Matkustelua ja shoppailua

Kerron ensin vähän viime viikonlopusta ennen kuin mennään tähän päivään.

Viime perjantaina ystävä Turusta tuli käymään ja jäi yöksi. Aamulla heräiltiin rauhakseltaan ja lähdimme kohti kahvifestareita, joihin olimme hankkineet liput. Menimme ihan oikeaan bussiin ja odotettiin koko ajan, että bussin tekstiruutuun tulisi osoitus Sörnäisistä. Menimme kivan näköisen pyöreän rakennelmankin ohi, emmekä tienneet, mikä se on. Jonkin ajan kuluttua mietimme, että olemme tainneet mennä liikaa bussilla itään ja jäimme Herttoniemessä pois, koska sieltä oli metroyhteys Sörnäisiin. Metrolla Sörnäisiin ja ulos kalseaan tuuliseen ulkoilmaan.

Katsoimme navigaattoreita ja lähdimme kulkemaan. Luultavasti kuljimme ympyrää, olimme eri mieltä reitistä ja löysimme vihdoin oikean tien, mutta tie päättyi siltaan. Kävimme sillalla, mutta siellä oli ihan toinen alue, joten päädyimme takaisin numeron kuusi kohdalle ja kysyimme lähipubista neuvoa. Onneksi yksi asiakaspariskunta osasi neuvoa oikean tien Kattilahallille. Se mokoma tie oli ihan outo, kääntyä nyt L:n muotoon, eikä mennä suoraan niin kuin tiet yleensä.

No hetken kuljeksittuamme löysimme Kattilahallin ja saimme olla siellä jopa tunnin. Kävi kuitenkin ilmi, että se pyöreä rakennelma oli ihan Kattilahallin pihalla. Kaksi urpoa matkalla. No ei, mutta ei Helsinkiä tai mitään muutakaan kaupunkia voi tuntea, jollei ole asunut siellä muutamaa vuotta ja kulkenut ihan kaikkialla. Seuraavaksi tietää, että pitää jäädä Flemingin-kadulla pois.

 

 

 

Löysimme kuitenkin perille, emmekä luovuttaneet ja menneet vain johonkin kahvilaan. Moneen paikkaan teki kyllä mieli mennä lämmittelemään. Tuntui, että oli alkukevään kylmin päivä!

Maistelimme kaikenlaisia kahveja. Siellä oli varmaankin 15 eri maistelupistettä. En maistanut kuin kuutta tai seitsemää ja Oatlyn tyttöjen tekemä cappuccino sekä Nordqvistin luomukahvi (siis reilun kaupan kahvi, kröhm! maistoin punaista Nordqvistia, Rekoa ostammekin joskus kotiin) olivat parhaimmat. Oli myös kiva huomata, että Turun kahvipaahtimon esittelijän tunnistin olevan yhden Turun taidekahvilan myyjä ja kuulemma nainen oli myös sieltä :) Tunnemme heidän kahvinsa, joten sitä emme maistaneet, mutta piti kuitenkin kysyä, että miksi näyttää niin tutulta. :)

Maistoimme tosi styrdeä espressoa sekä kissanpissalta maistuvaa kissakahvia (really, don't taste it!) ja muutamia muitakin. Luomukahvi jostain syystä ja luomu muutenkin maistuu parhaimmalta. Tai myös reilun kaupan kahvi niin kuin Nordqvistilla. Muutaman pikkukupin jälkeen tuntui, että kahvi tulee ulos korvista. Suosittelen kahvifestarilla käyntiä. Ensi vuonna uudestaan.

Heipattuani ystävälle lähdinkin päiväksi Kaarinaan ja Turkuun käymään. Näin isää, äitiä, ystävää kahvilla sekä törmäsin tätiinikin kaupungilla. Juna päätti Turusta lähtiessä hajota, joten 35 minuuttia myöhästyi lähtö, kun piti mennä toiseen junaan. Onneksi en ollut jatkoyhteydellä liikkeellä. Eli sikälimikäli bussit ovat varmempia ja halvempia, niin pysyn vastedes niissä, vaikka junalla kulkeminen onkin joskus kivaa.

