Uudet kengät

Kuvanlaadusta voi kiittää kännykkää. Ei se aina jaksa. Kävin Intersportissa vaihtamassa kengät ja kokeilemassa uusia kenkiä, koska vanhoista kivan värikkäistä ja tuntuisista ei löytynyt sopivaa kokoa. Piti käydä vaihtamassa, koska kämpillä huomasin, että kengät ovat aivan turhan naftit, eihän sellaisilla voi juosta. Nyt hankinkin aivan erilaiset ja puolitoista kokoa suurempana.

Ennen kenkävaihtoa kävin Anttilassa katselemassa, josko löytyisi arganöljyä sisältävää saippuaa ja löytyihän sitä! Vihdoinkin! Olen jonkin aikaa etsinyt, kun totesin arganöljyä sisältävän mutanaamion tosi ihanaksi. Ja nämä kaksi todellakin olivat ihania pestessä. Vartalon iho tuntuu puhtaalta ja sileältä. Tuo pienempi on kasvojen kuorinta-aine, joka teki kasvojen ihon todella sileän ja pehmoisen tuntuiseksi. Eikä tuoksukaan ole paha. Tykkään!

Eilen nämä uudet Finlaysonin Greta-lakanat olivat pesussa ja kuivumassa, mutta tänään sain vaihdettua ne sänkyyn. On todella ihanat ja kivat. Todellakin materiaalina mainitaan satiinipuuvilla, mutta nämä tuntuvat täydeltä puuvillalta. Ovat todella mukavat. Kyllä nyt kelpaa kölliä uusissa pestyissä lakanoissa, jotka ovat niin nätitkin. 

Tässä mainitsemani kengät. Olivat saman hintaiset, niin ei tarvinnut edes rahan kanssa venkslata. Eli Niken Free Run Distancet muuttuivat Niken Free Run Flykniteihin. Kokeilin muutamia kenkiä, mutta päädyin näihin. Ajattelin, etten löydä yhtä kivoja ja hyviä kuin Distancet, mutta nämä tuntuvat todella mukavilta ja hyviltä jaloissa. Myyjälle höpötinkin, että nämä jalassa tekee koko ajan mieli liikkua.

Kysyin vielä myyjän mielipidettä, kun olivat nämä ja mustavalkoiset, niin hän sanoi, että nämä ovat ainakin keväiset. Olin samaa mieltä: nämä ovat nätimmän näköiset ja tuntuvat mukavilta jaloissa. Aika karkit, jos sellaista ilmaisua saa käyttää.

Näistä vielä mainittakoon se, etten ole koskaan käyttänyt tämän kaltaisia kenkiä, mutta olen aina halunnut omistaa jotkut tämän kaltaiset kengät. Nämä siis vedetään periaatteessa kuin sukka jalkaan ja nämä ovat ns. paljasjalkakengät. Olen iloinen! Wihii!

Tänään menen aiemmin nukkumaan, koska tämä päivä meni puoliksi pienessä horroksessa. Onpa siinä taas sana. Horros. Horsmakin on aika jännä. Suomen-kieli on hauskaa.

~ Lilja Lumi

Lapsimessut ja matkailua

Ihana katsella siitä

ystävyyden ikkunasta,

jossa kohtaa lämpimän valon,

jossa toisen onnellisuus on

vilpittömän odotettua.

Katsoin tässä toissapäivän iltana, että onko se sama kuva ollut tuossa ovessa jo pidemmän aikaa ja sitten katsoin, että minkä kuun kohdalla kalenteri on. Puolessa välissä on hyvä huomata kääntää kalenterista seuraava kuukausi. Ensi kuun vaihtuessa pitää yrittää muistaa.

Lapsimessut! 

 

 

Messuilla olin lauantaina parin työkaverin kanssa. Messuilla oli paljon jengiä ja oli nähtävää ja koettavaa ja tekemistä niin lapsille kuin aikuisillekin. Näytteilleasettajia oli paljon. Monta tuttua lastenvaatemerkkiä tuli vastaan ja myös leluja, pelejä ja kirjoja ja ihan kaikkea tavaraa. Tunnetuimpia lastenvaatemerkkejä tunnistin, kuten Metsolan, Name It:n, MamaGo, Gugguu, Me&I... mutta oli ihan valtavasti niitä, joista en ollut koskaan kuullutkaan, kuten Mökö, Blaa ja Miniones muun muassa. 

Tuon ruskean mörrikän otin mukaani, koska se oli niin söppänä. Sen nenäkin on kuin suklaanappi. Kuvissa näkyvät pehmolelut ovat TY:n. Sain mörrikän mukana muovipussin ja sinne lelulehden ja pari tarra-arkkia, jotka luultavasti vien mukanani työpaikalle.

