keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Hyvä olla


On hyviä päiviä ja huonompia päiviä.

On niitä päiviä, jolloin aurinko paistaa joka nurkan takaa
ja niitä, joina tuntuu, että ukkospilvi tuntuu seuraavan sinua joka paikkaan.

On hetkiä, joita haluaisit elää yhä uudelleen ja uudelleen
ja hetkiä, joita et olisi ikinä halunnut kokea.

On arki ja viikonloppu.

On elämä.


Elämä on tehty nautinnoiksi, sattumuksiksi, kokemuksista oppimisiksi.

Elämästä voisi miettiä vaikka kirjan, mutta en tee sitä nyt (ehkä jonain päivänä). Kävin tänään hyvän kaverin kanssa kahvilla, jonka kanssa pystyy puhumaan vapaasti ja hän auttaa parhaimpansa mukaan. On ihanaa, että on tällaisia ihmisiä, heitä todellakin arvostaa.

Viime viikon eli ystäväviikon sydänprojekti on loppunut töissä ja sydämet saa seinältä irrottaa ja viedä, mihin itse tykkää. Laitoin kuitenkin muistutukseksi tänä aamuna, että sydämen voi ottaa mukaansa kirjoittamalla näin "Take your heart and cherish it when you struggle".
Vaikka on joskus huonoja hetkiä, niin pitää edelleen muistaa, että työkaverit silti välittävät sinusta ja ajattelevat sinusta paljon hyvää. Jokainen päivä on niin erilainen, vaikka olisikin tietynlainen päivärytmi.

Olen herkkä ihminen, todella empaattinen kuulemma. Minuun vaikuttavat sanat, lauseet, ruma puhe, pahasti sanotut asiat - joskus jopa niin kovasti, että saatan tuntikausia ajatella niitä asioita mielessäni. Mieleni ei jätä minua rauhaan ennen kuin mieli on selvittänyt asian. Joskus tekisi mieli pomppia pahasti sanotut asiat ulos itsestä, heittää avaruuteen asti, mutteivät ne niin ratkea.
Toisinaan jos on jokin oikein pahasti mieltä vaivaava asia, niin tekisi mieli huutaa itselle ja lyödä nyrkillä seinään, että yritä saada se asia jo pois päästä. Mieli kuitenkin etsii ratkaisuja, kunnes on rauhoittunut ja tyytyväinen.

Kaverini sanoi, ettei pitäisi ajatella huonoja asioita, vaan yrittää nauttia kaikesta hyvästä. Ajatella kaikkea hyvää päivän aikana tapahtunutta ja niin ajattelenkin. Ja toisinaan voi oikeastikin käydä niin, että itse suurentelee asiaa mielessään suuremmaksi kuin se onkaan. Onneksi on oppivainen. Päivässä pitäisi yrittää nähdä aina ne hyvät asiat ja kirjoittaa vaikka ne ylös, jos ne muuten saattavat unohtua. Jokaisen pilvisaarekkeen takana kuitenkin on sitä auringonvaloa, jos ei satu olemaan yö.

Tänään palaa mieleen päivän valoisin hymy ennen päiväunia.

Tuli mieleen vertaus yhdestä elokuvasta, jossa kysyttiin Pakkasukkoon uskomisella, että häviääkö aurinko, jos pilvet peittävät sen ja uskooko tähtien ja kuun olevan edelleen olemassa, vaikka ne menevät päivällä piiloon. Siinäpä hyvä esimerkki. Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa vai miten se menikään. Muista, että sinä olet tärkeä.

~ Lilja Lumi


Tällaiset kivuudet löysin Stockmannista. Nyt irrottamaan kurkkunaamio nassusta ja nauttimaan ihanasta jojoba-öljystä ja kookoksesta iholla suihkussa <3 Sen jälkeen voisi mennä nukkumaan, koska tänään tosiaan on tullut herättyä 05:30. Ehehee ja lopetan kirjoittamisen tältä päivältä ennen kuin jutut alkavat mennä hassuiksi.

torstai 11. helmikuuta 2016

Salin jälkeen

Heippistä hei! Tänään töiden jälkeen suuntasin bussilla Aleksanterinkadun salille, mutta sitä ennen suuntasin Stockmannin Espresso Houseen syömään broileribagelin ja belgialaisen kaakaon, joka ei oikeastaan tehnyt mitään vaikutusta. Jos on kahvia tai kaakaota, niin sen oikeasti pitää vahvasti maistua hyvältä kaakaolta ja oikeanlaiselta kahvilta, jossa on tarpeeksi luonnetta. Matkalla syömään bussissa aloin jo miettiä nälkäistä vatsaani ja siitä kehkeytyikin runo pitkästä aikaa.