Tänään töissä oli aivan järkyttävä päänsärky. Uskon, että se johtui kahvinpuutteesta, koska kun sain kupillisen mustaa kultaa juotua ja käytyäni hetkeksi silmiä lepuuttamaan pitkälleen, niin päänsärky alkoi kaikota. Ihme huumetta se kahvikin, kun on ottanut aivot haltuunsa.

Töiden jälkeen menin Stockmannille, koska oli Hullujen päivien aloituspäivä. Paljon oli ihmisiä liikkellä, joten onneksi tosiaan olin keskiviikkona liikkeellä, koska lauantaina tai sunnuntaina on luultavasti ihan tungos ja lauantaina en ole kovinkaan paljoa edes Helsingissä, koska silloin menen isän synttäreille Turkuun. 

Kävin ensin Stockmannin Akateemisessa kirjakaupassa, koska olin nähnyt hyvän tarjouksen Karita Tykkän kirjasta Raakaa ja makeaa. Aion vielä jonain päivänä ostaa Karita Tykkän Hyvää huomenta - kirjan. Löysin myös Eppu Nuotion Peiton paikka - kirjan, joka sisältää oikeastaan kolme kirjaa. Hullaannuin ihan Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua - teokseen, jonka vastikään ostin. En ole lukenut siitä kuin vähän yli viisikymmentä sivua, mutta se on mukavaa luettavaa ja tempaa mukaansa, joten halusin ottaa selvää, onko Eppu Nuotio muutoinkin taitava kirjoittaja.

Mukaan tarttui myös uusin Fit-lehti, vaikken harmikseni ehdikään lukea sitä tänään, koska ihme ja kumma, kello lähenee puolta kahtatoista ja huomenna alkaa kasilta työt, eli vain reipas kuusi tuntia jää nukkumisajaksi, eikä nukuta lainkaan. Ihme juttu, kun oli tänään niin väsynyt.

Kävin kirjaostosten jälkeen elämäni ensimmäisen kerran Starbucksissa ja pakko sanoa, että Starbucks ja Fazerin kahvila varmaankin mittelevät siitä, kumpi on kalliimpi paikka, mutta luulenpa, että tämä amerikkalainen ihanuus voittaa sen kilpailun. Piti siis käydä lattella ja porkkanakakulla, koska aivot olivat edelleenkin jumissa ja ne piti saada toimimaan, pysymään hereillä. 

Madaran puhdistusvaahtoa (tuntui ihanalta) menin tarkoituksella hakemaan nähtyäni sen olevan tarjouksessa ja uusia vieraspyyhkeitä olen jo jonkin aikaa pohtinut. Näiden lisäksi ostin ukolleni pari suihkusaippuaa ja hammastahnan. Enpä kai muuta.

Kauan aikaa shoppailussa kyllä meni ja jaloissa kyllä tuntui, kun sai ratikassa viimein istahtaa. Olen kuitenkin iloinen, että kävin. En edes yrittänyt mennä katsomaan vaatteita, siitä ei olisi tullut yhtään mitään.

 

Tällä viikolla sain tilaajalahjani Sport-lehden tilauksesta postiluukusta tiputettuna. Eli helmikorusetin, johon kuuluu rannekorujen lisäksi sydämellinen kaulakoru sekä neljä pientä putelia L'Occitane - puhdistus/kosmetiikkaa. En ole tarkemmin tutkinut, mitä ovat, mutta selviää aikanaan.

Lisäksi liityin tänään sitten vihdoinkin Elixiaan ja sain paljon alennuksia jäsenyydestä. Ei kun harjoittelemaan vain ja miusta varmaankin tulee tällainen

No ehkei ihan, mutta ajattelin, että sen verran sinut kehoni kanssa, että käyttäisin juuri sellaisia vaatteita, joita haluan tuntematta oloani mitenkään noloksi tai häpeilemättä vartaloani. Ja skeittauskuva sen takia, koska haaveenani on edelleenkin lonkkari. Ei vain tunnu löytyvän sopivaa.