Kuulemma tänä vuonna oli panostettu enemmän siihen, että lapsetkin viihtyisivät paremmin. Oli Star Wars-hahmoja ja yksi pinkki haikarakin hahmoina kävelemässä, siilikin tuli nähtyä ja muutama muu. Lapsille (ja aikuisille) oli mm. tämä satumetsä ja yksi pienempikin sokkelo, monta askartelupistettä, joissa sai piirtää ja muovailla, suuri pöytä ihan täynnä legoja, paloauto ja taisi olla poliisiautokin esittelyssä. Oli paljon kokeiltavaa myös. On niin hauska nähdä, miten eri messut toteutetaan ja miten paikka onnistuu näyttämään ihan eri näköiseltä. Muistan nuo valkoiset sateenvarjot ihan toisessa paikassa I love me - messuilla. 

Kävimme Outlet-messuilla hetken pyörimässä ja kuikuilemassa Kädentaito-puolellakin. Ostin tuollaisen Finlaysonin vaaleammanpunaisen satiinipuuvilla-pussilakanasetin. Se ei tunnu ollenkaan satiinilta, vaan tosi sileältä puuvillalta. Huomenna saan laitettua sen sänkyyn. Tänään pesin sen, joten se on vielä kuivumassa. Ostin Outlet-messuilta pari kirjaa. Löysin Hippo Taatilan Isäpappabluesin, minkä lukemisen olin saanut loppuun saman päivän aamuna. Mietin, miksei sitä löydy mistään tavallisesta kirjakaupasta, mutta työkaveri osasi kertoa, että se on vähän sellaista vaihtoehtoiskirjallisuutta, kun on Into-kustantamon kirjoja. Toisesta kirjasta en kerro vielä mitään, koska en tiedä, onko hyvä. Alku vaikuttaa vähän siltä, että se olisi vähän liian vaihtoehtoista minulle. Saattaa jäädä lukematta. 

Tarttui myös tämä aivan ihastuttava pipo mukaan, jonkalaista kovin usealla ei varmastikaan ole. Tämäkin oli ainoa kappale sopivan kokoisia. Monet pipokojut kävin läpi, mutta useimmissa oli eniten lapsille suunnattuja pipokokoja. MamaGo:lta löysin mieleiseni. Nyt omistan viisi todella kivaa pipoa. Tosin vain kahta voi käyttää ilmojen lämmetessä. Ostin myös englantilaista toffeeta kolme mötikkää sekä kaksi jättipullaa, kun oli valikoimassa paikan päällä leivottuna kuusi erilaista, niin valitsin niistä kaksi ja tuli syötyä saman päivän aikana tuoreina. 

Ostin tänään nuo kaikki kolme, koska halusin tietää, kuinka paljon niitä on ja tykästyin tuohon ensimmäiseen, jollaisen sai messuilla syödä. 

Messuilla oli paljon välipaloja ja maistajaisia, mikä on todella hyvä, varsinkin lapsia ajatellen, mutta muutenkin. Kun kaverit sovittelivat vaatteita, niin kävin hakemassa itselleni banaanin ensimmäiseen nälkään aamiaisen jälkeen. Toisena tuli syötyä tuollainen omena-pinaatti-jogurtti, mutta kävimme vielä kahvillakin mutustamassa leipää. Nälkä ei kysy aikaa eikä paikkaa. 

Minulla on ollut epäilykseni juuri näiden uusien jogurttien suhteen; sen takia, että niissä todellakin lukee omena-pinaatti, appelsiini-porkkana ja vadelma-punajuuri. Eli miten hedelmien kansa sopii yhteen vihannes. Appelsiini-porkkanaan olen tottunut mehun muodossa, mutta oikeastaan pinaatti ja punajuuri eivät maistuneet mitenkään läpi, vaan jogurtit todellakin ovat raikkaita, luonnollisia, ei liian makeita ja maistuvat hyviltä. Nyt olen kaikkia kolmea maistanut ja hyviä ovat. Suosittelen!

Tänään kävin pikavisiitillä Tampereella. Tunti ennen lähtöä söimme kaverini kanssa Pancho Villassa hampurilaiset ranskalaisilla. Ruoka oli ihan hyvää, mutta todella täyttävää. Jätin suurimman osan ranskalaisista syömättä, kun niitä oli niin paljon. Massut pinkeinä etsimme Onnibussin ja unen ja valveen rajamailla meni bussimatka takaisin. Jotkut ruoat vain väsyttävät. Tänään sateli ja oli harmaa keli, mutta kyllä niitä aurinkoisiakin päiviä tulee varmasti vielä monia. Välillä pitää sataa, että luonto saa voimaa ja energiaa kasvaa. 

