Matkustelua runoellen

Kahvila tuoksuu kadulle juuri paahdetuilta pavuilta sen avatessa ovensa aamulla. Aurinko on nousemassa, ihmiset lähtemässä töihin. Taivas värjäytyy vaaleanpunertavaksi ja kellertäväksi vaaleansinistä taivasta vasten. Pilvet hälvenevät ilman lämmetessä. Kissa herättää aamulla, kehrää, pyytää ruokaa, istuu hetken sylissä ja jää kotiin nukkumaan. 

Aika liikkuu eteenpäin

mutta

minä olen pysähtynyt

liikennevaloihin

Valo ei vaihdu vihreäksi

paitsi muille

ottaisinko riskin

menisin päin punaista

 silmät sidottuna

 ottaisin ensimmäisen askeleen

autot pysähtyisivät

kävelisin tien yli

Olen toisella puolella

kumpaan suuntaan käännyn

 

Viime lauantaina matkustin Turkuun. Isällä oli synttärit. Näin ensin ystävää. Kävimme Kembuz cafessa, juttelimme, täytin väliaikaisesti kupua täytetyllä leivällä. Kävimme itämaalaistyyppisessä kaupassa, jossa oli vaikka mitä kaikkea, mitä emme olleet koskaan ennen nähneet. Kävelimme hetken Aurajoen rantaa, kunnes äitini haki minut ja heitti isän luokse. 

Pääsiäisenä näen äitiä enemmän. 

Isän luona söimme kanapastavuokaa punaviinin kanssa. Tätikin tuli käymään. Juttelimme, sain mieleni ilmaistua, että olen tärkeä, myös. Joimme kahvia täytekakun kanssa, söimme täytekakkua kahvin kanssa. Kummin päin sen haluaisi sanoa. Lämmitimme saunan, pelasimme tietopeliä yhdessä, olin pitkästä aikaa tyytyväinen, huomioitu. Vähän maistelin isän ja veljen kanssa oluita, jaoimme kaksi vai kolme pulloa kolmeen osaan, oli mukavaa, en menettänyt tällä kertaa yöunia alkoholin takia, minusta ei tullut liskoa levottomine unineni. Levottomat unet jäivät toisiin öihin tällä viikolla. Pyörin koko yön, koska ei mahtunut nukkumaan, enkä ole kyljellään nukkuva. 

 

Heräsin ensimmäisenä niin kuin aina, söin mysliä maidon kanssa ja join lasin maitoa, koska en ollut koskaan käyttänyt kaasuliettä, muuten olisin keittänyt puuroa. Sain myöhemmin puuroa isäntäväen ja veljeni herättyä, kun kävin hetkeksi sulkemassa silmäni sohvalla. Nukuin tai sitten en, ehkä olin puoliunessa, kunnes huomasin isän heräävän ja alkavan avaamaan aamua.

Vietimme rauhassa aamua, kunnes tuli aika pakata ja tehdä lähtöä. Ehdin nähdä toisen ystäväni ennen lähtöä takaisin Helsinkiin. Yhteensä yhdeksän ihmistä kahden päivän aikana, aika hyvä saavutus.

Tällä viikolla on väsyttänyt, yöt ovat olleet liian lyhyitä. Väsyneenä sitä luulee liikoja, sitten nukkuu ja huolet häviävät uniin ja yöhön. Yhtenäkään päivänä en ole ollut virkeä niin kuin pitäisi. Tänäänkin heräsin ennen kuutta. Koko viikon on ollut flunssaa tuloillaan, eikä kevättä tunnu ilmassa, hetken aurinko välillä paistaa ja sitten katoaa näkyvistä. 

 

Sitä on rakastunut aurinkoon ja puhtaaseen ilmaan. Tykästyin myös Greyn anatomia tv-sarjaan, jota aloin katsoa viime viikonloppuna ja vietän iltaisin sarjamaratoneja. Joka ilta olen keittänyt kahvia, koska on tehnyt mieli ja mennyt kymmenen aikoihin nukkumaan. Juuri paahdetun kahvin tuoksu on yksi parhaista tuoksuista mitä tiedän. Pitäisi hankkia kofeiinitonta kahvia iltoja varten.

Lunta sataa ulkona, vaikka tänään piti lämpötilan nousta kymmeneen asteeseen. Lunta sataa ulkona, vaikka on melkein huhtikuun puoliväli. Jos tätä ei voi kutsua takatalveksi, niin mikä tämä sitten on. Lunta huhtikuussa ennen kuin muuttuu kevääksi. Uudestaan. Toivottavasti lehtien versot jaksavat jatkaa kasvamista tämän jälkeen. Yritän olla huomioimatta leikattuja oksia puissa ja pensaissa. Miksi ne on pitänyt niin rumasti leikata, oliko se tarpeellista. Tässä missä istun haisee pöly - pitää avata ikkuna ja päästää kevättalvi-ilma sisälle ja luultavasti siivota koko asunto lattiasta kattoon. Mutta ensin keitän lisää kahvia. Sitten puhallan taivasta kohti ja toivon pilvien lähtevän.