Saaria, metsäreittejä ja kyläilijä

Viime sunnuntaina päätin käydä pitkästä aikaa Lammassaaressa ja Kuusiluodossa, jossa lampaat sijaitsevat. Usein rullaan töiden jälkeen Vanhankaupunginkosken (ajattelen aina että Vanhankartanonkoski) sillan yli ja katson kauempana näkyvää siltaa, jonka vieressä sijaitsee reitti pitkospuille. Lammassaareen päästäkseen pitää kulkea jonkin aikaa puusiltaa pitkin, kunnes pääsee Lammassaareen. Lammassaaressa sijaitsee mökkejä. Kun valitsee sillan loputtua kolmesta reitistä oikean puolimmaisen, niin pääsee pitkospuille, jotka johtavat Kuusiluotoon. Paljon oli kasvillisuus rehevöitynyt sitten viime käynnin pitkospuiden ympärillä. Viime kerralla pitkospuiden ympärillä oli ainakin metri vedetty lyhyeksi. Hmm, löytäisinköhän jostain kuvan. 

 

 

 Löytyi. 2021 vs 2018. Aikamoinen muutos vai mitä. 

Kuusiluodossa löysin lampaat retkottamasta kallion päällä. Kolme lammasta oli yhdessä ja yksi lammas vähän kauempana paijattavana. Kolmen lampaan kohdalla ei ollut ketään, joten menin hetkeksi istumaan niiden viereen ja silittelemään. Siihen alkoi tulla enemmänkin ihmisiä kuvailemaan lampaita, joten päätin lähteä. Kun olin lähdössä, niin yksi lampaista nousi ja tuli minua kohti. Silitin sitä vielä kerran ennen lähtöä. Hän olisi halunnut lähteä mukaan. Takaisin tullessa piti jonkin verran väistellä muita ihmisiä kapeilla pitkospuilla. 

On riittänyt kauniita ilmoja ja hienoja paatteja on tullut vesille.

Tein täydentävät ostokseni palkkapäivänä, mutta tätä Löfbergsin Fikaa ei löytynyt K-Supermarketista, vaikka sieltä yleensä löytyy vaikka mitä. Päätin lähteä iltasella vielä Ruoholahden Citymarketiin skuutin hiukan latauduttua hankkimaan tätä Fikaa, kun olin nähnyt siellä. Laitoin postauksen instagramiin asiasta ja Löfbergs kirjoittikin minulle, ettei Fikaa myydäkään muualla kuin CItymarketeissa tällä hetkellä, että hyvä kun tuli lähdettyä. Olen tyytyväinen valintaani.

Laitoin uutta hiusväriä, kun vanha alkoi jo kulahtaa. Värin nimi oli suunnilleen tummanruskea kupari. Tuli aika tumma ja kuparihtava, muttei se haittaa. Tykkään. Aluksi mietin myös raitoja, mutta tykkään tästä nyt aika paljon.

Kävin fysioterapeutilla maanantaina ja pyysin hoitamaan oikean olkapääni, joka on jo pari vuotta vai jopa enemmän ollut ongelmana. Vasta Helsinkiin muutettuani huomasin, että 2011 saamani radiuksen pään murtuman takia saattoi myös olkapää tärähtää jonkin verran. Kyynerpää palautui parissa vuodessa entiselleen tai saattoi se kauemminkin kestää, mutta vasta vuosia myöhemmin huomasin, että oikea olkapääni koko ajan kipeytyy enemmän kuin vasen jostain syystä. 

Urheiluhieroja sitä on yrittänyt avata, mutta fysioterapeutilla on vähän eri otteet ja tieto. Hän pyysi minua tekemään kädellä muutaman liikkeen ja vasta taivuttaessani molempia käsiä tietyssä kulmassa taaksepäin huomasin, että oikea ei pysty kiertymään enempää kuin yhteen kohtaan asti. Kyseessä oli siis jonkinlainen kiertäjäkalvon syväjumi tai vastaava. 