Ostin tullessa myös Argan - vartalovoidetta. Yritin löytää Arganöljyä sisältävän vartalosaippuan, mutta eipä löytynyt. Jospa jostain toisesta kaupasta. Perjantaina tein kasvonaamion, jossa luki argan mud ja se teki todella hyvää iholle, niin ajattelin, josko alkaisi käyttämään sitä sisältävää saippuaa ihon hoidossa.

Molemmat välipalat näkyvissä! Kun mainitsin hedelmäsosesmoothieista tms, niin ne ovat näitä tai muun valmistajan vastaavia tuotteita. Todella hyviä. Njoo, menikö taas mainostamiseksi vai kehumiseksi vain. Niiden ero voi olla aika pieni. En siis mainosta mitään, kukin syököön tai olkoon syömättä välipalaa, mutta tässä on hyvä vaihtoehto terveelliseen välipalaan.

Nyt olisi jo korkea aika mennä nukkumaan, mutta tämä piti saada ensin työstettyä loppuun.

Hyvää yötä!

~ Lilja Lumi

Työmatkapyöräily

Olen aloittanut työmatkapyöräilyn. Eilen. Katsoin kartasta valmiiksi sopivan reitin ja lähdin toteuttamaan sitä. On hyvä, että Helsingissä on niin paljon pyöräteitä kävelyteiden vieressä, mutta toisinaan tuntuu, että pitäisikö tässä olla täällä kävelijöiden joukossa vai uskaltautua autojen joukkoon. En todellakaan tykkää ajaa autojen seassa! Olen kyllä kuullut, kun mainostetaan pyöräilevää Helsinkiä, että kai tänne rakennetaan tai jaetaan enemmän teitä pyöriä varten.

Otin nämä kuvat tänään, kun olin ensin käynyt matkalla kirjastossa. 

Nämä ovat varmaankin jo Vallilan alueelta tai sinnepäin mentäessä ainakin.

Anyways, eilen lähdin liikkeelle hyvissä ajoin, mutta eksyin kerran matkalla. Onneksi suuntavaisto kertoi, missäpäin paikka X sijaitsee, joten nokka ja pyörän keula sinne suuntaan. Tänään kuljin ihan oikeaa reittiä, eikä tarvinnut enää reittiä vilkaista, katselin vain tuttuja katuja. Seuraavalla kerralla tarkistan, josko pääsisi yhdestä kohdasta oikaisemaan vai viekö se kiertoreittiä perille. Eilen perille päästyä oli selkä ja massu hikeentyneet. Kyllä huomaa, että on ihan surkeassa kunnossa, mutta tästä se paranee. Pyöräilyssä on kyllä paljon plussapuolia, tokaisin työkaverillekin, että kun on pyöräillyt, niin tuntuu heti jotenkin ryhdikkäämmältä.

Pyöräilyn plussapuolia:

- kunto kasvaa

- lihasvoima paranee

- saattaa hoikistua

- saa raitista ulkoilmaa

- ei tylsisty bussissa

- herää virkeänä päivään

- piristää

- tekee olon hehkeäksi

Ainoana miinuspuolena on, ettei peppu tykkää siitä satulalla istumisesta.

Tai no tykkää se, kyttyrää.

Ajattelin pyöräillä joka päivä töihin, kun on keskivuoro tai iltavuoro, mutta aamuvuoroina 07 ja 07:30 käytän bussia, koska en välttämättä ehtisi töihin siihen aikaan, koska keho ei välttämättä jaksa herättyään 05:30 ja 6:15 välillä. Tai no saa nähdä. Ehkä kesempänä herääkin aiemmin ja unen määrä vähenee. Talvella ja syksyllä tekee aina mieli nukkua enemmän.

Ajattelin kertoa peruspäivärytmistäni. Tuli mieleeni nuista ajoista, jolloin syön, että syönkö tosiaan koko ajan vai kuvittelenko vain. Tällä hetkellä onnistuu juoda vettäkin 1,5 litraa, vaikka pitäisi juoda vähän enemmän, ja on jopa janokin välillä. Veden juonnin muuten sanotaan myös piristävän, muttei koskaan kannata liikaa juoda. Olen joskus juonut niin tiiviissä tahdissa vettä, että tuntuu menevän suolatasapaino sekaisin.

Arkipäivärytmi:

05:30-07:30 herätys riippuen, milloin pitää mennä töihin.

Useimmiten olen herännyt seitsemään mennessä.

Herättyäni olen alle kymmenessä minuutissa nälkäinen. Syön puuron marjoilla (useimmiten mustikoilla, nyt hankin myös mustaviinimarjoja) ja juon munakahvin.

Työmatkapyöräily 8,1 kilometriä.

07:00-9:21 alkaa työt riippuen, mikä vuoro kahdeksasta eri vuorosta on.

