkuvasti, ettei se äityisi yskäksi, koska silloin olisin poissa pelistä. Näimme kaverin kanssa päästyäni pois I love me - messuilta, joista en saanut paljon irti. Kävin Foodinilla syömässä välipalaa ja ostin sieltä muutaman tuotteen ja sain uuden kangaskassin kaupan päälle.
Yllättävän paljon ehdimme lauantaina tehdä, vaikkei ollutkaan erityisempiä suunnitelmia. Kävimme kaupassa Arabiassa ja Redissä, jonka jälkeen kävimme Skifferissä, jossa jaoimme pizzan, koska lankkupizzat ovat aika suuria. Jaettu ruoka on parasta. Sunnuntaina söimme tortilloja, joita sain mussuttaa pari vielä maanantaina töistä tullessa.
Kävimme tuona samaisena sunnuntaina Lakritsi- ja salmiakkifestivaaleilla, joissa olin ennenkin käynyt, mutta kaverille ne olivat eka kerta ja hän oli mukavan innoissaa niistä, lakritsin ja salmiakin rakastaja kun on. Löysin itsekin pari pussia kotiin ja lahjaksi vietäväksi festareilta. Siellä oli paljon maisteltavaa ja käytyämme joka pisteellä maistelemassa tuli sellainen olo, että salmiakit ja lakritsit tulevat korvista ulos. Palatessamme ratikalla kaupan kautta kotio tekemään niitä tortilloja, tuli himo soijajuomaa ja kehotin kaveria ostamaan maitoa tasapainottamaan lakritsin ja salmiakin suolaisuuden ja sokerisuuden. Sitä kalsium ja maitojuomat sekä maidon korvaajat tekevät kehossa. Vesi vain laimentaa aivoissa, veressä ja mahassa vellovaa sekasortoa, mutta maitojuomat ovat pelastajia tässä suhteessa.
Syötyämme tortillat lähdimme kävelemään keskustaan. Menimme Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kautta, koska oli aikaa, ja ajattelin, että olisi ihana palata sinne paremman ajan ja hyvän ilman kera ehkäpä hyvässä seurassa. Haluaisin niin kovasti nähdä myös Talvipuutarhan.
Heipattuamme Citycenterissä menin Tokmannilta hakemaan Metsä-pussilakanasetin, joka koristaa nyt ihanasti sänkyäni. Tulin Töölönlahden kautta kotiin ja valoisat rakennukset heijastuivat vedestä.
En halua kertoa enempää Kipukaupalta tilaamistani ihanista sinisist paljasjalkakengistä (koko 40), jotka piti laittaa ekaa kertaa töihin maanantaina, mutta ne hävisivät aamulla joko Sörnäisissä (jolloin niitä ei luultavasti ikinä enää löydy) tai unohtuivat bussiin. Kyllä se kovasti harmitti ja olen pari kertaa yrittänyt löytää ne Rautatieasemalla sijaitsevasta löytöetsivätoimistosta.
Eilen kävimme työporukan kanssa virkistäytymässä syömisen merkeissä. Kävimme Käpylässä sijaitsevassa Groovy - nimisessä ravintolassa, jossa oli ihan jees ruokaa suurimmalti osin. Otin kantarellipizzan, koska meillä töissä ollut lista ei ollutkaan enää voimassa. Olin kovasti unelmoinut karkkiporkkanoista ja punajuuripyreestä, mutta koska sitä ei enää ollut, niin päädyin jännittävään pizzaan, missä oli kantarelleja, rucolaa, parmesaania ja tuntui olevan jonkin verran myös valkosipulia. Jaoin kahden muun kanssa viinipullon ja join pari lasia viiniä ruoan kanssa, joka omalla kohdallani tuntuu edelleen kehossa. Piti tänään mennä uimaan, mutta vietän tämän päivän nesteyttämällä kehoa ja menen huomenna uimaan. Olen pari viikkoa odottanut uimaan pääsyä, tullut jo kova ikävä uutta rakasta harrastusta ja ihanaa kylmäallasta.
Jospa tämä päivä tästä urkenee. Toivottavasti aurinko vähän edes pilkahtaisi pilvien lomasta.
Mukavaa viikonloppua!