Nälkä on erikoinen liittolainen
Salakavala
Yllättävä ja odottamaton
Toisinaan pohjaton
Eikä sen saa antaa odottaa
Muuten se satuttaa
On lähes sietämätön
Sumentaa mielen
Painaa kaksinkerroin
Mutta silti
se on niin tärkeä
Yksi elinehdoistamme 

Ennen saliutumista piti vielä ostaa uusi pullo vettä varten, koska vanha jäi kämpille ja kaipasi muutenkin vaihtoa, joten ostin tämänlaisen pullon.


Olen aina vältellyt näitä pulloja, koska minulla oli epäilykseni ja ennakkoluuloni näitä kohtaan, mutta ajattelin, että vähän vaihtelua välillä ja kun tämä maksoi lähes saman verran kuin esimerkiksi Novellen makuvedet, niin ajattelin kokeilla. Tuoteselostetta katsoessani yllätyin nähdessäni, että tässä oli alle viisi grammaa sokeria! Valitsin tämän pullon vähän vitamiineja katsoen ja makua. Tämän pullon sisältö maistui mukavasti sitruunan ja limen sekoitukselta ja oikein raikkaalta ja luonnolliselta eikä yhtään esanssiselta. Turhaa siis olivat epäilyni, ei ole vaarallinen pullo ja hauskan muotoinen.

Kävelin pulloineni salille. Ajattelin, etten jaksa tänään kovinkaan paljoa kuntoilla ja lämmittelin crossarilla vain viisi minuuttia, mokoma kesken sammuva vekotin. Tein perinteiset toistot tällä kertaa vähän suuremmilla painoilla ja tuntui ihan hyvältä. Oli hyvä nopea treeni, jonka jälkeen menin saunaan.

Saunassa seuraani tuli minuutin kuluttua nuori nainen, joka heti kysyi, onko vettä tarpeeksi ja tarjoutui täyttämään sen. Hän kävi sen täyttämässä, kiitin ja annoin hänen ottaa kiulun omalle puolelleen. Sanoin kuitenkin, että saa heittää niin paljon kuin haluaa. Hän ei ollutkaan tavallinen varovainen heittäjä, vaan heitti oikein reilulla kädellä ja tuli oikein kivat löylyt. Avasin sanaisen arkkuni löylyistä, kun siellä tuli niin hiki nopeasti. Oli oikeasti hyvät löylyt! Kiitos sinulle, kuka olitkin. Hän kommentoi, että Kampin salilla ei saa löylyjä melkein ollenkaan, mutta siellä sai. Myöntelin ja höpötin jotain lasiseinistä. Eipä paljoa höpötelty, kun molemmille tuli liian kuuma ja poistuimme suihkutilan puolelle. Harmi ettei enempää höpötelty, vaikutti mukavalta tyypiltä.

Peseydyin hyvillä mielin hitaasti nuuskuttaen saippuaa iholla sitä levitellessä. Huomasin, että suihkutilasta poistunut toinen nainen jätti valtavan vaahtomeren suihkunsa alle ja se suihku oli lähellä saunan ovea. Ärsyttää sellaiset saippuan jätöt ja suihkuttelin parin suihkun päästä suihkualueen puhtaaksi saippuasta. Joku voisi oikeasti siihen saippuaan liukastua.

Pesin loppuun, pukeuduin ja lähdin salilta ratikalla kämppäkulmille ja kauppaan.


Olo oli jälleen treenin ja saunan jälkeen rento ja raukea. Kävin ostamassa maitoa, mustikoita, lisää puurohiutaleita ja pari kappaleita näitä pilttejä. Katselin treenin jälkeisessä hömelössä olotilassa silmät pökkyröinä vauvanruokaosaston purkkeja ja pötkylöitä. Mielestäni hedelmäsoseet, varsinkin uudet smoothiemuodossa olevat ja puurot ovat todella hyvä välipala ennen ja jälkeen treenin.

Anyways jatkan nyt näillä. Uudet treenikengät eivät ole vieläkään tulleet. Pitää mennä kyselemään, mistä johtunee moinen. Sitten huomenna. Hyvää yötä!

