Ennen bussia Nuuksioon. Yhdellä vaihdolla vain. 11.-12. heinäkuuta Nuuksiossa retkellä.
Pelastamassa selälleen päätynyttä koppakuoriaista.
Saavuimme retkipaikallemme Valkealammelle vähän myöhään jalat väsyneinä. Tuli nähtyä kolme muutakin vesistöä: Saarijärvi, Sarkkinen ja Suolikas. Risukeitin aiheutti hankaluuksia, ei meinannut ensin millään syttyä ja sitten savutti liikaa. Saatiin muutama lettu tehtyä, mutta vasta sen jälkeen, kun ymmärsin, miten suihkutettava paistorasva oikeasti toimii. Menimme pari tuntia liian myöhään nukkumaan. Aamulla ärsytti kun kaikki haisi savulta. Yksi kamalimmista hajuista mitä tiedän.
Yöllä tuli pyörittyä. Ei minusta ole teltassa nukkujaksi. Teltta oli lievästi ylämäessä, yöllä oli kylmäkuuma, jyrisi ukkosta kauempana ja jatkuvasti meni lentokoneita yli. Kuulin kaiken korvtulpista huolimatta. Piti taas keskellä yötä laittaa lisää vaatetta päälle. Keho halusi nukkua sivuttain, mutta aivot tietävät, ettei se onnistu. Oma sänky paras sänky. Korkeintaan kaksi tai kolme tuntia sain nukuttua.
Seuraavana päivänä oli älyttömän kuuma ja tukala kulkea myös huonon yön takia. Pieni pulahdus järveen aamulla olisi tehnyt hyvää. Ja jääkylmä vesi. Pullossa oleva vesi oli lämmintä ja sitäkin teki mieli juoda koko ajan. Meidän piti olla retkellä kaksi yötä, kissakin oli saanut hoitopaikan. Ennen retkelle lähtöä kissa oli jo ystävän luona hoidossa ja oli tosi omituista, ettei se ollut kotona. Meillä ei ollut tarpeeksi vettä tai muuta sellaista ja säätiedotuksen mukaan ukkonen oli tulossa kolmelta vai neljältä. Ei se kuitenkaan tullut, mutta päätimme silti lähteä ja keskeyttää retken. Ei minua harmittanut, koska oli niin uupunut ja nuutunut olo. Huomasin ennen retkeä senkin, että polvetkin olivat muutama päivä ennen sitä vihdoin ja viimein parantuneet siitä, mikä niillä mahtoikaan olla tullut edellisestä retkestä. Onneksi ei tullut uutta polvikipua. Pyllyä piti kyllä hoitaa, kun siihen tuli ihottumaa repun hankaamisen takia.
Minulla on hyvin herkkä iho tietyin tavoin, mikä toki harmittaa. Jospa tulee joku päivä mentyä ihotautilääkärille. Ainakaan se ei tykkää jatkuvasta paineesta, ei sitten ollenkaan. Ja paranee hyvin hitaasti ihottumista tai sen tapaisista. Haavat jne paranevat kyllä nopeasti.
Kotiin päästyä söimme pizzaa ja laitoin saman tien pahalta haisevat vaatteet koneeseen ja tyhjensimme reput. Tai ystäväni tyhjensi repun ja vaihtoi tavaroita toisiin reppuihin, koska hän lähti pizzan ja suihkussa käymisen jälkeen. 10km tuli metsässä tassuteltua.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Jospa vielä yksi kevyt retki tehdään tänä kesänä.
Ai niin, tuli neljä sammakkoa nähtyä. Kahta pientä söpöläistä pidin kädessäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti