Olin viimeksi kirjoittanut kahdennentoista päivän kuulumisia, enkä ollutkaan postannut sen jälkeen, vaikka niin olin luullut. Jatketaan kolmannestatoista päivästä. Kävin muuten vain mielenkiinnon vuoksi katsomassa Supermanin Triplan biorexissä, koska nykyään on helpompi mennä Triplaan kuin keskustaan ja muutenkin joskus Biorexissä on halvemmat liput. Leffa ei ollut mikään menestys ja äänet olivat kovemmalla kuin olin muistanut, mutta onneksi oli vastamelukuulokkeet mukana.
Sen sijaan leffaa edeltävä kiva pikku lounaskombo Triplan Roundissa oli miellyttävä. Huokeaan kolmen komboon liittyi mehujuoma, oma valitsema bagel sekä oma valitsema donitsi, vaikka niillä olisi ollut eri hinnat vitriinissä. Valitsin muistaakseni vadelmapohjaisen juoman, avokadobagelin ja halusin kokeilla tämän vuoden suurinta hittiä eli pistaasikreemisuklaadonitsia. Tällä hetkellä lyö tyhjää oikean sanan kanssa, mutta eipä kai se haittaa. Netistä tarkistin eli dubai - suklaa. Olivat kaikki oikein hyviä. Katselin ikkunasta junaliikennettä sen aikaa kun söin ja kuuntelin äänikirjaa. Monta äänikirjaa on tullut kuunneltua mm. Sarah Morgania ja Christina Laurenia. Kuuntelin myös Sophie Kinsellan (kerroinkohan jo) kaikki yksittäiset kirjat suomeksi uudelleen läpi ja voi että, kun Sophie Kinsella todellakin osaa kirjoittaa mukavasti ja hauskasti.
Triplassa törmäsin ja kävin tutkimassa minulle uutta liikettä nimeltä - no enpä löytänyt sitä Triplan sivujen liikeluettelosta, mutta paikka oli täynnä erilaisia eri käsityöntekijöiden aikaansaannoksia. Voisin sinne palata uudemmankin kerran, jollei se oikeasti ollut Alice in wonderland - liike eli sitä ei olekaan olemassa, kun seuraavan kerran käyn siellä.
14. heinäkuuta kävin muuten vain kävelemässä Punavuoressa. Ensin piti mennä Reloveen, mutta siellä ei ollut haluamaani Eden - chiakerrosvanukasta, joten menin vastapäiseen Espresso Houseen nauttimaan kesämatchasta sekä viikuna - vuohenjuusto - foccacciasta, jossa en kyllä maistanut viikunahilloa, vaan sinapin. En muistanut purnata asiasta, mutta tulipa syötyä, nautittua kahvilassa istumisesta ja jatkettua matkaa.
My loved one <3 söpöliini.
15. heinäkuuta suuntasin ekaa kertaa Roots - kahvilan Vallilan toimipisteeseen. En ollut käynyt Rootsissa sen jälkeen, kun se muutti pois Vaasankadulta ja piti jo viime kesänä käydä, mutta tulipahan vihdoin käytyä ja mentyä. Lueskelin edelleen kesken olevaa Hanna Vellingin kirjaa, mutta hiljaa hyvä tulee. Jatkanen tänään sen lukemista kohtapian. Rootsissa otin herkkuaamiaisen, johon kuului kahvi, tuoremehu, valitsema tuote nro 1 (chia-vanukas) ja valitsema tuote nro 2 (banaanileipä). Harmitus kyllä, että niin kuin usein kahviloissa tällä hetkellä tuotteiden päälliset ovat muuttuneet tai vähentyneet luultavasti maahantuontikulujen tms takia.
Nautin hetkisen kahvilahetkestä ja katsoin, kun mammajoogasta palautuneet äidit ja vauvelit tekivät lähtöä samalla, kun luin muutaman luvun kirjasta. Roots on edelleen mukava paikka, vaikka se vaihtoikin paikkaa ja varmasti menen joskus uudemman kerran.
Ravintola, missä en ole tänä kesänä käynyt, vaikka se on ollut tapana, on Nom Vietnamese Kitchen Iso Roobertinkadulla. Minulla on ollut joka kesänä tapana mennä sinne syömään tofua sisältävät kesärullat. Toisaalta vielä on kesää jäljellä, eihän se heinäkuuhun lopu tai siihen, että kesäloma loppuu. Ei vain ole tehnyt mieli. Toisaalta suurimmalti osin kesälounaspäivällisistä on ollut rahkamarjabanaanismoothie ja pari juustopäällysteistä karjalanpiirakkaa/foccacciaa. Foccacciaakin on tullut tehtyä pariin otteeseen.
