perjantai 17. kesäkuuta 2016

Suomenlinna - kuvia ja viikon kuulumiset

Olisin voinut kirjoittaa Suomenlinnan pikavisiitistä jo aikoja sitten, mutten ole saanut aikaiseksi.












En vain enää löydä sanoja. Varsinkin pilvisellä säällä sanat ovat harvemmassa ja ajatuksetkin kuulostavat veden virtaukselta putkistossa. Ajattelen vain, mitä kuulen ja näen, muuten mieli ei halua ajatella mitään muuta tällä hetkellä, siellä on sumua. En ole saanut höpistä vähään aikaan niin kuin ennen, tuntuu kuin olisi puoliksi unessa - unen ja valveen rajamailla.

Viime sunnuntaina Helsinki-päivänä en saanut ketään seurakseni katselemaan museoita tai kaupungin nähtävyyksiä, joten lähdin pois kaupungin vilinästä ex tempore pikkulaivalla Suomenlinnan saareen. Se oli paljon isompi kuin muistin, enkä löytänyt Hobittilaa, missä kävin ystäväni kanssa viimeksi. Jotkut kolot ja kulmat näyttivät kyllä joltisenkin tutulta. Ja oli paljon lyhyempi välimatka kuin olin luullutkaan. Lisäksi sinne pääsi ihan vain bussikortilla. Viimeksi kun kävin ystäväni kanssa saaressa, niin matkasta piti maksaa - tosin silloin en ollut vielä muuttanut Helsinkiin ja kävin kaupungissa vasta ensimmäisiä kertoja.

En viipynyt kovinkaan kauaa ja sekin päivä oli jotenkin haikea.


Tiistaina kävin Cafe Esplanadilla syömässä tällaisen kakun ja juomassa cafe au laitin, joka on vakiotilaukseni siellä. Voin siellä tilata myös jääteetä. Jompaa-kumpaa. 


Hankin tiistaina myös itselleni uuden kahvimukin pöllömukin sijalle töihin, koska aloin jo kyllästyä pöllömukiin. Tämä muki on Pip Studio collectionista ja ostin sen Stockmannilta (kun ensin löysin koko mukit).
Tämä edustaa vähäsen mökkityyliäni. Olen aina ajatellut, että oman kodin pinnat olisivat selkeitä, puhtaita mutta pehmeitä ja risteilisivät valkoisen, mustan ja ruskean välillä pienine väripilkuin siellä täällä, mutta jos mulla olisi mökki, niin siellä haluaisin olevan maalaisromantiikkaa ja se saisi olla sisustustyyliltään vähäsen höpsö, koska se on mökki ja mökin luonne on mikä on.

Tiedän, että viime postauksessa kovasti vakuuttelin, että pitäisin vain yhden herkkupäivän viikossa, mikä estäisi sortumasta muihin herkkuihin viikon aikana, mutta repsahdin silti pari kertaa kahvilaan. Ja kerran söin jäätelön, vaikkei tehnyt edes mieli (mitä järkeä siinä on?). Tänäänkin olin kaupassa, katsoin alko-osastoa ("nääh"), pullaosastoa ("meh.."), karkkiosastoa ("ei kiinnosta") ja jäätelöaltaastakin tarkistin, mitkä ovat tämän kesän uutuudet ihan vain tutkimusmielessä, mutten ajatellutkaan kannen avaamista, vaan otin kukkaset ja jogurtin ja lähdin kassan kautta ulos. Olisi aina hyvä kuunnella kehoaan.