11:00 Työpaikan lounas. Tänään oli kalaa, muusia ja salaattia.

12:30 Kahvi (joskus jotain sen kanssa, riippuen onko joku tuonut)

14:15 Välipalaksi juotava hedelmäsosesmoothie.

14:40-17:15 välillä pääsee töistä, jolloin syön banaanin.

Työmatkapyöräily 8,1 kilometriä. (Päivän saldona rapiat 16 km)

Kämpille tultua syön jotain. Voin myös käydä töiden jälkeen kaupungilla joskus syömässä kahvilassa, joskus hesessä tai pizzeriassa, useimmiten ostan kaupasta ruokaa ja syön kämpillä. Tänään söin verilettuja ja tomaattikeittoa maidon ja appelsiini-porkkanamehun kera. Kyllä, jotkut sanoisivat, että olen outo, kun voin syödä maksalaatikkoa ja verilettuja, mutten silti syö sian lihaa. Olen kuitenkin kaikille kertonut, etten syö muiden nisäkkäiden kuin naudanlihaa, mutta eihän se tarkoita, etteikö söisi sisäelimiä. Pitää kyllä myöntää, ettei veri ja maksa muissa muodoissa miellytä - mitenköhän tämä juttu tähän ajautui.

Illalla puuhailen mitä milloinkin keksin.

21-22 välissä suihku.

23-24 välissä käyn nukkumaan.

Nyt pitää hakea pyykit.

~ Lilja Lumi

Kun ei haluaisi lopettaa hyvän kirjan lukemista, mutta pitää lähteä töihin. Kun on löytänyt uudestaan lukuinnostuksensa hyvän kirjan takia. Harvoin löytää niin hyviä kirjoja, joita haluaisi lukea kerralla loppuun asti, eikä keskeyttää ollenkaan. Näitä on vain muutama. Jospa tuon loppuun saakka luettuani luen sen uudestaan. 

Kevättä ja kuvia

Kaunis kevätpäivä tänään oli lämmin ja siitä sai nauttia muutaman tunnin ulkona. Maistoin uutta jäätelöä, eikä tehnyt edes mieli juosta töiden jälkeen bussiin, jonka näin käyvän pysäkillä, vaan halusin hetken istuskella (tai no seisoa, koska joku joi kaljaa ja tupakoi siinä) pysäkillä, syödä jäätelöä ja nauttia auringosta.

On ihanaa saapua asuntoon, joka on siisti, koska siivosin sen kokonaan eilen ja muistin vielä pedata sängyn ennen lähtöä. Vaikka pudottaisi avaimet eteisen matolle, niin siitä ne oikeasti löytyisivät, koska siinä ei ole mitään muuta kuin se lattialla oleva matto ja yhdet kengät.

Syön tässä samalla pizzaa (kyllä, pitäisi laittaa itseni ruotuun) ja katselen leffaa, kun kirjoittelen, koska leffat pitää ehtiä ennen huomista katsoa, että ne voi viedä takaisin. Mitäs otin kaksi, kun sai kaksi yhden hinnalla vuokrata.

Note to self: Seurasaari. Kävin viikonloppuna Seurasaaressa, enkä ole tänne muistanut niitä kuvia näyttää. Lupaan, että näytän vain muutaman, vaikka tulikin 41 hyvää.

Sanotaan, ettei vanha koira opi uusia temppuja. Kyllähän oppii! Mielestäni elämä on elinikäistä oppimista. Vaikka eläisi tuhat vuotta, niin siltikin voisi vielä oppia uutta.

Opin tänään jälleen uutta ja hyvä niin. Useimmiten opin havainnoimalla ja keskustelemalla. Tänään onneksi sivusta katsova kysyi ja ehdotti. Ei sitä joskus huomaa tekemiään virheitä, mutta onneksi joku toinen huomasi ja otin opikseni. Olen kiitollinen siitä, koska haluan aina kasvaa ja kehittyä. 

Kuvat ovat siis perjantailta, kun koko päivän piti olla aurinkoista ja olin suunnitellut edellisenä päivänä meneväni Seurasaareen. Olihan aurinkoista aamulla ja päivällä, mutta iltapäivällä ei enää niinkään. Elättelin aurinkoisesta illasta vielä toivoa ja nousin bussi nro 24 taisiko olla, joka on ainoa Seurasaareen menevä bussi. Katselin maisemia, että hahmottaisin reittiä, mitä kautta se menee. Ainakin Töölön ja Hietalahden ohitimme.

Perillä Seurasaaressa oli vähän viilakkaa, mutta onneksi oli ulkohousut ja hyvä ulkotakki ja lämpimät vaatteet alla, niin ei paljoa palellut. Kuvailu olisi ollut paljon mielekkäämpää auringolla, mutta on hyvä nähdä pilvisiäkin päiviä. Sillan varrella tuli ensimmäisenä vastaan pari hanhea ja useampi lokki, joita yritin kuvailla. 