Toisaalta kun jossain on ongelma, niin se voi heijastua laajalle, kunnes löydetään niin sanotusti ja todella tarkkaan sanotusti ongelman ydin. 

 

Käsittelyn jälkeen ainakin tuntui pehmeämmältä ja notkeammalta käsi, mutta hän laittoi minulle myös kineesioteippejä kaksi. Tosin jo parin päivän jälkeen toinen niistä alkoi kutista ja leikattuani kutisevan pään pois se jätti pienet rannut ihoon, jotka ovat nyt onneksi jo melkein täysin parantuneet. Niiden piti tukea olkapäätä ja saada lapaa suuntautumaan taaksepäin tai jotain sellaista. Ainakin on tuntunut paremmalta käsittelyn jälkeen. Seuraavaksi pitää kysyä ratisevasta yläselkärangan kohdasta.

Success!!! Jossain vaiheessa keväällä tai jo talvella asetin tavoitteekseni juosta viisi kilometriä puoleen tuntiin ja onnistuin. Piti vain juosta 10 kilometrin tuntivauhtia. Viime viikolla koitin peräkkäisenä juoksupäivänä tehdessäni uuden puolen tunnin ennätyksen aikaan 32.jotain 9.5/7km/ vauhdilla, mutten mennyt sitä vauhtia koko matkaa. Ei pidä yrittää ennätyksiä peräkkäisinä juoksupäivinä. 

Hassua kyllä ennätykseni tapahtuvat suunnilleen juuri niinä päivinä, kun ei kovasti huvittaisi, eikä ole parhaimmat juoksuvaatteet päällä. En edes jaksanut vaihtaa ns. joogatreenihousuja (ovat samaa materiaalia kuin normitreenihousut) ja pidin harmaan työtopin päällä. Ja sitten paukkasin ennätystä. Tunnin ennätyskin tuli sinä päivänä, kun minulla ei ollut kuulokkeita mukana, mutta ehk,ä parempi niin, ettei tarvinnut kuunnella samaa jumputusta, vaan katsoin kiinnostavaa ohjelmaa näytöltä.

Sain tämän ihastuttavan tomaattitaimen lahjaksi, jonka pienet tomaatit ovat syötäviä. Niistä yksi oli tippunut multaan ja maistaessani sitä totesin sen olevan paras tomaatti, jota olen ikinä maistanut! Unelmoin jo pitkään parvekkeesta ja isommasta asunnosta. Voisin oikeasti istuttaa omaa kasvimaata. On se aika ihmeellistä, kun pystyy kasvattamaan jotain, minkä voi itse syödä.

Eilen yllätyin, että munat ovat loppu, vaikka juuri ostin niitä lisää. Tosin tein pitkästä aikaa banaanilettuja, joihin tuli neljä kananmunaa ja kaksi banaania. Joka aamu lisään kaksi kananmunaa aamusmoothieen ja nyt mietin, pitäisikö vielä sittenkin lähteä kaupassa käymään, koska soijarahka loppui, enkä osannut sitäkään aavistaa. Ei ollenkaan tekisi mieli lähteä minnekään, mutten halua myöskään jätystää puuroa aamiaiseksi. Päällä on kermavaahtoa vegesuklaavanukkaasta. 

 

Mietin yhtenä päivänä kaupassa katsellen kaupan valmislettuvaihtoehtoja, mutta mikään ei ollut hyvä vaihtoehto ja kaikki sisälsivät vehnää ja ties mitä, joten päätin tehdä yksinkertaisia ja hyviä banaanilettuja.

Perjantain aamuaivopähkinänä ajoin maisemareitin takaperin, jonka olen tullut vain töistä kotiin.  Tykkään niin paljon mieluummin ajella peltojen vierestä ja metsissä kuin Pasilan ohitse liikennettä ja ihmisiä väistellen suurimman osan betoniviidakossa.