Hyvä kun se ei sanonut yhtään mitään herkkujen luona, paitsi harmitellut kirjastojen kesäaukioloja, koska niiden takia ei voi käydä kirjastossa viikonloppuisin, kun siellä voisi ihan hyvin istua. Kyllä sielläkin tällä viikolla kävin lainaamassa Baby bluesia ja pari lastenlorukirjaa, muttei jaksanut lukea lehtiä, koska sitä tekisi mieli tehdä jonain launtain tai sunnuntain aamupäivänä automaattikahvimukin kera. Pitäisi kyllä soittaa sanomamedialle ja kysellä, miksei tällä viikolla ilmestynyt Sport-lehti ole tippunut postiluukustani, kun se näkyi tilauksissa ja se tuli oheislahjana Naisten Kymppiin osallistumisesta.  Lisäksi olen vähän laiminlyönyt liikuntaa, mikä johtunee sadesäistä ja iltapäivystysvuoroista. Täytynee ottaa itseään uudestaan niskasta kiinni.


Keskiviikkona kävin Tennispalatsissa katsomassa X-men Apocalypsen, joka oli hyvä. Nauroin ihan ääneti yhtä kohtausta, mutta siinä oli myös tosi hyviä ja hienosti toteutettujakin kohtia. Pääsin seiskasaliin, joka on tietääkseni yksi uusista saleista. En ainakaan ollut koskaan ennen nähnyt kuvaamaani käytävää (en tosin kauheasti kuluta Tennispalatsia).


Tänään ostin kukkia omaksi ilokseni. Perjantaipuskan. Ruusuja, koska en löytänyt pioneja, dahlioita tai krysanteemeja. Gerberat ovat myös kauniita niin kuin liljat, orkideat, amaryllikset ja monet muut. Kukat ovat kauniita. Yleensä en ostaisi ruusuja, koska en pidä siitä ajatuksesta, että aina ostetaan ruusuja. Miksi ihmiset aina ostavat ruusuja juhliinkin? Se on yleisin ja käytetyin kukka ja siksi en useimmiten sitä haluakaan, koska haluan erikoisempaa, uniikimpaa, mietitynpää. Nämä olivat kaupassa ja kauniin värisiä, joten otin ne. Eivät ne kauaa kestä, mutta ovat hetken ilahduttamassa.

Ajattelin tänään kämpille tullessani tai no töissä jo, että tänään siivoan sotkut lattioilta ja pesen tiskit sekä järjestän vaatekaapin, mutta vielä mitä. Join kahvin ja pupersin jotain - ajatukset olivat nollilla ja katselin leffan. Hankin äidille ja veljelle liput Helsinkiin ja näen heidät sunnuntaina, mutta sitä ennen rentoutumista ja toivottavasti siivoilua ja lenkkeilyä. Jospa aivotoiminta jälleen vilkastuisi.

Toivotaan nättiä päivää huomiselle tai sitten hauskaa sadetta - onhan kaapissa sateenvarjo.

~ Lilja Lumi

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Aamua ja treeniä



Minkäpä sille voi, että herää lauantaina kuudelta. Aamulla loikoilin sängyllä katsellen sarjaa juoden kahvia ja syöden jäätelöä peiton alla. Myöhemmin söin aamupuuron. Puuroa odotellessa mikrosta katsoin, että kahvinkeitin on likainen ja ajattelin pestä sen nopsaan. Vaahtoa putosi muidenkin tiskien päälle, niin nehän tulivat myös pestyä (en ole kovin ahkera tiskaaja). Rätilläkin intoutui pyyhkimään kaikki tasot ja seinätahrat, kun piti pyyhkiä vain roiskeet altaan ympäriltä. Miksipä tehdä vain pieni asia, kun voi tehdä kaiken kerralla.
Kerrankin herätessä teki mieli vain kahvia ja jotain makeaa. Teki mieli korva-puustia.

Mietin kovasti myös kampaajalle menoa. Olen miettinyt jo jonkin aikaa värjäystä ja uutta leikkausta, mutta tällä kertaa muutaman jakson katsottuani kävin suihkussa pesemässä tukan ja kampaamoajatus siirtyi jälleen eteenpäin. Vähän suoristelin ja lähdin kaupungille.