Kiersin puoli saarta museoreitinkin läpi kulkien ja yhden rakennuksen sisälle kävin kurkistamassa seinässä olevasta aukosta.

Takaisin sillalle saavuttuani oli ilma jo alkanut viilentyä ja alkoi tihkuttaa. Piti odottaa vartti seuraavaa bussia, mutta kämpillä sai mennä lämpimään suihkuun, niin ei tullut vilustuttua.

Lauantaina vietin hidasta aamua lukien, pelaten, leffaa katsoen ja samalla juoden kahvia ja syöden kaurapuuroa mustikoilla ennen kuin lähdin junalla Selloon. Koitin muutamia kenkiä urheiluvaateliikkeessä ennen kuin löysin nämä sopivat Niken Free Run Distancet. Nämä tuntuivat liikkeessä tosi hyviltä jaloissa, mutta kun koitin niitä eilen myöhemmin, niin tuntuivat liian pieniltä.  

Ei siinä muuta voi kuin että pitää käydä vaihtamassa puoli kokoa suurempaan.

Tultuani takaisin Espoosta katsoin asematunnelissa olevasta Candy Townista, olisiko siellä hyviä leffoja ja samalla katsoin kännykällä, jos Finnkinosta tulisi sinä päivänä hyviä leffoja. Katsoin, että ainoa potentiaalinen leffa tulisi kymmenen minuutin kuluttua Kinopalatsista, mikä sattuikin sopivasti, koska olin rautatieasemalla. Nopea kävely Kinopalatsiin, lipun osto automaatista, vessassa käynti ja jonon hännille odottamaan lipun tarkistusta ja sisälle pääsyä. En ollut ennen käynyt Kinopalatsissa, aina vain Tennispalatsissa. Elokuva oli Batman vs Superman ja parempi kuin luulin. Ihan ok siis.

Sunnuntai oli mukava rentoilupäivä.

~ Lilja Lumi

P.S. Pitäisi tosiaankin käydä vaihtamassa nuo kengät oikean kokoisiin ja alkaa treenaamaan ensi kuun Naisten Kymppiä varten. Ai niin, olen löytänyt uuden kivan blogin, mitä lukea Päiväkodinelämää.

Pientä tarinaa ja höpötystä

Pitäisi varmaan pitää jonkinlaisia kirjoituspäiviä ja ottaa läppäri aina mukaan töihin vaikka torstaisin, koska torstaisin on kirjastopäivä ja aina kirjastossa tulee mieleen kaikenlaisia tarinoita. Tänäänkin tuli tosi mielekäs tarinan pätkä mieleen ja harmittelin, ettei sillä hetkellä ollut konetta mukana, joten jospa aloittaisi sellaisen. Yrittää voin sitä samaa väkertää tähän, mutta nyt on taas kämpillä ajatukset tosi jumissa, kun jotain pitäisi kirjoittaa ja saada aikaan. Lisäksi ois yksi lehti, kirja ja peli kesken. Suihkussakin pitäisi käydä.

- - -

Herään aamulla ilman kelloa. On viikonloppu. Lauantai-päivä. Linnut sirkuttavat jossain ikkunan takana kaupungin äänikellojen mukana. Katson kelloa: ei lähelläkään puolta päivää. Nousen ylös, varpaani tuntevat maton pehmeyden. Otan tuolin selkänojalta valkoisen paidan ja napitan sen puoliksi. Se ylettyy minua puoleen reiteen.

   Tassuttelen olohuoneeseen ja avaan ikkunaverhoja. Aurinko laskeutuu sisälle lempeänä valopeitteenä ja ylettyy melkein vastakkaiseen seinään asti. Katselen hymyillen kaupunkia, joka näyttää nukkuvalta näin ylhäällä. Alhaalla kadulla suhisee muutama auto vähän kauempana. Talon edessä autolla ei saa ajaa. Auringonvalo lämmittää varpaita.

   Huomaan pöydälle jääneet viinilasit ja pullon. Korjaan ne tiskialtaaseen. Huuhdon lasia ja asetan sen pöydälle. Pyöritän sormella sen reunaa ja kuuntelen, tuleeko ääntä. Puhallan pulloon. Siitä tulee matala ääni kuin vanhasta höyryjunasta. Lapsena siitä tuli aina höyryveturi mieleen.

   Pakkaan lasit astianpesukoneeseen ja laitan luukun kiinni. Avaan kuiva-ainekaapin, otan sieltä suodatinpussin, asetan paikalleen ja lasken neljä ja puoli mitallista kahvinporoja. Lisään viisi mitallista vettä ja painan keittimen päälle. Hetken kuluttua se alkaa surraamaan.