Ja kun aloitan kuntosalilla, niin pitää hankkia myös paljon uusia treenivaatteita ja myös reppu tai hyvä laukku, missä voi kuljettaa salivermeitä. Sisätreenikengät löytyvät jo, joten pitää keksiä jotkut yhtä kivat kengät töihin. Tai mikseipä samanlaisia, mutta eri väriset! Niitä voi sitten aina vaihdella.

Olen miettinyt myös, että voisi alkaa käydä lenkeillä, mutta nykyiset lenkkarini, kirpparilta 12 eurolla ostetut, ovat vielä hyvän tuntuiset, mutta näyttävät aikansa eläneiltä ja olen aina halunnut tosi kevyet juoksukengät. Tässä on vähän haavetta:

Nike Zoom Pegasus 31

Nike W Free 5.0

Nike W Lunarglide 6

Tässä asiassa pitää kuitenkin käydä koittamassa kaikenlaisia kenkiä kaupassa paikan päällä ja valita parhaimmat. Näytän joku päivä sitten, mitkä jalat ottivat omakseen.

Nyt pitäisi alkaa nukusteloimaan.

Pysykää virkeinä, liikkukaa ja iloitkaa =)

~ Lilja Lumi

Fölisön

What a wonderful day! Really sunny and mild :) After work I ate pear ice cream with salted peanuts and daim bits.

Last Sunday we were watching Cirque du Soleil in Hartwall - arena and it was absolutely awesome and insane experience!

Cirque du Soleil performers are just amazing multi-talent people. 

We saw the Cirque du Soleil's Quidam - performance. I think that I would like to see all of the Cirque du Soleil shows. I was impressed. Thought you can see all of them on youtube, but it's not really the same thing than seeing on live. In any case, I recommend Cirque du Soleil very much.

Yesterday we visited the Seurasaari ex tempore trip.It was wonderful watching the sunset and drink a cool beer on the cliff. Here is some pictures of the trip.

 

 

We weren't very long, because we had to go to the store looking for a cake mold and make the lemon dry cake. I was going to make a gluten-free dry cake made of almond flour, but the price is quite high, so I ended up as usual. I had never before made a lemon cake and dry cake tins were not found, but we bought oven tins instead. I split the dough in half and then came two cakes, because the dough was that much. The cake tasted good! And the second cake ended up in some funny way to work. There, too, cake was liked and I like to make people happy.

There's lemon dry cake and ice cream was Kolmen kaverin jäätelö (ice cream of three friends) and the taste raspberry - white chocolate :) Here's the recipe

300 g butter / margarine

3 dl sugar

4 eggs

4,5 dl wheat flour

3 tea spoons of baking powder

3 tea spoons of vanilla sugar

one lemon zest

one lemon's juice

Cream together sugar and butter.

Add the eggs by whipping.

Add the dry ingredients together and finally the grated lemon zest and juice.

Bake at 175 degrees for 50-60 minutes

~ Lilja Lumi

Keväinen lauantai-päivä

Tämä päivä kuvina

Lähdimme aika pian aamiaisen jälkeen bussilla keskustaan tarkoituksena vähän kuvailla alkukevättä. Saavuimme kaupungille, mutta varjossa oli aika vilpakka tuuli, joten piti käydä ostamassa ensin sormikkaat. Pehmoisilla sormikkailla kelpasi olla, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja matka jatkui maailmanpyörää kohti esplanadia pitkin ja espan puiston (jota kutsun kansalaispuistoksi) läpi kauppatorille päin.

Huomasimme kauppahallin, jossa emme olleet käyneet ja suuntasimme ensin sinne. Ihastelin niin kuin lapsi karkkikaupassa ensimmäistä kertaa, mitä kaikkia hienoja putiikkeja sieltä löytyy. Löysimme paikan, jossa myytiin eri makuisia macaroneja (joita olin jo pitkään miettinyt maistavani - sitten joku päivä) ja ukkoseni osti minttusuklaan, appelsiinin ja vaniljan makuisen macaronin. Käyskentelimme kauppahallin päästä päähän ja ulos aurinkoiseen takaisin.