Menin Cafe Esplanadiin aurinkoisella säällä. Tilasin cafe au laitin ja haluamani korvapuustin, vaikka niin kovasti olisikin tehnyt mieli ihanan isoja ja meheviä viinereitä. Seuraavalla kerralla kyllä otan, koska korvapuusti oli aika kuiva. Kävin istumaan ja katselin kahvilan menoa.

Kävin eilenkin kaverin kanssa samassa kahvilassa ja otin porkkanakakun. Jonain päivänä kyllä opettelen tekemään itse porkkanakakun ja muuntelen päällistä joltisenkin verran. Olin ihan kuumissani eilen, niin otin jääteen kyytipojaksi. Kuumuus tuli, kun olimme työporukan kanssa keilaamassa. Heitin ihan surkeasti, vaikka yksi täyskaato tulikin. Pitänee harjoitella enemmän. Keilaus on tosi kivaa. Tunteroinen meni ohi kyllä todella nopeasti.




Olen myös tällä viikolla käynyt pelaamassa frisbee-golfia Munkkivuoren radalla. Ostin viime sunnuntaina kolmen kiekon aloitussetin, joka sisälsi putterin, midarin ja driverin. Driver on pitkän matkan kiekko ja sen kyllä huomasikin joissain kohtia, kun ei pitänyt heittää ihan niin pitkälle, mutta se vain jatkoi lentoaan. Midari on keskimatkan kulkija, se ei lennä ihan niin pitkälle kuin driver. Putteria voi taas heittää lähellä koria, koska se on lyhyen matkan kiekko. Saan kyllä heitettyä putterin yhtä pitkälle kuin midarinkin, mutten ole kovin hyvä heittäjä. Pitää käydä harjoittelemassa jälleen, kun ei tuule kovin kovasti.

Muutenkin olen harrastanut sopivassa määrin liikuntaa, mutta keskiviikko piti jättää väliin, koska silloin työpäivä venyi puoli seiskaan. On ihan hyvä pitää lepopäiviä.


Pidin myös kauneuspäivän tällä viikolla ja ostin kuolleen meren kalvonaamion ja savinaamion. On nassu ollut vähän huonossa kunnossa, kun söin viime viikonloppuna vähän liikaa saamiani vaahtokarkkeja, mutta nyt se on taas paranemaan päin kasvonaamioiden jälkeen. Kahvilassa tänään mietin, että voisi olla tosi hyvä pitää herkkupäivä kerran viikossa, ettei sortuisi vähän väliä herkkuihin ja houkutuksiin. Jos olisi vain yksi herkkupäivä viikossa, niin olisi jotain, mitä odottaa ja saisi valita vain yhden herkun. Herkkupäivä voisi olla lauantaisin, viikon rennoimpana päivänä.

Korvapuustin ja ison maitokahvin jälkeen suuntasin Stockmannin kirjaosastolle ja ihastelin kaikkia uusia kirjoja. Siellä on monia, jotka haluaisin saada ja neljä niistä on reseptikirjoja mm. Karita Tykkän Kauneutta lautasella ja Sokeriton. On tosi mieluista myös käydä katselemassa, mitä uusia lastenkirjoja on ilmestynyt, koska tuli tykättyä muutamasta lastenkirjasarjasta, kun teki vielä isompien lasten kanssa töitä. Tällä viikolla selasin läpi Sara La Fountainin Healthy kitchen - kirjan, jossa oli paljon hyviä ruokareseptejä ja myös ihonkuorintareseptejä ja saippuoita keittiön antimista. Kirja on myös visuaalisesti ilo silmälle.


Kävin Herkussa ostamassa kananmunia, banaaneja ja päivän ruoan, joka on kuvassa. Kaalikääryleitä, perunamuusia ja puolukkasurvosta. Lisäsin purkista punajuuren. Mukavaa, että Kokkikartano tekee nykyään kotitekoista ruokaa, ei maistu eineksiltä.