   Otan kulmakaapista kattilan, mittaan kaurahiutaleet, maidon ja veden. Käännän hellalevyn päälle. Jääkaapista hamstraan leiväntekotarpeet ja leipäkaapista eilen leivotun kauraleivän. Leikkaan palasia, levitän ja pistän päällisiä. Asetan lautaselle puoliympyrään. Tunnen lantiolla lämpimän kosketuksen ja suudelman painautuvan niskaani. Hymyilyttää.

   Leikkaan lautaselle leipien kaveriksi päärynää ja paloittelen appelsiinia. Puuro porisee ja hämmennän välillä, kunnes se on valmista, ei liian löysää eikä liian kuivaa. Vessassa pönttö vedetään ja vesi sihisee. Asetan pannulapun pöydälle ja puurokattilan siihen päälle. Kattilan viereen asetan leipä-hedelmä-lautasen.

   Otan pakkasesta marjoja, laitan ne kuppiin ja sulatusteholle mikroon. Asetan pöydälle kaksi kahvimukia ja katselen sivupöydällä olevaa valko-liilaa orkideaa hymy huulilla. Otan mustikat mikrosta ja asetan pöydälle. Haen vielä maidon jääkaapista ja tuon kahvipannunkin pannunalustalle pöydän päälle. Istahdan pöydän ääreen. Hän istahtaa vastapäätä ja hymyilee.

- - -

Jeps, sellasta. Mistä tuli mieleen, kunhan tuli. Tänään kirjastossa oli jopa kuusi uutta lehteä. Tai olisi ollut seitsemäskin, mutta seitsemännen ostin halvennettuun hintaan kaupasta, koska haluan lukea sen kaikessa rauhassa. Jätin sen kesken, ettei tämän tekeminen viivästy kauheasti. Huomenna on muuten perjantai! Ehkä saan munakahvia tehtyä aamulla. Tänä aamuna en kerennyt, koska oli 05:30 herätys, enkä naapurienkaan iloksi viitsinyt surrutella tehosekoitinta siihen aikaan aamusta. Join aamukahvin sitten töissä, kun sen pystyi päivystysvuorossa rauhassa juomaan. Ilman raakaa kananmunaa, muttei se maailmaa kaatanut, eikä päivääkään pilannut sillä kun muilla oli töissä lihakeittoa, niin minulla oli pinaattikeittoa ja jopa kolme puolikasta keitettyä kananmunaa kaverina. Sain sittenkin kananmunaa syötyä tänään.

Töiden jälkeen menin rautatieasemalle asti ja päätin käväistä Stockmannilla kuikuilemassa menoa ja tarjouksia. Mitään ei tullut mukaan. Tuli maistettua kanapiirakkaa ja Caramel lattea. Sanoin, että voi laittaa hiukan kermavaahtoa, kun kysyttiin, että tuleeko kermavaahtoa päälle.

 

Näyttäkö tämä siltä, että kermavaahtoa on hieman? Mitäköhän on sitten paljon. Nyt piruilen. Ihan kivaa ja hyvää oli.

Tältä näyttää yhtenä uutuutena tullut kanapiirakka. Ihan maukasta. 

Taisin mainita käyneeni viime viikolla Stadiumissa katselemassa ja löytäneeni kaksi takkia. En ole ehtinyt ulkoilmassa kuvailemaan, mutta tämä on sovituskopista ohuempi kivaksi juoksutakiksi sopiva takki. Everestin. Ihana tuo huppu! Tykkään hupuista juu. Ja käsissä nuo peukalonpaikat. Sinne alla saa hyvin sormikkaat, mutta tiettyjen yhdistelmien kanssa tuo ei sovi. Tässä kuvassa on yksi kerros liikaa takin alla. Riittää vain yksi ohut paita, eikä ohut paita, villapaita ja takki ja sen päälle vielä yksi takki. Väreiltään tämä yksilö on harmaa ja nuo "suikaleet" ovat pinkkejä. 

Nyt luen vielä tuon yhden lehden loppuun ja vielä hetken Hippo Taatilaa. Ihan uusi kirjailija luultavasti. Mietin jopa, olisiko jonkun ihmisen salanimi. Ystäväni mukaan Suomessa on kuulemma kymmenen Hippoa, miehiä ja naisia. Tiedä häntä sitten. 

Try to enjoy every day like it was Friday.

- Enjoy every day.

~ Lilja Lumi 

 Vähän iltamusiikkia

Unelma-asuntoni

Millainen olisi unelma-asuntoni tällä hetkellä.