Kultainen ehdotti, jospa mentäisiin Tähtitorninmäellä käymään, kun se on niin lähellä, joten kiipesimme sinne. Ihmettelin kovasti, miten Turussa ja Helsingissä voi olla saman niminen mäki. Mäen laelta löysimme penkin auringosta ja makustelimme macaronit parempiin masuihin. Eivät macaronit niin kovin ihmeellisiä kyllä ole, vaikka monet niin väittävät.

Tähtitorninmäen jälkeen laskeuduimme mäen alas ja kävelimme kauppatorin ohi maailmanpyörälle, jonka pitäisi kuulemma olla Suomen isoin. Luulin sen olevan paljon isompi ja kaiken lisäksi siinä oli hölmöjä pömpeleitä ja aitoja, ettei ihan lähelle edes päässyt.

Maailmanpyörän jälkeen kävimme katsomassa tuota punaista kultakupolista kirkkoa, joka kaikkein todennäköisimmin on ortodoksinen kirkko. Sen jälkeen käppäilimme takaisin keskustaan.

Löysimme itsemme Citycenterin Rossosta, koska nälkä hiukoi massussa. Onneksi oli alkusalaattipöytä, koska asiakkaita oli sen verran, että ruoan tekeminen ja pöytään saapuminen kesti puoli tuntia. Ihmeen nopeasti se aika kuitenkin meni. Annokseni nimi oli muistaakseni Pollo Rochetto tai sen tapainen ja siinä oli sivussa rucolaa ja paholaisenhilloa om nom noms!

Napamme täyttyivät pullolleen ja siitä johtuen jälkkärijäätelöksi hankittu on edelleen pakkasessa ja tuskin löytää paikkaa vatsalaukusta tämän illan aikana.

Kävimme vielä Sokoksessa, josta löysin puupiikkisen harjan ja mies löysi itselleen napillisen neuleen. Löysin Cubukselta mintunvihreän pitkähihaisen ohuen neuleen sekä persikanvärisen tavallisen pitkähihaisen paidan. Niine hyvinemme sekä jäätelön, Eppu Nuotion uuden kirjan ja uuden kookosöljyn (edellisessä ostetussa oli tosi outo haju, ei ollenkaan kookoksinen, joten voiko se olla hyvää) kanssa suuntasimme kohti kotia. Päivän liikuntasaldo tuli varmasti täyteen sillä kaupungissa ympäriinsä kävelemisellä.

Kohta voisikin mennä unten maille maitolasin juotua.

Jeps, maitoa on edelleen ihana juoda <3

See ya later ya'll!

~ Lilja Lumi

Päivitystä

Pitäisi ehkä tehdä tätä blogia useamminkin kuin kerran viikossa, mutta aina sitä keksii tehdä jotain muuta, kuten pelata, koska olen neljännesosaksi nörtti (vähintään). No kyllähän sitä kieltämättä tekee mieli vain rentoutua työpäivän jälkeen.

Oksutautikaan ei kestänyt sitä puolta päivää kauempaa, joten menin perjantaiksi töihin ja onneksi se olikin tosi rauhallinen päivä, kun olin ns. toipilaana. Se on jännä sana, jonka voi ymmärtää eri tavoin.

Viime lauantaina sain jopa lähdettyä messuille. Menin ensin bussilla keskustaan ja taisin hypätä ysi-ratikan kyytiin, joka meni messukeskuksen eteen. Eivät olleet kovinkaan jännittävät messut ja tunsin itseni vähän urpoksikin, joten menin takaisin keskustaan ja nelosratikalla Alepaan, josta löysin vihreitä krysanteemeja päivääni piristämään. Siivoilin myös asuntoa.