Varasin tämän Marian Keyesin Enkelit - kirjan, jonka hain kirjastosta tällä viikolla. Vaikuttaa alun kolme lukua ainakin todella kivoilta ja kevyeltä lukea. Olen yrittänyt saada lukuinnostani kiinni ja tämän taidan ainakin saada luettua unisatukirjojen lisäksi. Sain Bookbeatilta myös tarjouksen kuukaudeksi vanhana asiakkaana ja otin senkin vastaan. Jospa joskus voin kirjoja myös kuunnella, kun en lue tai ole ajossa.

 

Eilen aamupäivällä menin äitiä vastaan juna-asemalle. Kävimme Oodissa, josta äiti löysi kolme kirjaa ja minä löysin pari kertaa vessan. Oodin jälkeen suuntasimme kauppaan hakemaan kaikkea hyvää. Äiti käymässä niin kerrankin jääkaapissa on muutakin kuin aamiaisentekotarpeet.

 

Meillä oli vesimelonia, kirsikoita, mansikoita ja suussasulavaa vegaanileivosta, joka oli kyllä paras leivos, mitä olen ikinä maistanut. Molemmat nuolimme muffinsipaperitkin. Perjantaina ajattelin, että yksi kerta viikossa kalaa ties missä muodossa on liian vähän, joten lauantaina sain syödä lohta.

 

 

Lähdimme syöminkien ja ruokalevon jälkeen käymään Kumpulan maauimalassa. Kaksi skuuttia kiisi peräkkäin metsäisissä maisemissa. Uin viisi altaanmittaa päästä päähän ja kävin kaksi kertaa hyppäämässä kolmesta metristä. Ensin hieman jännitti ja ylhäältä katsottuna vesi näytti kaukaiselta, mutta vesi tuli tosi nopeasti vastaan hypättyäni. Toisin kuin muut menin jotain ympyrää veden alla niin kuin saukko, vaikka hyppäsin jalat suorina veteen. Molempina kertoina piti katsella, että missäpäin näkyisi auringonvaloa, niin siellä olisi pinta. Eilen oli aika lämmin ja siellä uimalassa ja skuuttaillessa saattoi vähän väriäkin tulla iholle. 

Ajattelin näyttää äidille Vanhankaupunginkosken ja kalaportaat, koska hän oli nähnyt ne vain kuvissa ja on aina jännittävää ainakin omasta mielestäni päästä itse näkemään kuvissa näkyvät maisemat. Laitoin navigaattorin laulamaan Kumpulasta koskelle ja tuli mentyä sellaista reittiä, jota en ole koskaan ennen nähnyt ja kuvissa näkyväa tietä metsän siimekseen ajattelin käydä katsomassa joku päivä vaikka lomalla. Mitä ihmettä sieltä löytyisikään. Tuli myös pari heppaa ja upea talo tontteineen vastaan. Navigaattorin kanssa on kiva seikkailla.

 

Tuli hienoja kuvia koskesta, joka ei tällä kertaa todellakaan kuohunut, vaan melkeinpä nukkui kehräten. Koski oli todella kaunis niin kuin se on aina. 

 

Kirjastosta löysin Crash bandicoot - trilogyn, jota ajattelin koittaa kun lomakin on tulossa sitten kun kaikelta muulta (kuten nukkumiselta) ehdin. Olisi hauskaa pitkästä aikaa pelailla. 

Crashia olen joskus lapsena kokeillut.

Äidin ja minun tämän päivän aamiaisbrunssi: smoothieta, vesimelonia, leipää, kahvia. Äiti söi eilistä banaanilettua, leipää ja molemmille oli vielä mustikkakakkuset, joihin ihastuin töissä. Appelsiinit ovat kuvausrekvisiittaa. Äiti joi myös karpalomehua ja kummasteli raakaa kananmunaa smoothiessani. Yllätin itseni syömästä runsaskuituista ruisleipää, joka ei ainakaan saman päivän aikana reagoinut ollenkaan (tänään vähäsen), ja meetvurstia! Ja vielä tykkääväni siitä! Kääk! No kerran kuussa punaista lihaa, sehän oli se juttu, enkä kiellä, ettenkö olisi tällä viikolla syönyt yhtä hampurilaista pihveineen. Jospa kehollani on B12-vitamiinin puutos, hehe. Eilen tein meille iltapalaksi banaanilettuja. 