Keittiö voisi olla tarpeeksi suuri, että siellä voisi häärätä ja tehdä ruokaa. Mielellään avokeittiö, missä olisi keittiösaareke. Ruokailutila voisi olla erikseen pienessä välihuoneessa, jossa ei ole ovia, mutta voisi olla jonkinlaiset tilanjakajat. Keittiön värimaailmassa voisi olla valkoista, harmaata ja hieman ruskeaa. Ja siellä voisi jossain kulmassa olla minipuutarha, mistä saisi ottaa ruokaan tuoreita yrttejä.

Voisi jopa ovi viettää keittiöstä terassille tai parvekkeelle.

Vessassa tai siis kylpyhuoneessa olisi puhdas tunnelma, värimaailma voisi olla valko-harmaa. Käsienpesuallas ja pytty voisi olla ns. hengettömiä. Katsoin tänään sisustuslehdestä hyvännäköisen tuotteen, minkä nimi oli flow eli pöntön putkiosa ei olisi näkyvissä. Hienoja tuotteita oli myös Spalife-nimisellä yrityksellä, kuten pisaran muotoiset hanat, todella kaunista muotoilua.

Kylpyhuoneessa olisi myös tottakai sauna. Kylpyhuoneesta ei löytynyt mitään sinne päinkään olevaa kuvaa, mitä ajattelin.

Olohuone voisi olla lämpimämpi, mutta kuitenkin aika vaalea. Saisi siinä olla tummiakin sävyjä. Olisi myös kivaa, jos jokin nurkkaus olisi omistettu lukemiselle ja rentoutumiseen kulmasohvan lisäksi. Siellä nurkassa olisi iso lamppu, muhkea olotuoli, pieni pöytä tuolin vieressä mahdolliselle juomalle, viltti olotuolin päällä, jonka saa vetää päällensä ja nurkkauksessa olisi myös kirjahylly, josta saisi valita mieleisensä.

Taaskaan mikään olohuoneista googlen kuvahaussa ei mätsännyt, mutta olohuone olisi todellakin rentoutumista varten. Olohuoneesta voisi mennä makuuhuoneeseen ristikkoikkunapariovia aukaisemalla. Makuuhuoneessa ei olisi paljon muuta kuin sänky, yöpöytää ja vaatesäilytys.

  

Makuuhuoneen ristikko-ovet eivät olisi tärkeä vaatimus, todella kiva lisä vain.

Eteinen voisi olla pieni ja sievä. Siitä ei tarvitse kuvaa, kunhan ulkovaatteet mahtuvat kätevästi. Siinäpä oli kaikki huoneet: keittiö, kylpyhuone, olohuone ja makuuhuone. Lisäksi voisi toki olla jonkinlainen harrastehuone, missä voisi olla esim maalausteline yhdessä nurkassa.

Taidan painua nyt nukkumaan. Mieli käy tyhjää ja silti haluaisi valvoa.

Aion tehdä yhden postauksen parista takista, jotka ostin Stadiumin varaston-tyhjennys/synttärimyynnistä, mutta pitäisi löytää sitä varten kuvaaja tai käyttää itselaukaisutoimintoa. Jospa joku hyvä kaunis päivä. Tykkään niin kovasti niistä molemmista! Toinen on musta Everestin kevätulkoilutakki ja toinen on ohuempi harmaa myös Everestin urheilutakki, enemmän vähän lämpimämpien ilmojen juoksutakki, mutta käy hyvin vaikka toisen takin alle. Ja niissä molemmissa on huppu ja hienot leikkaukset. Tekee mieli halata niitä takkeja, kun vain ajattelenkin niitä, hihi!

No mutta jospa nukkuisi. Huomenna jälleen uusi päivä.

~ Lilja Lumi

En tainnut esitellä vielä uutta Camelbak Eddy - juomapulloani, jonka hankin viime viikolla Intersportin Viheltäen menee - kamppiksestä. Tämä on niin kiva! Raikas väri, hauska muotoilu ja todella helppo tapa juoda vettä. Minun on ollut vaikea juoda vettä lasista tai normaalista pullosta, mutta tämän pullon avulla hups, juotu, mihin se hävisi :) Tykkään.

Ketutuksesta raukeuteen

Tänään v... ketutti. Paljon. Työpäivä meni kivasti, mutta kesken päivää jos tulee poikkipuolinen sana, niin se voi laskea mielialan kuin lehmän häntä ja saada suupielet alaspäin ja jäädä ajatuksiin pitkäksi aikaa, vaikka kyse oli jostain ihan pienestä asiasta.

Ketutusasteikko nousi siinä, kun olin päässyt iloisin mielin töistä ja huomasin bussin tulevan. Olisin ihan hyvin ehtinyt siihen bussiin, joka pysähtyi joksikin aikaa viiden metrin päähän tien toiselle puolelle, mutta ohitse meni niin monta autoa, etten sen takia ehtinyt bussiin. Piti odottaa seuraavaa bussia 16 minuuttia. Eipä se oikeastaan kauheasti ketuttanut, vähäsen harmitti vain. Oli kuitenkin kiva lämpöisä kevätilma, joten istuin pysäkin penkille lukemaan yhtä blogia.