Nuo hassukkeet ovat vieläkin hyvävointisia, mutta alkavat vaihtaa väriään vihreästä valkoiseen. Olikin erikoista löytää vihreitä kukkia, mutta ovathan ne jotenkin värjättyjä. Miettisimme ukkoseni kanssa, josko nuo kukat olisivat pimeässä hohtavia fosforoituja kukkia, mutta ne taitavat vain olla jännän vihreitä. Muistankin kassalla perässä tulleen pojan sanoneen isälleen, ettei tiennytkään, että on olemassa vihreitä kukkia. Tiesin niiden olemassaolosta, mutten ollut vielä kertaakaan ennen löytänyt niitä. Tällä hetkellä onkin kolme keväistä lempiväriä:

 

Mintunvihreä tai hailakka turkoosi, voisi sanoa tuon värin olevan. Erityisen kaunis.

 

Aprikoosin tai persikan värinen eli vaalean oranssi väri :)

Kolmantena värinä on vaalean keltainen, mutta sen kaikki varmaankin tunnistavat. Eikä ruskea ja valkoinen kaikissa eri sävyissään häviä mihinkään - riippuu vain, missä ne ovat. Tällä hetkellä iskevät keväiset hempeät värit ja tekee mieli leikkiä väreillä. Olen myös innostunut kynsilakoista ja harmittaa, että viime visiitillä äidin luona ja juuri ostamani täydellisen ruskean sävyinen kynsilakka sinne vaatekaappiin. Tällä viikolla ostin kimaltavan kerman värisen sekä siniseen vivahtavan mintun värisen kynsilakan :) Jeje, värejä siis voi käyttää! Toki on tärkeää, että se väri sopii juuri sinulle. Eli jos väri vaikkapa haalistaa sinua, niin älä käytä sitä. Jos se korostaa joitain piirteitäsi, niin käytä paljon :) Voi käyttää värivalinnoissa omaa intuitiotaan tai kysyä kaverilta tahi ammattilaiselta mielipidettä. Mitään ei voi tietää kokeilematta.

Kukista vielä sen verran, että voisi olla jännä kokeilla vaikkapa pistää ruskeaa väriainetta valkoisten ruusujen veteen ja katsoa, josko niistä tulisi kahviruusun värisiä - khihi, mokkaruusuja ^_^

Sunnuntaina tein aamupalaksi banaanilettuja oatly- vanilja-kastikkeen ja pakastemansikoiden kera ennen kuin puru lähti töihin. Sen päivän vietinkin siivoilemalla ja lötköpötköilemällä muuten.

Tämä viikko on muuten ollut todella ihanan keväinen ja aurinkoinen. En muista, olisiko ollut yhtäkään päivää, jolloin aurinko ei olisi paistanut, mutta lämpötila on saattanut joinain aamuina olla kylmempi kuin toisina aamuina. On tullut mietittyä työmatkan polkemista pyörälläkin niin kuin varmasti moni muukin, kun on lämmintä, keväistä, aurinkoista ja ylimääräiset kivetkin on siivottu pois teiltä. Olen myös miettinyt pyörän värjäämistä mintun vihreäksi, mutta se ei kuulemma olekaan ihan niin helppo homma.

Torstaina töiden jälkeen lähdin bussilla keskustaan, pysähdyin parin kirpparin kohdalla ja jatkoin ratikalla keskustaan ja kaupan kautta kotio. Taisin vähän tallustella ympäriinsä nauttien aurinkoisesta päivästä. Tällä viikolla tuli vuosikin täyteen tuon mielitiettyni kanssa. Aika on mennyt hurjaa vauhtia, mutta se ei haittaa. Joka päivästä nautitaan :)

Eilen töiden jälkeen kävimme Talmassa laskettelemassa ja pyysin murua käymään ylhäällä kuvaamassa viimeisiä auringonsäteitä huipulla, jonne en itse rohjennut mennä. Harmittaa, kun olin muutenkin huonoa laskuseuraa, koska lumen sulamisen myötä on pitänyt tykittää lunta ja rinnelumi oli todella jäistä. Tykkään eniten vähän lumipallolumimaisesta tai puuterilumesta, että lumessa löytyy vastusta ja pitoa, eikä tarvitse pelätä menevänsä liian lujaa. Lajejani taitaa olla enemmänkin sellaiset, missä jalkojaan saa käyttää vapaasti, mutta aion kyllä vielä opetella paremmaksi laskijaksi.