 

Tänään värjäsin äidin hiukset, katsoimme kivan leffan Netflixistä nimeltä Toivomuslohikäärme ja kävimme skuuttailemassa keskustassa. Kolusimme pari kauppaa, söimme jäätelöä ja mehujäätä, koska kesä, ja tulimme hakemaan äidin laukut kämpästäni, kunnes pitikin rullata saattamaan äiti hänen kotionsa menevään junaan. 

 

Nopea viikonloppu ja on tosi kummallista ajatella, että pitää vielä olla neljä päivää töissä. Se tuntuu kummalliselta siksi, koska tänä vuonna juhannus on viikon myöhemmin kuin normaalisti. Luen muistoista näinä päivänä juhannuskyselyitä ja juhannuksen vietosta. No neljä päivää ja sitten muutaman viikon loma. 

Upeaa uutta viikkoa!

Treeniä ja aamusmoothieita

I'll be your sunset. If you'll be my silhouette.

 

Keskiviikkona kävin salilla pitkästä aikaa nostamassa vähän puntteja ja käyttämässä muitakin laitteita kuin juoksumattoa. Kävin välissä juoksemassa kolme kilometriä, kunnes palasin lähentäjä- ja loitontajalaitteen pariin. Teki hyvää ja tuli samalla pitkästä aikaa saunassakin käytyä. Tein jo toiseenkin kertaan voimatreeniä salilla eilen, mutta eilen vedin myös uuden viiden kilometrin vauhtiennätyksen. Ennen se oli 34:48min 8.7km/h vauhtia, mutta eilen 32:09min 9.5km/h nopeudella. Tosin nostin nopeuden kahden minuutin kohdalla 9.2:sta 9.5:een, joten varmasti olisi parempi aika tullut, jos olisin juossut koko matkan 9.5. Tosin en ole varma, olisinko sitä jaksanut juosta sillä nopeudella koko matkaa. Joku päivä vielä pääsen tavoitteeseeni juosta viisi kilometriä puolessa tunnissa. Enää ei olla kaukana.

Aloitin näiden Dexalien käytön kokeilumielessä. Pienemmän appelsiinin makuinen on kaloriton ja sokeriton urheilujuoma, joka auttaa korvaamaan suorituksen aikana kehon menettämät nesteet ja tärkeimmät elektrolyytit. Dexal Pro Hydration sisältää C-, B6- ja B12-vitamiineja sekä magnesiumia, joka edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa sekä normaalia energia-aineenvaihduntaa ja elektrolyyttitasapainoa.

Tiedä, onko se toiminut. Päärynänmakuinen Dexal BCAA-porejuoma on loistava treeniin ja ennen treeniä, kohottamaan energiatasoja ja nostamaan suorituskykyä. 

Kotimatkan varrella oleva Vanhakaupunginkoski. Kuvasin vähän lähempää sillan ja mietin, josko tänä vuonna menisin käymään Lammassaaren läpi Kuusiluodossa, jossa näkisi lampaita. Piti tänä viikonloppuna mennä, mutta eilen alkoi aikaisin ripotella ja oli salipäivä ja tänään ei lupaa kovin hyvää säätä. Olisi ihana lähteä aurinkoisella säällä siellä käymään. No jospa lomalla sitten vaikka heti aamusta aamiaisen jälkeen joku päivä.

Nämä ostin itselleni, kun sai jälleen K-Supermarketista kaksi vitosella. Eipä tarvitse käydä kahviloissa ostamassa vitosen jääkahvia, kun samaan hintaan saa neljätoista.