Ziara's kahvilassa kävin 17. heinäkuuta, koska halusin juoda kuplalasista, jonka olin nähnyt jossain tarinassa. Siitä tarjottiin vain jäälattea tai jäämatchaa. Otin jäämatchan ja hörppäsin sitä lukiessani muutaman luvun kirjaa. Sitten alkoi häiritä kova melu ja outo rikin katku, kun viereisestä tiestä tuli yksi röhkälekulkuneuvo irrottamaan jostain syystä asvalttia. Mustaa asvalttia eli se ei ollut edes ehtinyt olla siinä kovin kauaa. Tällä hetkellä on siellä täällä työmaita, joita pitää väistellä ja kiertää. Putkiston kimpussa ovat, kai sitä pitää jostain kumman syystä katsella ja myllätä kaikki tiet sen takia.
Tässä vaiheessa kerron etsiväni edelleen asuntoa ja kiehtoo Meilahden ja Töölön alue, koska jos oikeasti uhkakuva Mäkelänkadun puiden kaatamisesta ja turhien pyöräteiden tekemisestä sinne tulee toteutumaan, niin minun pitää lopun elämääni vältellä Mäkelänkatua. En kyllä ymmärrä, miksi kaksi Helsingin isointa katua, Mannerheimintie ja Mäkelänkatu, pitää tuhota. Lähettäkää minut rinnakkaistodellisuuteen, missä kaikki on hyvin ja kukkaista!
Aina ei vain jaksa. Joskus pitää löhötä ja olla kotona. Kotona lempipuuhaa on ollut nostalgian nälkäisenä katsoa pokemonia ja pelata pokemonia. Katsoin sarjan Ash Ketchumin seikkailuista, joka jäi nuorena kesken, ja katson Pokemonin uutta sarjaa Taivaanranta - sarjaa. Toisin kuin muut lastenohjelmat tällä hetkellä Pokemon ei ole tippaakaan lapsellinen. Lisäksi tämä uusi Taivaanranta - sarja on realistisempi kuin Ash Ketchumin seikkailut. Ei sillä, ettenkö nauttisi molemmista sarjoista.
18. päivä ystävä tuli kylään ja teimme sekä söimme pizzaa. Seuraavana aamuna perinteinen aamupala: puuro päällishärpäkkeineen ja leipä, jossa on päällä munakas ja kurkkua. Sekä kahvia. Tänään voisi ehkä tehdä lisää leipää. Tosin mietin, jääkö taikina kiinni kynsien alle, kun kynnet tekivät kasvuspurtin. En oikein osaa elää pitkien kynsien kanssa, vaikka onhan se kivaa, että omat kynnet ovat terveet ja vahvat, ja pituus on merkki tästä vahvuudesta, mutta luultavasti lyhenevät töiden alkaessa.
Ei tehnyt mieli hampparia, mutta oli vähän nälkä, joten otin ranskalaiset sekä oreo shaken Ruoholahden Burger Kingissä. Tähän päivään mennessä CitymMarket oli vetänyt puoleensa jo neljä päivää, joten piti käydä ottamassa selvää, mistä syystä. Kävin samalla Tokmannista hankkimassa kissalle viilennysmaton ja löysin mehujäämuotteja.
Sunnuntaina 20. heinäkuuta bongasin Torista etsimäni kahvinkeittimen kympillä Vantaan Martinlaaksosta, joka yllätyksekseni sijaitsi B-alueella. Otin yhteyttä myyjään ja sain kutsun saman tien lähteä hakemaan keitintä. Keitin on tosiaan samanlainen Braun KF520 - keitin, kun minulla on ollut ja tämä on kolmas samanlainen, koska olen vain tykästynyt tuohon keittimeen. Olen niin hyvilläni, että löytyi sopiva täysin samanlainen kannullinen (minullahan putosi kannu tuhannen pirstaleiksi kuukausi sitten) keitin, kun minulla on ollut ja vielä lähes käyttämättömän uutukaisen näköinen. Ja niin halvallakin. Joku toinen möi samaista keitintä, ei yhtä hyvässä kunnossa olevaa, kolmellakympillä. Kävin myös ekaa kertaa Martinlaaksossa ja bussin vaihto oli tosi helppoa, kaupan teko mobilepaylla oli nopeaa ja myyjä asiallinen ja ystävällisen oloinen.
Joten koska aikatauluni muuttui kahvinkeittimen haun takia päädyin herkuttelemaan Burger Kingiin, ei mistään muusta syystä ;) Harmillista kyllä, ettei Burger King tarjoa enää sitä todella herkullista kahvipohjaista caramel shakea, se oli paras ikinä!
Viime tiistaina tuli päivä, jolloin täynnä vettä olevan vesipulloni lipsahti kädestä kadulle ja sen pohja meni rikki. Harmistuin ja lähdin etsimään uutta pulloa. Kävin kahdessa Tokmannissa etsimässä pulloa, koska se oli alunperin Tokmannista viidellä eurolla hankittu ja sitten kävin parissa Lifen liikkeessä etsimässä sitä pulloa, jossa samanmoisia pitäisi olla, mutta en siis oikeasti käynyt Lifen liikkeissä, koska ne olivat mystisesti hävinneet. Harmikseni Lifen sivuilta huomasin, että yritys on joutunut ilmeisesti konkurssiin toukokuussa, enkä tiennyt mitään asiasta. Harmitus. Kävin Lykollakin, jonka sivujen mukaan kyseistä pulloa myydään heillä, mutta heillä olikin vain parin litran pulloja ja tarkemmin nettisivua katsottua näin, että kyseinen pullo on vain tilattavissa. Minäpä otin ja tilasin uuden 0,9 litran pullon, koska se on niin kiva ja kätevä. Nyt on kyllä ollut toimitusvaikeuksia heillä, koska sen olisi pitänyt jo tulla. Tulee kun tulee. Onneksi kotoa löytyi vanha kahden litran pillipullo, jota olen käyttänyt ja kaupungilla kanniskellut.