Illalla vielä katsoimme leffan ja herkuttelimme :)

~ Lilja Lumi

Oksutaudissa

Heti alkuun varoitus, ettei kannata lukea, jos ei halua tietää selostusta siitä, miten oksu sai alkunsa. En ala selostamaan mahahapoista sun muista, koska niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Keskiviikkona oli jo aamulla hieman kumma olo,

mutta ajattelin sen olevan normaaliin aamuoloon kuuluvaa.

Sitten tuli ruoka-aika ja lounaaksi oli kirjolohikiusausta luultavasti porkkanaraasteen kera. Sen kun oli syönyt, niin tunnin kuluttua oli jo tosi kumma olo. Kerroin ääneen, että oli huono olo, mutta luulin sen johtuvan naisten vaivoista ja huonosti nukutusta yöstä. Myöhemmin huomasin, että paha olo olikin kurkussa pidättyvä itku. Odotin työpäivän loppua, että pääsisin kotiin nukkumaan.

Onneksi työkaverilla oli tilannetajua ja hän sanoi, että voisin lähteä vähän aiemmin.

Bussia odotellessa pysäkillä kyyneleet vain tulivat. Bussissa katselin maisemia varoen katsomasta alas, ettei olo huononisi. Se oli maailman pisin bussimatka, vaikka kestikin 35 minuuttia.

Kotona ryntäsin ensin vessaan, mutta mitään ei tapahtunut, joten menin pötköttämään sänkyyn. Ehkä minuutti siitä, kun vati oli tuotu alle, koristin sen päivän lounaalla - jos vähän myöhemmin olisin lähtenyt kotiin, olisi bussin penkit saaneet uutta kuosia.

Kuumetta oli aste ylimääräistä ja nukuin 2-3 tuntia.

Herätessä oli vähän parempi olo, mutta edelleen vatsassa möyri. Kerroin töihin, etten tulisi seuraavana päivänä paikalle. Mitään ei tehnyt mieli syödä, mutta kun mies kävi kaupassa pyysin tuomaan vesimelonia - se neljännes meni hitaasti alas.

Yöllä mennessäni kakkoselle purkautui loppu paha olo ulos. Sen jälkeen nukuin paremmin.

Harmi että töissä kehaisin, ettei ole 15 vuoteen ollut oksutautia. Olisi pitänyt koputtaa puuta.

Aamulla sain vähän jogurttia ja banaanin möyssättyä vatsan täytteeksi. Olo oli hidastettu ja heikko. Päivän mittaan olo koheni, kun joi vettä. Illalla söin puolikkaan pizzan.

Ajattelin, jos tästä ottaisi vähän oppia ja alkaisi kuunnella enemmän kehoaan: mitä se oikeasti haluaa. Useimmiten aamuisin, kun lähden heti aamupalan jälkeen liikkeelle, niin olo ei ole kovin hyvä, vaan täysi ja hieman turvonnut. Heti ruoan jälkeen ei edes pitäisi paljon liikkua. Se ei yhtään auta, että juoksee pää kolmantena jalkana bussipysäkille.

Pitäisi oppia, ettei tarvitse syödä itseään täyteen. Ja onko se ainainen nälkä oikeasti nälkää vai piilotettua janoa. Pitää juoda pari lasia vettä ja kuulostella.