Perjantaina lähtiessäni töistä kuvasin luontoa syvään hengittäen raikasta ulkoilmaa ja metsän tuoksua. On ollut pitkä viikko. Keskiviikkona jo tuntui, että olisi ollut perjantai, mutta piti kestää vielä pari päivää sen jälkeen ja olla hieman siellä sun täällä. Viimeinen kuva on kauniista Itsenäisyyden puistosta.

Perjantaina kävikin niin, että piti ottaa pienet ilttarit eli iltaunet kuuden maissa, mutta heräsinkin kello nolla nolla. Hetken luulin, että oli aamu, kunnes muistin, että ne olivat vain pienet unet. Pesin kasvot ja hampaat, katselin videoita ja luin kolmisen tuntia, kunnes tunsin unipaineen tulevan uudelleen vähän kolmen jälkeen ja nukuin vähän vaille kahdeksaan asti. Joka päivä on herännyt viiden aikoihin, jopa silloin, kun kello olisi soimassa kaksi ja puoli tuntia vasta sen jälkeen ja on sallinut itsensä valvoa puoleen yöhön, jolloin on tullut vain viisi tuntia unta. Selvästi väsynyt viikko, mutta onneksi sai nipistettyä univelkaa pois. Viime yönä menin tuntia liian myöhään nukkumaan, joten pitää laittaa pehkuihin tänään aikaisin, että saisi nukuttua ennen kuin jälleen uusi työviikko alkaa. Olisi selvästi jo loman tarpeessa.

Smoothie-aamut ovat palanneet! Perjantaina tein smoothien tällä ohjeella: puoli purkkia alpro greek style high protein vanillaa, mustikoita, yksi banaani ja kauramaitoa sekä munakkaan erikseen. Se ei pitänyt kauan nälkää loitolla. Eilen ja tänään tein tällä ohjeella: puoli purkkia alpro greek style high protein vanillaa, yksi banaani, mustikoita, puoli desiä kaurahiutaleita, kaksi kananmunaa raakana smoothien joukkoon. Nälkä pysyi paljon kauemmin loitolla. Ajattelin jo nyt aloittaa ja ihan kunnolla lomalla, että kuntoilisin joka päivä jaksamisen mukaan muistaen toki vähintään yhden lepopäivän. Pyöritän hula-vannetta aamuin illoin ja mietin ensi viikolla hyppynarun ostamista. Viikossa ainakin kaksi juoksupäivää ja voimatreeniä. Pitäisi yrittää pitää ne erikseen, mutta nyt kuuntelen kehoa, kun sen liikunnan nälkä kasvaa kuntoillessa. 

 

Lisäksi luin ohimennen jostain sen, miksei treenatessa (ainakaan minulle) tule nälkä, vaan enemmänkin se auttaa nälkää pysymään kauemmin poissa, on se, että aivot tuottavat glukoosia liikunnan yhteydessä. Win-win. Eilen en jaksanut enää keittää puolen yön aikaan kaurapuuroa, vaan ajattelin, jospa pyöritän hetken hulaa, vaihdan lakanat ja käyn nukkumaan. Ymmärrettävästi vaikka aivot olivat kuinka väsyneitä, niin nukkumaan meno viivästyi ja tuli pyörittyä ennen kuin uni tuli. Ei kuitenkaan ollut liian nälkä nukkumaan mennessä ja vesikin hieman täytti vatsaa. Tässä ei tietenkään kannata kuunnella minua, vaan jokainen kuuntelee omaa kehoaan. Parhainta olisi ollut tehdä se puuro 10-11 aikaan, syödä se ja käydä nukkumaan, eikä roikkua juttelemassa väsyneitä ystävän kanssa.