~ Lilja Lumi

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Pieni tarina

Nousen tyynyltä ylös ja vedän peiton pois yltäni. Kuuluu pehmeä tömähdys ja hurinaa. On hieman viilakkaa. Katson ikkunaverhoihin, joiden läpi valo yrittää räpistellä sisälle. Kävelen paljain varpain ikkunalle ja avaan verhot kiskoen ne ylös. Kaunis kevätaamun aurinko valaisee lempeästi ja räystäältä tippuu kimaltelevia pisaroita. Lumi on sulanut jo jonkin aikaa lämmön noustua ja auringon paistatellessa päiviin valoa. Vielä kestää jonkin aikaa, että lumi on täysin sulanut. Pajunkissat ovat pienillä nupuilla.
  Käyn kylpyhuoneessa pesemässä kasvoni ja katselen peilistä, minkä näköinen ihminen sieltä tänään katselee takaisin. Ei hullumpi. Kuivaan kasvoni pehmeään valkeaan pyyhkeeseen ja levitän kosteusvoiteen kasvoille. Nappaan takaisin keittiöön mennessä aamutakin naulasta päälleni.
  Napsautan valmiiksi ladatun kahvipannun päälle ja kuuntelen pientä rouskutusta varpaiden tasolta. Kahvinkeitin alkaa puksuttaa ja porista, kun vesi menee jauhojen läpi pannuun tehden tuota tummaa kultaa, jota kahviksi kutsutaan. Vedän sukat ja housut jalkaan, mutten vielä vaihda aamutakkia paitaan. Pöydällä odottaa maljakossa kukkia, lehti joka tuli eilen postista ja pieni täydellisen muotoinen konvehti.
  Kahvin poristua kaadan sitä lempimukiini ja lorautan sekaan maitoa. Otan tuorepuuron jääkaapista mukaan ja asetun tuolille pöydän ääreen. Pöytä on ikkunan vieressä, joten voin rauhassa lukea lehteä, syödä ja nauttia aamukahvista katsellen samalla nousevaa aurinkoa ja kadulla näkyviä ihmisiä. Kissa hyppää pöydälle, purisee ja puskee minua leukaan, hyppää olalleni ja kääriytyy mukavaksi hartiahuiviksi niskalle, kunnes laskeutuu siitä syliin. Tekee mieli korvapuustia. Ehkä myöhemmin.
     Luettuani lehden suuripiirteisesti, syötyäni ja juotuani kahvini varistan kissan pois noustessani viemään kahvimukia ja puurokulhoa tiskinpesukoneeseen. Laitan aamutakin takaisin naulaan, vedän sporttiliivit pään yli paikoilleen ja siihen päälle ohuen pitkähihaisen puseron. Pakkaan salikassiin viimeiset tarpeelliset tavarat, vedän kengät jalkaan, laitan hatun päähän, silitän kissaa, pukeudun takkiin, suukotan kissaa päälaelle ja nostan lattialta salikassin olalleni. Sitten pelmahdan ovesta ulos, parit portaat alas ja ulos. Etsin lähimmän ratikan ja menen sillä keskustaan. Kävelen salille, aukaisen oven, kävelen portaat, leimaan korttini, riisun kengät ja asetan ne telineeseen. Etsin sopivan kaapin tarpeeksi läheltä sauna- ja suihkutilaa. Vaihdan salivaatteet päälleni ja menen katsomaan, onko salilla ristin sielua.