Kävin kaupunkireissun jälkeen Kaisaniemen lenkillä. Lenkin lopussa ajattelin, että lenkkeily on ihanaa. Hauskoja pilviä taivaalla. Buustasin lenkkiä mm. juoksemalla kaikki ylämäet sekä kaikki reitillä olevat portaat ylös ja alas. Kun tuli juoksu/pyöräilyväylällä vastaan korotetut jakopalkit, niin juoksin niitä pitkin ja hyppäsin aina seuraavalle. Tottakai kävin apinoimassa kiipeilytelineillä. Tehosteet tekevät lenkistä hauskemman ja, noh, treenistä tehokkaamman.

Ennen metsäosuutta sillalla kuvailin tämän viimoisen kuvan sillan kaiteeseen nojaten ja vastaan tuli vanhempi mies, joka kommentoi jotain, että "hyvin venyttää" tai siis niin kuulin. Kerroin hänelle, että kuvailen taivasta ja hän vastasi "Juu, kauniit näkymät". Mitähän sillä tarkoittikaan, jospa kuulin sen ensimmäisen lauseen tosiaan väärin. Mutta sain hyvät sisäiset naurut ja piristystä väärin kuullusta asiasta. Sellaiset ovat ihan hauskoja.

Kohtapian voisi alkaa nukustelemaan.
Hyvää yötä.

~ Lilja Lumi

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Lenkkimaisemia osa 2

Tässä kuvia tältä aamulta.

 









Karsin kuvia aika reilulla kädellä, mutta toivottavasti parhaimmat nyt jäivät. Ihan kivan näköistä tuolla lenkkipolulla eikö? Ja kun tutkii kaikkea kaunista ja käy kuikuilemassa kallioiden päällä ja kiipeilemässä vähän köysiradalla, niin aika ja kilometrit kuluvat suit sukkelaan.


Pitaya eli dragon fruit ja pepino-meloni maistelussa. Sain kolme eri hedelmää yhdeltä lapsiperheeltä kesälahjaksi ja ajattelin tämän esitellä, koska olen tainnut mainita, että haluaisin maistella eksoottisia hedelmiä. Aloitetaan näistä. Molemmat ovat todella kauniita ulkoa ja sisältä, toinen tuoksuikin hieman makealta. Pepino ei vakuuttanut, sen maku oli sangen laimea ja mitäänsanomaton, mutta pitayan maku on luultavasti tottumuskysymys. Mitä lähemmäs keskustaa meni, niin sen voimakkaammalta se maistui, vaikkei siinäkään ole voimakasta makua. Yhdellä videolla, josta katsoin, miten kyseinen hedelmä aukaistaan ja syödään, sanottiin, että dragon fruit maistuisi eniten ehkä kiwiltä, mutta mielestäni ei ole sinne päinkään. Tosin en ole koskaan maistanut keltaista kiwiä.

Nämä hedelmät tosiaan olivat lahja yhdeltä lapsiperheeltä. Sain muitakin lahjoja, mutta en ala niitä täällä esittelemään. Lahjat ovat hauskoja ja piristäviä ja olen niistä iloissani, mutta en ollenkaan pety, jos en saa hoitamani lapsen perheeltä lahjaa, koska en odota keneltäkään lahjaa. On työni hoitaa lapsia ja saan siitä palkan ja nauttia ihanien lasten seurasta päivittäin, joten mitä enempää siihen tarvitsisi. Paras lahja lapselta on hymy ja halaus.

Olen siis työssä, jossa voi saada kesän ja joulun tullessa lahjoja ihan niin kuin koulussa opettajatkin, mutta tietääkö kukaan, mistä tämä lahjojen antamisperinne on alunperin lähtöisin ja saanut alkunsa? Kerro ihmeessä, jos tiedät! Tällaisen tiedon kalastus saattaa olla vähän vaikeampaa. Onko sitä kyseenalaistettu vai onko tämä vain perinne kymmenien vuosien takaa. Joku sen joskus aloitti ja se on hieno perinne kyllä. Vaikka en niinkään pidä historiasta, kun en halua tietää sodista, lamasta tai muista sellaisista, mutta tiettyjen asioiden historia kiinnostaa suuresti.