 

Eilen kävin tapaamassa ystävääni, joka odotti Tuomiokirkon yläportailla. Enpä ollut käynyt lähellä Tuomiokirkkoa aikoihin. Siellä oli myös iso Helsinki - teksti, jonka kirjainten takaa tuli valtavasti saippuakuplia. Se oli kovin nättiä, mutta paljon ihmisiä oli kuvaamassa, joten eipä tullut kuvaa siitä. Ne kirjainten päälliset oli tehty kukkasista. Rautatieaseman patsaat olivat sonnustautuneet maskin lisäksi jalkapalloteemaan Suomea kannustaakseen. Kävelimme ystävän kanssa Aleksanterinkatua pitkin Keskuskadulle, jossa istuimme hetken juttelemassa. Sen jälkeen menin salille.

Sunrise Avenuen teksti tuli eilen mieleen.

Ensimmäinen kesälomapäivä vuonna 2015 oli jo tänään. Tällä hetkellä lomaa pitää vielä odottaa pari viikkoa tai tarkalleen ottaen 12 päivää. Nämä olivat loman alkajaistunnelmat 2015: "Sen jälkeen kun olin herännyt puoli kuudelta, rötväillyt leffaa taustalla katsellen ja nukkuen päikkärit, niin kävin palauttamassa leffat Pasilan Makuuniin, jonka jälkeen otin ratikan keskustaan ja kävin Starbucksilla kuumalla kahvilla. Sen jälkeen kirjakauppa ja Stockmannin Herkussa pyörimistä. 4-ratikalla kotio ja hyppäsin siitä bussiin ja loppumatkan kävelin kotio. Makoilin ruoholla, kuvasin kukkia ja juttelin ötökän kanssa. Äsken katsoin suomalaisen pastellin värisen leffan, joka oli oikein kiva =) Nyt ehkä voisi siivota."

 

Kuvat Suomenlinnasta vuodelta 2016. En varmaan käynyt ollenkaan Suomenlinnassa viime vuonna, ehkä kerran sitä edellisenä. Pitäisi tehdä Bucket list, mitä kaikkea kesälomalla pitäisi tehdä, muttei kuitenkaan ottaa asiaa suorittamisen kannalta; ettei sitten ajattele loman loppuessa, että mihin se loma oikein katosi. Pitää nauttia joka päivästä.

Pari tai kolmekin on sanonut, että minulla on tosi hienoja kuvia, että minun pitäisi myydä niitä johonkin. Itse ajattelen, että monilla muilla on paljon hienompia kuvia, enkä lisää yhtä murmutustani tähän kohtaan. Voisin tehdä kyllä joskus Helsinki minun silmin - postauksen tai muuta sen kaltaista ja hakea siihen kaikki hienot Helsingistä otetut kuvat tarkasti valikoiden ja kertoa, miksi rakastan Helsinkiä. 

Olen jo kerran tehnyt postauksen rakkaudestani Helsinkiin, mutta voisi tehdä uudestaan eri tavalla.

 

Vuosi sitten (linkki postaukseen) maistelin ekaa kertaa Helsingin ainoan oikean kuplavohvelikahvilan, Happy Wafflen, gluteenitonta ja laktoositonta herkkukuplavohvelia sisältöineen. Silloin kävelin paljon joka paikkaan suunnilleen 12-14 kilometriä vapaapäivinä. Tästäkin muistan sen, että otin tämän matkaevääksi keskustasta Vuorikadulta ja kävelin sen jälkeen Hietsuun. Matkalla tosin ehti tulla uudestaan nälkä, mutta minulla tosin onkin "pohjaton vatsa". Siksi tyydyn syömään vain jonkin verran, enkä niin paljon kuin mahaan mahtuisi. Tiedä sitten, mikä on oikea tapa. Tärkeintä, että nälkä pysyy loitolla.

Eipä muuta tällä kertaa. Ulkona on pilvistä, joten taidan jonkin aikaa lueskella ennen kuin pistän nenäni ulos. Jospa oppisi jälleen jotain uutta. 

Mukavaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa uutta viikkoa!