  Tänään minulla on vapaapäivä. Se on huvittavaa tavallisena työpäivänä, koska tiedän niin monien tekevän tänään töitä. Kaduilla näkyy yleensä ihmisiä, jotka eivät ole töissä siihen aikaan tai ovat jo eläkkeellä. Ja muitakin - kaikilla on oma syynsä. Kello ei ole ennättänyt vielä keskipäivään. Pienenä oikeasti ajattelin, että kaupoissakin näkee tavallisena työpäivänä vain vanhoja ihmisiä henkilökunnan lisäksi - tai en ajatellut, koska kaupoissa oikeasti kulki vain vanhoja ihmisiä ennen kello kolmea. Ehkä se oli pienemmän kaupungin juttu. Nykyään tiedän, että on olemassa epäsäännöllisiä työaikoja ja vapaapäiviään voi pitää keskellä viikkoakin. En enää ihmettele. Ennen tunsin vain työajat, jotka toimivat kahdeksasta neljään. Omassa työssänikin työaika loppuu viimeistään kuuteen mennessä ja koko illan voi tehdä, mitä mielii. Mutta on valtavasti erilaisia työpaikkoja, jotka ovat auki jopa vuorokauden ympäri esimerkiksi sairaalat.
  Salilla on lisäkseni vain pari henkilöä. Käyn lämmittelemässä juoksumatolla, jonka jälkeen teen perusohjelman: rinta-, vatsa-, selkä-, pylly- ja jalkalihakset. Olen nopeasti valmis, yleensä puolessa tunnissa, jonka jälkeen menen takaisin pukuhuoneeseen ja täytän pulloni uudestaan vedellä, koska join aiemman pullollisen loppuun salin puolella. Vaihdan salivaatteet pois ja kiedon pyyhkeen ympärille, kaivan laukusta suihkutarvikkeet ja kävelen suihkutilaan. Asetan pyyhkeen naulaan ja saippuat yhden suihkun saippuatelineelle. Otan pefletin ja vesipullon ja menen saunaan. Täytän vesikiulun löylyvedellä läheisestä hanasta melkein täyteen ja tuon sen saunaan alemmalle lauteelle kuin istun. Upotan kauhan veteen ja heitän vettä kiukaalle niin että sihisee ja kuumuus valtaa huoneen. Hörppään pullosta kulauksen, otan hyvän asennon ja rentoudun.
   Hetken saunassa oltuani huomaan suihkutilaan tulleen toisen naisen, jolla ei ole yhtään karvoja missään, ei edes kulmakarvoja tai ripsiä. Tiedän, mistä on kyse, mutten kiinnitä asiaan enempää huomiota. Hän huuhtelee vartalonsa treenin jälkeen, ottaa laudeliinan pinosta ja tulee saunaan istumaan vastapäätä minua. Tervehdin katsoen silmiin hymyillen ja oven painuessa kiinni heitän lisää löylyä. Emme puhu hetkeen mitään, kovin monet saunassa istuvat toisilleen vieraat ihmiset eivät muutenkaan puhele paljoa. Sitten hän alkaa jutella, koittaa kepillä jäätä. Kysyy, millainen sali tämä on ja käykö täällä paljon väkeä. Kertoo, millä toisella salilla on käynyt ja millainen se on. Heitän vitsiä takaisin, katson häntä suoraan silmiin puhuessani hänelle niin kuin ihmisille puhutaan. Ei hän ole sen rumempi ilman karvoja, eikä hän tilalleen mitään voi. Näen hänellä kellertävät tai punaiset hiukset, en tiedä, miksi. Mielelläni on tapana kuvitella asioita eteenpäin. Jospa se olisi tällä kertaa oikeassa.
   Juttelemme niitä näitä, kunnes hän sanoo löylyjen riittävän tältä erää. Hän menee ensin, minä perässä. Peseydyn, pukeudun ja pakkaan laukkuni. Kuljen vähän matkan päässä olevaan kahvilaan. Mietin myöhemmin korvapuustia nakerrellen, että mahtoiko hän ihan tarkoituksella alkaa jutella osoittaakseen, ettei hän ole sen ihmeellisempi ihmisenä kuin muutkaan, vaikka onkin karvaton. Hän oli mukavan tuntuinen, eikä minulla ole muutenkaan tapana tuomita ihmisiä ulkonäön perusteella, koska tykkään enemmänkin katsella sisimpään. Meistä jokainen on erilainen.