Nyt pitäisi nukkua. Hyvää yötä.

~ Lilja Lumi

Kaisaniemessä ja kissojen kanssa

Kello on 10:10. Lenkillä käyty. Valokuvailtu. Pyykki pesty ja ripustettu. Aamupala syöty.

Kävin eilen lenkillä ja kokeilin uutta reittiä. Silloin ei ollut kunnon kameraa mukana, ainoastaan kännykkä, joten ajattelin, että seuraavana päivänä eli tänään jos herään seitsemältä, niin menen samalle reitille ja otan hyvän kameran mukaan. Heräsin seitsemältä sisäisen kellon herättämänä, mutta taivaalla näkyi vain pilviä. Puoli kahdeksalta aurinko tuli vähän esiin, joten lähdin sittenkin lenkille. Ketään ei näkynyt missään. Sitten yksi pyöräilijä meni ohi haukotellen. Joku meni sisälle taloon. Auto tuli vastaan ylämäessä. Seuraavat ihmiset näkyivät vasta puiston puolella, aamulenkkeilijät. Ja linnuistakin suuri osa tuntui vasta heräilevän. Ei ollut sitä kaakattavaa laumaa puistossa ajamassa ihmisiä pois nurmeltaan.





Vähän pilvistä ja tuulista on kyllä ollut. Aurinko silti vähäsen paistoi pilvien välistä. Tuo reitti oikeastaan menee siitä, mistä Naisten Kympin loppuosa eli Kaisaniemen puiston halki. Taisin viime postauksessa antaa väärää tietoa Kaivopuistosta, koska kyseessä tosiaankin on Kaisaniemen puisto - tai sitten ei. Mutta tuo nykyinen lenkkini kulkee sellaisen veden ympäri, joka on luultavastikin itse Kaisaniemi. Tuon kiipeilytelineen löysin läheltä siitä, missä oli Naisten kympin maalialue. Siksi en nähnyt sitä silloin Naisten kympin aikaan, kun siinä oli paljon kaikkea ympärillä, mutta nyt kävin kiipeilemässä.





Menin niemen vielä kerran ympäri, jonka jälkeen kipitin Kansalaistorin poikki, rautatieaseman halki ja köpötin Hakaniemeen.






Eilen kävin myös Helsingin kissakahvilassa ja vähäsen pyörin kaupungilla ympyrää. Siellä oli ihan mukavaa. Rauhallista. Ja yksi kissa näytti melkein täysin Vilperiltä.

Raijasin myös pyörän kämpille, irrotin siitä tarrat ja puhdistin sen, kun olisi nyt aikomuksena maalata se. Ostin maalinkin jo RTV:stä, mutta vielä pitää odotella hetki, että saa nuo lokasuojat irti, että sillä voi sitten kunnolla pyöräillä. Ja oon jo vuoden vai puolitoista halunnut ns. naked bikea tai sinkulaa ja olenkin joskus laittanut tänne "sinkulasta" kuvan. Tiedän kyllä, ettei sinkula tarkoita sitä, mitä luulen, vaan ihan tavallista yksivaihteista. Olen vain kuullut sanan sinkula ensimmäistä kertaa nähdessäni hienot lokasuojattomat polkupyörät, joissa on kapeat renkaat.

Tässä postauksessa on sen verran kuvia, että taidan laittaa tämän päivän kuvat seuraavaan.

~ Lilja Lumi

Kesäloman loppu

Tukholman matkan jälkeen jäin muutamaksi päiväksi äidin luokse. Teimme veljelle kakun, kävimme onnittelemassa, näin paria kaveria. Emme käyn...