Hakaniemen kohdalla hyppäsin ratikkaan numero kolme, koska ysi meni nenän edestä. Ajattelin, että kyllähän tämäkin menee Kampin ohi. Eipä mennyt. Kävelin Forumin läpi Kamppiin ja kävin tankkaamassa Espresso Housessa kanabagelin ja kahvin salia varten.

Salille tullessa olin valmis, hyvällä tuulella ja kävin vaihtamassa salivaatteet sekä täytin vesipullon. Tulin salille ja huomasin, että kas, siellä on menossa joku **tun juoksutunti ja kaikki juoksumatot olivat täynnä. Kaikkein tylsintä tällaisessa on, ettei voi mennä lämmittelemään kesken tunnin pidon, koska ei ole tullut ajoissa paikalle, eikä ole ilmoittautunut tunnille, mistä pitäisi olla lappu tositteena. Sanonko minkä!

No, menin toiseen kerrokseen vetämään muutaman setin selkälihaksia, pyllyä ja vatsalihaksia. Sitten laskeuduin alas, murjotin edelleen käynnissä olevalle tunnille ja katsoin, mikä laite olisi vapaa alhaalla - ei mikään, mitä käyttäisin. Kaikissa oli joku ukkeli rehkimässä. Yhdessä oli ukkeli, mutta hän ei rehkinyt. Hän istui laitteessa tekemättä mitään muuta kuin puhui kännykkään. For f*ck sake! Ei mitään, puhu vaan, tulen naputtamaan jalkaa viereesi, eihän täällä ole kuin muutama ihminen.

Pitäisi pähkäillä, milloin sali ei olisi niin täynnä, eikä siellä olisi juoksumatot täynnä ihmisiä, joku sopiva aika ja päivä tai sitten vain löytää uusi kiva sali jostain. Kiristin hampaitani, kun meni hukkaan se salilla käynti. Pakkasin kamani ja marssin ulos, vaikka piti kivan salitreenin jälkeen mennä saunaan ja pesulle, mutta minkäs teet, jollei mitään treeniä pysty tekemään.

Se harmitti kovasti sillä olin varta vasten käynyt tankkaamassa, että jaksaisi hyvin treenata. Nappasin ysiratikan takaisinpäin ja kävin kirjastossa. No mitäs siellä. Jälleen sen päivän lehdet olivat teillä tietämättömillä. Marssin kirjastosta alle viidessä minuutissa ulos.

Kämpillä ollessa ajattelin ensin mennä suihkuun ja olo oli todella turhautunut, kunnes ajattelin, että millä saisi purettua energiaa ja turhautumista: liikunta ja musiikki. Lähdin kevään ensimmäiselle lenkille ulos musiikki korvanapeista soiden. Tein viime kerralla jään yli kävelylenkin kameran kanssa, mutta suurin osa jäistä on lähtenyt jo, joten siellä ei tällä hetkellä voisi kävellä. Olin todella tyytyväinen, että lähdin, koska muuten olisi tämä jäänyt näkemättä.

Lähdin linjoja pitkin ja ympyrätalon takaata Hakaniemen rantaan, veden viereen hölköttelemään musiikin soidessa. Ilta oli kaunis ja ilma virkistävä.

Peilityynen veden pinnasta heijastui rakennusten kuvajaisia.

Helsingissä on todella monessa paikassa kauniita maisemia ja niin myös Hakaniemessä, vaikka se onkin aika kaupungin ytimessä. Kun ilta laskeutuu ja vaihtuu yöksi, ilma tummuu ja rakennusten valot näkyvät loistaen upeasti ja luovat yhdessä kauniin valomiljöön. Istahdin hetkeksi ihastelemään tätä kaunista näkymää. Molemmat näistä maisemista näkyy siis yhdessä paikassa istumalla päätä kääntämällä. Todella upean näköistä. Jäin siihen hetkeksi ihastelemaan ja kuvailemaan, kunnes ilma alkoi kylmetä ja jatkoin matkaa kämpille, jossa kävin lämpimässä suihkussa. Nyt olo on raukea ja rauhallinen. Päivän mittaan koetut ketutukset minimalisoituivat, eikä niillä ole enää merkitystä. Huomenna on uusi päivä.

~ Lilja Lumi

P.S. Haluaisin alkaa pyöräilemään töihin, niin saisi hyvää liikuntaa, mutta pyörän takarengas on ihan tyhjä, enkä löytänyt Stadiumista pyöräpumppua. Huomenna uudet etsinnät.