~ Lilja Lumi

lauantai 6. helmikuuta 2016

Ihonhoitoa ja rauhoittumista

Eilen kesken bussimatkan painoin omalla pysäkillä stoppia, vaikka piti mennä päätepysäkille ja jatkaa salille. Kuuntelin kuitenkin kehoani, joka halusi lepopäivän kolmen päivän puurtamisen jälkeen. Kävin siis syömässä Kotzonen ja lukemassa muutaman uuden lehden kirjastossa. Torstait ovat lehtipäiviä. Kirjastoille huomio vain siinä, että yleensä tulen neljän jälkeen kirjastoon, eikä sinä päivänä ilmestynyt lehti ole vielä luettavissa hyllyssä. Jos tulee iloisin mielin lukemaan uusinta painosta, joka on sinä päivänä jo kaupoissa, niin pettyy, kun ei löydä sitä kirjastosta. Joskus se puuttuu jopa seuraavana päivänäkin. Toivoisin, että uusin painos olisi ilmestymispäivänään luettavissa.

Nyt mentiin täysin ohi aiheesta. Tänäänkin piti olla salipäivä, mutta tällä kertaa mieli sanoi ei, kävin ostamassa leipää kaupasta ja menin kämpille syömään leipää ja keittämään kahvia, sillä en ehtinyt pitämään tänään ollenkaan kahvitaukoa ja pidättelin vessahätääkin lähes tunnin, koska en voinut jättää työtäni. Olen pariin otteeseen tällä viikolla pidentänyt päivääni, koska olen sen katsonut aiheelliseksi. Työ on sisältänyt tällä viikolla paljon stressiä, vaikka olenkin pyrkinyt pitää itseni ja olemukseni rauhallisena. Silti kehoni tiedostaa stressin  olemassaolon ja se ilmenee epäpuhtauksina varsinkin kasvoilla. Rauhallisella olemuksella ei pysty silti huijaamaan omaa kehoaan. Toivottavasti kasvaneeseen työstressiin löytyy ensi viikolla monia vastauksia ja saadaan homma rullaamaan.

Työpäivän päätteeksi laitoin erivärisiä pahvisydämiä kahvihuoneen seinälle. Jokaisen pahvisydämen keskellä on kaikkien meidän talossa työskentelevien nimi. Ensi viikolla on ystävänpäiväviikko ja sen kunniaksi voi kehua viikon ajan anonyymina työkaveriaan. Tämän kehuja täynnä olevan sydämen saa viedä kotiinsa tai kiinnittää seinälleen työpaikalla viikon päätteeksi. Vedin saman tempauksen viime vuonnakin uutena työntekijänä oltuani vasta kuukauden, mutta tempauksestani pidettiin, joten toistan tämän tänäkin vuonna, kun on paljon enemmän uusia naamoja talossa. Jotkut aloittivat syksyllä, jotkut vasta viime kuussa.

Tänään leivän ja kahvin jälkeen hetken ihmettelin ja ajattelin nukkua pienet iltatorkut seitsemän ja kahdeksan välillä, ehkä lähempänä kahdeksaa. Kello oli jonkin verran yli yksitoista, kun heräsin ja nyt olen ainakin jonkun aikaa ihan pirteä. Ilmeisesti oli vähän univelkaa tai muuta. Tuli hyvin heitettyä aivot narikkaan työviikon päätteeksi.

kuva googlesta

Olenko vähän outo, kun yksi suurimmista unelmistani on täysin kaunis ja puhtaan näköinen iho ilman epäpuhtauksia. On se varmasti monen muunkin toiveena, mutta luulisi ymmärtävän, kun on kärsinyt huonosta ihosta 22 vuoden ajan, vaikkakin se paheni vasta teini-iässä. Luulenpa kuitenkin, että aikuisiällä viime vuosina iho on ollut huonoimmassa kunnossa. Olen syönyt appelsiinin ja avokadon päivässä, mutta vettä ei mene vieläkään niin paljon kuin pitäisi. Ei vain osaa juoda vettä. Tuntuu, ettei massu vedä niin paljon kuin keho vaatisi, vaikka yrittäisikin juoda pitkin päivää, niin keho laittaa vastaan. Usein ruoan jälkeen ei tee enää mieli juoda mitään muuta kuin toisinaan ehkä kahvikupillisen, joka sekin useimmiten jää puoleen väliin, koska maha ei vain vedä. 

Stressin lisäksi ihoon vaikuttaa myös muut tekijät, mutta stressi on yksi suurimmista asioista, joka vaikuttaa ihon huonoon olotilaan. Vaikka paineensietokyky olisi suuri, niin keho tuntee näkymättömän stressin, jota mieli ei heti tiedosta. Vaikka ruokavalio olisi kunnossa, niin stressin lisäksi unen puute, hormonit ja ilmanlaatu (huono huoneilma ja ulkona pakokaasut, kun sattuu kaupungissa asumaan) vaikuttavat ihon hyvinvointiin. Ja se vedenjuonnin vähyys. 