Asiasta toiseen eli olen jo jonkin aikaa miettinyt, että voisi hankkia jonkin tosi hyvän meikkivoiteen. Viimeksi äidillä käydessä laitoin kaapista löytämääni Fit-meikkivoidetta kasvoille vanulapun kanssa ja vähän ripsaria, koska olimme lähdössä kaupungille shoppailemaan. Sain kuulla olevani kaunis; mitä muuta tyttö haluaisikaan kuulla :)

Ostin tänään Maybellinen Dream wonder nude-meikkivoiteen :)

Kaupassa oli paaaaaaaljon pääsiäissuklaata!

Aion mennä viikonloppuna GoExpo-messuille ihmettelemään. Toivottavasti olo alkaa tästä kohentua hurjasti :) Uudet elämäntavat voi aloittaa vaikka heti!

Terveyttä päiviinne!

~ Lilja Lumi

Maaliskuun ensimmäinen päivä

Mistä tietää olevansa Helsingissä nro 37: bussikuskille ei voi sanoa haluavansa kertalipun niin kuin Turussa, vaan pitää sanoa, että sisäinen lippu.

Olin eilen yksin kotona. Pelata röhnäsin monta tuntia ja kävin kaupassa juuri ennen sulkemista, sain hienon laskunkin ostaessani pari lehteä viihdykkeeksi, ruokaa, mehua, uuden kookosöljypurkin ja kahvia.

Söin kiinalaisen valmispöperön sohvan nurkassa kuunnellen musiikkia ja lukien lehtiä päivän vesisaldoa täyttäen. Illan leffan käynnistyessä vaihdoin paidat kaapista housulaatikkoon ja housut kävelivät kaappiin. On kiva kuunnella jotain, kun tekee kotitöitä. Ei leffaakaan tarvitse nähdä, kun voi kuunnellasen englanninkielistä puhetta, varsinkaan jos se on tuttu leffa, niin voi välillä vilkaista parhaimmat kohtaukset, kun muuten tietää, mitä siinä tapahtuu.

Blogihiljaisuus ei ole tällä kertaa laiskuutta, vaan se johtunee siitä, ettei ole ollut kuin kännykän netti käytössä lähes viikon.

Koko viime viikonloppu oltiin matkalla Kaarina-Turku-Raasepori-Lohja-Helsinki ja tämän viikonlopun olen ollut yksin, kun armas lähti laskemaan pyllymäkeä laudalla sukulaisten kanssa, koska niin oli luvannut ja valitettavaa on se, että lumet karkaavat kaivoihin ja haihtuvat ilmaan tai imeytyvät maahan.

Olin haaveillut kovasti pulkkamäistä, luistelusta ja laskettelusta, joista olen saanut nauttia vain muutaman kerran, kunnes lämpö päätti pompata pysyvästi plussan puolelle. Tietäähän sen, ettei lumiukotkaan matkusta aurinkorannoille, koska eivät sieltä koskaan palaisi.

Anyways viime viikonloppuna jätimme kämpän tuhannen sekaisin, koska lähdimme perjantaina tunnin sisällä kotiutumisesta autolla kohti Turkua. Sunnuntaina illalla palatessa ei muuta jaksanut kuin katsoa leffan ja painua nukkumaan.

Koko maanantain töissä ajattelin, että pitää siivota, kun kotio pääsee ja ukkosenikin sattui olemaan aamuvuorossa, niin teimme suursiivouksen: imurikin hurisi ja pölyrättia liu'utettiin pitkin pölyisiä pintoja, joista rättirukka harmauden sisäisti. Puhdas koti on :)

Keskiviikkona saimme vieraita Jyväskylästä ja kokkimme loihti maistuvaa risottoa ja kanakastiketta vieraille. Otin mukaan punajuuren, koska mitä ateria on ilman salaattia, vaikka kastikkeessa olisikin paprikaa :D

Pelasimme Aliasta ja jälkkäriksi söimme vielä jäätelöä.

Nyt juuri olen Kampissa ja ajattelin löytää täältä jotain, koska Turun reissu ei oikein kantanut hedelmää. Kotona pitäisi loihtia astiat kaappiin, joten heipsis tältä erää. Täällä on jotkut Kampituspäivät tänään viimeistä päivää.

~ Lilja Lumi