Kävin myös HAMissa ihmettelemässä ja olin jälleen korkeintaan kymmenen minuuttia, koska usein nämä taidenäyttelyt on todella outoja. Alakerrassa oli kyllä muutama kiva taulu.
Triplan Roundin seinällä olevat taulut.
Viime keskiviikkona lähdimme ystävän kanssa Porvooseen. Kyllähän kerran kesällä Porvoossa pitää käydä! Viime vuonna taisi jäädä käymättä harmikseni. Nyt piti korvata sekin kerta. Päästyämme Porvooseen oli tottakai kuuma kuin mikä, aurinkorasvaa valeltu puoli kiloa iholle (paloin silti olkapäistä ja dekolteelta, olisi pitänyt lisätä), ja teki mieli vilvoittavaa juomaa sekä tottakai vessaan piti päästä. Näytin lempikahvilani Porvoossa eli Fannyn, josta ystäväni innoittamana otin alkoholitonta greippi-lonkeroa, josta tulikin tämänhetkinen suosikkijuomani. Olen nyt maistanut jo greipin, verigreipin sekä ananaksen makuista juomaa. Kaikki hyviä, mutta greippi ja verigreippi parhaita.
Kävimme Vanhan Porvoon parissa museossa, kun molemmilla sattui olemaan museokortit. Sen jälkeen matka jatkui Välikatua pitkin. Kävin Welmanissa ja kuikaisimme kahvilaa, jonka lounasvaihtoehto ei houkutellut.
Piipahdimme Helmi - kahvilassa katselemassa, johon päätimme tulla herkuttelemaan päivän päätteeksi.
Oli mukavaa katsella Porvoon katuja ja lomalaisia syömässä jäätelöä, lähdössä veneilemään, mutta voi mikä autuus oli päästä paahtavan auringon alta Fabrikeniin, johon kävelimme ja suunnistimme jonkin aikaa. Siellä söimme päivän lounaan, joka oli muikkuja perunoilla ja salaattia sekä jonkinlaista majoneesia. Myös suussasulavaa leipää. Harvoinpa muikkuja itselläni tulee syötyä, mutta välillä se on mukavaa vaihtelua. On silti omituista syödä kalanpyrstöä. Lounas oli hyvä ja vatsat tyytyväisinä lähdimme seuraavaksi kohti Linnamäkeä, jossa olin käynyt viimeksi vuonna 2017 ja johon olin joka vuosi kaivannut takaisin.
Kävimme matkalla katsomassa, josko olisi ollut kotiin viemisiksi Porvoon paahtimon kahvia sekä kuikaisimme Porvoon lakritsin tehtaanmyymälässä tarkoituksena lähtiessä hakea sieltä herkkua. Satamassa oli myös J.L.Runeberg - niminen paatti.
Nämä kuvat näyttävät hassuilta, kun tämä muokkausohjelma halusi ne kaikki heittää ensin väärinpäin, joten minun piti ne kaikki kääntää tietokoneella.
Linnamäki - metsä oli juuri niin ihana kuin olin muistellutkin. Heti metsään tullessa mieli lepäsi ja oli myös ihana päästä puiden varjoon. Hauskaa metsässä on sillat.
Tullessa metsästä kävin valitsemassa neljä Porvoon lakritsinauhaa (kermamansikka, cappuccino, appelsiini sekä vadelmanoitapilli) ja pari pussia tuoretta Porvoon lakua.
Lopuksi kävimme vielä kiipeämässä Porvoon kirkolle ja katsoimme sisälle, mutta siellä oli alkamassa jonkinlainen konfirmaatiotilaisuus ehkäpä, niin osa kirkosta oli köydellä eristetty.
Kävin ystävän luona vielä lataamassa puhelinta, että pääsin kotiin asti (junalippu puhelimessa). Höpöttelimme vielä jonkin aikaa, söimme metrilakua ja hörppäsimme iltakahvia. Päivä hujahti nopeasti ja oli mukavaa käydä hyvän ystävän kanssa Porvoossa vierailemassa. Alunperin piti jäädä yöksi, mutta muutaman tunnin päivävisiittikin passaa oikein mainiosti. Kyllä sitä ehtii vielä joskus Porvoossa yöpyä.
Nyt täytynee lähteä Selloon. Jospa löytäisin jonkun kivan mekon UFFilta.