Tosin viime aikoina on tuo paperipussileipä ja sämppärit maistuneet liian hyvin ja pitäisi taas siirtyä aamuisin pelkkään kaurapuuroon mustikoilla ja kahvimukilliseen.
Harmi, että kaupoissa myytävät leivät ovat suurimmalti osin vehnää sisältäviä ja gluteeniton leipä on kuivaa ja tympeän makuista. Pitäisi alkaa itse leipomaan leipänsä gluteenittomana esim pelkästä kaurasta tai speltistä. Vai pitäisikö leipä jättää kokonaan? Vehnän olen nyt kuitenkin todennut tekevän hallaa iholle (koska sokerin käyttö on minimissä), joten ehkä siitä pitäisi luopua.



Mietin ilttareiden jälkeen suihkussa käydessäni, että millä tavoin ihonhoitoa voisi parantaa, niin tuli mieleen tämä ihon kevyt kuorinta. Käytin kevyesti kuorivaa kasvosaippuaa ja sen jälkeen toistin normaalin kasvopesurytmin kasvopesuaineella L300 + kasvovedellä + neutrogenan kosteusvoiteella (L300:n purtilo pääsi loppumaan, pitää ostaa joku päivä lisää). Lisäksi huomasin hyllyllä norkoilevan Nivean creme peeling shower & scrub - suihkusaippuan ja ajattelin, että voisi ottaa tavaksi työviikon lopuksi aina hemmotella kehon ihoa pienellä saippuahieronnalla. Kasvojen ihoakin voisi kerran viikossa kuorinnan lisäksi syväpuhdistaa esimerkiksi mutanaamiolla. Vaikka keskiviikkoiltaisin pieni irtiotto arjesta rentoutumalla mutanaamion alla. 

Sekaiho on siitäkin ongelmallinen, että olosuhteiden vaihteluiden lisäksi myös vuodenajat tuovat oman lisänsä, mitä keho ja iho milloinkin vaatii ja tarvitsee. Tosin myös muut ihotyypit saattavat vuodenaikojen vaihteluihin reagoida. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat nopeammin ja stressi on suurin arkivihollinen sokerin lisäksi. Kaipa tämä iho jollain konstilla kuntoon saadaan. Vinkkejä otan mielelläni vastaan.

Vaalikaa kehoanne kuuntelemalla sitä ja muistakaa rentoutua haipakan keskellä.

~ Lilja Lumi

tiistai 2. helmikuuta 2016

Helmikuu

Mahdoinko mainita siirtäneeni sängyn paikkaa jokin aika sitten.


Ensin sänky oli näin päin ihan valkoisen seinän vieressä ja yöpöytä toisella puolella. Sen jälkeen se oli sivuttaissuunnassa ruskean seinän vieressä. Nyt se on tällä tavalla ja jostain syystä tämä ratkaisu tuo enemmän tilan tuntua paikkaan, vaikka tilaa on periaatteessa pienennetty. Mutta kiva aina välillä vaihdella järjestystä, kun siihen on mahdollisuus. Ei ole mitään pakottavia alkoveja. Ja voihan alkovistakin tehdä vaikka paikan kirjahyllylle, sohvalle ja televisiolle, jos se on tarpeeksi tilava tai tehdä siitä kenties työtilan. Keittiö ja vessa pysyvät aina paikoillaan, niitä ei voi siirrellä.

Helmikuu on saapunut. Siispä on käännetty uusi aukeama seinäkalenterista.


Puolikkaat hymyt tulevat ja menevät
Anna niiden mennä
sillä tarvitset sydämessä
tilaa kokonaisille

Helmikuu voi olla joillekin herkuton. Kyllähän se sointuu. Herkuton Helmikuu. Niin kuin tipaton tammikuukin. Mutta kuinka monella nuo tuollaiset vaillinaiset onnistuvat? Mieki mietin, että voisi siinä olla pointtia, ku yrittää muutenkin vältellä sokeria, mutta toisin kävi heti ensimmäisenä päivänä, kun kävin Ben&Jerry's - kojussa pyytämässä pallon karamellista jotain. Ei kyllä ollut kovin hyvää, vähän liian makeaa suuhuni. Tulipa syötyä jäätelöä. Ja käytyä salilla. 

Keho on tykännyt nyt muutenkin käydä salilla. Kävin tänäänkin. Ja ostin uudet treenikengätkin Stadiumilta. Ei ollut kovin hymyileväinen myyjä tosin. 

Nämä tällaiset sisätreenikengät. Kävin juoksemassa taas juoksumatolla ja toivon näiden pystyvän juoksuun hyvin, koska lämmittelen välillä juoksumatolla. Juoksuaskel on vielä vähän maastoon mukautuva eli pitää oppia juoksemaan suoraan eikä poukkuroiden. Mietimme työkavereiden kanssa osallistumista Naisten kymppiin. En muista, oliko naisten kymppi vai pelkkä kymppi, mutta pitäisi olla kai joskus toukokuussa, mikä on hyvän ajan päässä, että ehtii vähän harjoitella. Tosin oikeassa luonnossa juoksemiseen kaipaa lumettomuutta ja tällä hetkellä pakkasta ja lunta halutaan vielä paljon lisää, että pääsee vielä laskettelemaan ja luistelemaan tämän talven aikana. 

Pitäisi hankkia keväämmällä uudet ulkojuoksukengätkin, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Tosin oli muutama kiva idea kengistä kenkäosastolla käydessä, mutten koittanut vielä yksiäkään lenkkitossuja. 

Olin tänään töissä 40 minuuttia etuajassa, koska en muistanut vuoron vaihtoa, mutta hälläpä väliä. Huomenna ja ylihuomenna on seiskan vuoro eli herätys puoli kuudelta. Pitäisi alkaa asettumaan.

Hyvää yötä ja pitäkää itsenne kunnossa!

Tästä voisi tulla vaikkapa Hehkeä Helmikuu :)

~ Lilja Lumi

torstai 28. tammikuuta 2016

Uuden kahvinkeittimen onnellinen omistaja

Se on vihdoin täällä!

OBH Nordica Legacy eli uusi ihastuttava kahvinkeittimeni <3

Olin odottanut pakettia jo puolitoista viikkoa (tilauksen jälkeen, koko masiinaa aloin odottamaan jo ennen joulua) ja otin eilen yhteyttä sähköpostilla, että mikä viivyttää. Vastaukseksi tänään tuli, että kahvinkeitin saapuu ensi viikolla. Myöhemmin samana päivänä kännykkään saapui tekstiviesti, että pakettinne on noudettavissa :) Nopeimmin kulunut viikko ikinä.





Pelkkä pakkauskin on todella kaunis. Säilytän sen ja siirrän kahvinkeittimen siinä jokaisessa muutossa.




Laitteen yksityiskohdat ovat kauniita, sulokkaita ja upeaa muotoilua. Aluksi ajattelin, että tämä on retro moderni ulkonäöltään ja muotoilultaan, mutta tämä on kuitenkin oikeastaan modernia muotoilua, mutta ehkä enemmänkin voisin sanoa tätä ajattomaksi. 

Halusin oman keittimeni väriksi valkoisen - musta ja mintunvihreä olivat myös vaihtoehtoina. Halusin kuitenkin valkoisen tai oikeastaan mustavalkoisen. Koko asuntoni on sekoitus vaalean eri sävyjä, erilaisia ruskean sävyjä ja mustaa. Ajattelin myös lisätä kasvillisuutta eli vihreää. 

Joskus olisi upeaa osata taikoa, niin tekisin tästä kämpästä isomman, muuttaisin joitain asioita, kuten ranskalaisen parvekkeen kokonaiseksi lasitetuksi parvekkeeksi muutaman kerroksen ylemmäs kahdeksanteen kerrokseen. Suurentaisin vessaa niin, että sinne mahtuisi pieni sauna. Tekisin erillisen makuuhuoneenkin, jossa olisi ristikkoikkunapariovet. Makuuhuoneessa voisi olla myös koko seinän leveydeltä vaatekaappeja. Ja niin edelleen.


Kahvinkeittimen mukana tuli myös kaunis kahvimitta.


Valmista kahvia lempimukistani punaisella maidolla. Otin tämän maidon, koska kävin kirjastossakin tänään ja tämä säilyi lämpimänä pilaantumatta. Kaupassa ei ollut kevytmaitoa hylana ja rasvatonta en harrasta. Lisäksi punainen maito tuo kermaisuutta kahviin.


Sydämessä asuu viisautta, jota järki ei enää ymmärrä.

Tämä teksti on lojunut tuossa lattialla ja kirjoitin uudelleen puuttuvan sanan, niin sen pystyi vihdoin nostamaan seinälle. Kellosta on viisarit rikki. Pitäisi uusia viisarit ja korjata tuo. Toistaiseksi se on pelkästään koristeena seinällä. Jos joku tietää hyvän kellonkorjauspaikan tai miten tällaisen saisi korjattua, please tell me. Siirsin sängyn, yöpöydän ja maton paikkaa. Ja sain uuden kodinkoneen. 

Tällaista tänään. Huomenna on perjantai.
Huomenna aamusella voi kuunnella porinaa, jota tämä keitin tuottaa 
ja samalla vaikka jotain rauhallista musiikkia. Rauhassa herätä, keittää puuroa. 
 Miettiä, miten saisi hassun hajun mikrosta pois. 

~ Lilja Lumi 

tiistai 26. tammikuuta 2016

Turku-visiitti ja iltasmoothie

Heipä hei!

En aluksi olisi edes jaksanut kirjoitella, mutta eihän sitä aina jaksa, koska tämä on todellakin vain harrastus. Olen tottakai iloinen, jos joku lukee tätä ja tykkäilee. :)

Kävin sunnuntaina Turussa päiväkäynnillä.

Lähdin puoli yhdentoista Onnibussilla, josta meinasin myöhästyä ja parin tunnin päästä puoli yhdeltä olinkin Turussa. Lähdin heti katselemaan, josko löytyisi mielekästä kuvattavaa talvisesta Turusta. Tapasin ystäväni ja kävimme Cafe Artissa juomassa lattea ja syömässä lohileipää ja puoliksi hyvän näköinen suklaa-mansikkamoussekakku, jota teki mieli, koska se oli uusi tuote vitriinissä ja minun pitäisi olla sokerittomalla. Nyt on mennyt kolme päivää, jolloin olen muutaman karkin ja keksin popsinut. Huomenna palajan ruotuun ja ammennan sokerini tuoreista hedelmistä.





Höpöttelimme niitä näitä, kävimme Subwayssa, jonka jälkeen lähdimme kävelemään Tuomaansillalle päin ja kuvailin siinä samalla talvista lumista kaunista Turkua :)

Tässä muutama otos matkalta.







Kävelyn jälkeen kaveri lähti kotiin ja ehdin tutkia Sokos Wiklundin sisustusosastoa hetkisen ennen toisen ystävän tapaamista. Menimme Naantalin aurinkoon höpöttelemään, kävimme muutamassa kaupassa ja ostin Lindexiltä yhden kivan raitapaidan, jota olin jo pariin kertaan katsellut. Nyt se lähti matkaan. Vähän ennen kuutta kaverin piti lähteä Hämeenlinnaan vievään bussiin ja oli jokin aika ennen kuin pääsin kyydillä takaisin Helsinkiin. Nautin pari lasillista punaviiniä ja juttelin veljeni kanssa samalla, kun kuuntelin jalkapallopeliä isolta ruudulta. Paluumatka sujui mukavasti.

Eilen oli kiva lumipallokeli ja tänään on ollut loskaa ja vettä satanut. Toivon todellakin, että talvi muuttuu talvisemmaksi vielä, että ehtii käydä koittamassa laskettelua lumilaudalla, luistelemassa ja ehkäpä pulkkamäessäkin.

Kävin tänään bagelin syömässä tutuksi käyneessä paikassa hedelmäjuoman kera, jonka jälkeen kävin salilla. Oli aika raihnainen olo sen jälkeen ja mietin, missä se puhti taas on. Saunan ja treenin tuoma raukeus levisi vasta jälkeenpäin kehoon.

Hyppäsin ratikkaan ja kävin kaupassa. Ostin kaupasta päärynöitä ja avokadoja, joista pyöräytin smoothien. Olen pyöräyttänyt pariin otteeseen pakastemansikoista, mustikoista, banaanista ja soijajogurtista smoothien, joka on ollut ihan ok. Yksi ystäväni kuitenkin kertoi, että avokado tekee hyvää iholle (niin kuin c-vitamiini ja sinkkikin), mutten oikein pidä sen rakenteesta ja mausta, joten päätinpä pyöräyttää sen smoothien sekaan, että se olisi helpompi syödä.


Päärynä-avokado-smoothie

1 avokado
2 mehukasta päärynää
3 rkl kookossoijajogurttia
½ dl päärynämehua

Surauta ainekset sekaisin. 
Nauti.

Pieni flunssanpoikanen kummittelee. Toivottavasti ei iske. Pysykää terveinä!

~ Lilja Lumi

Pyöräilyretki Aurinkolahteen ja ferritiinin nousu

Pilvet ovat upeita ja kadut vesisateen jälkeen auringon paistaessa. Viikot vierivät töissä sukkelaan - alkaa totuttautua uusiin tapoihin ja ...