Syksyinen Koiramäen Pajutalli

Oli ollut ihania syyssäitä ja tuli nähtyä kauniita auringonnousuja.

Tällaisen siilikaverin sieltä hankin.

En ehtinyt kirjoittaa tätä tiistaina, joten kirjoitan nyt. 

Palataan takaisin 23.9. päivään, jolloin näin pitkästä aikaa erästä ystävää ja menimme "meidän paikkaamme" eli Tuusulassa sijaitsevaan Koiramäen Pajutalliin. Se on aina tosi kaunis, varsinkin syksyisin kurpitsa-asetelmineen ja väreineen. Siellä on itse tehtyjä koriste-esineitä, lampaita, pupuja, kanoja ja paljon sellaisia ihania koriste- ja käyttötavaroita, joita ottaisin omaan kotiin, jos oma koti olisi paljon isompi ja olisi oma piha. 

Minusta olisi mukavaa tehdä pihatöitä omalla pihalla, mutta en haluaisi asua maan tasalla.

Koiramäen Pajutallissa oli ihanaa niin kuin aina ja herkuttelimme kahvilla ja kahvilan herkuilla. Jaoimme myös puoliksi tosi maistuvan valkosuklaa-sitruuna-cookien. Herkuttelun jälkeen jatkoimme paikkojen ja tavaroiden ihastelua ja hypistelyä. Ostin sieltä Kanelimamman wanhanajan toffeeta, joka kyllä suli suuhun. Tekee aina mieli hankkia Pajutallista paljon lahjoja ystäville.

Tänä vuonna Pajutalli on myös joulunaikaan auki. 

Järvenpään reissu

20.9. lähdimme ystävän kanssa Järvenpäässä käymään, osaksi sen takia, etten ollut siellä koskaan käynyt ja toiseksi sen takia, että vyöhykkeet lisäsivät E-kirjaimen vastikään - tai ainakin huomasin sen vasta vähän ennen matkaa.

Menimme 20.9., joka oli Aedo Gardenin viimeinen aukiolopäivä ennen taukoa tai jotain. Ilmeisen tunnettu kahvila Järvenpäässä veden äärellä. Kävelimme myös puistossa, kiipesimme puuhun ja kaveri kertoi, mikä kaikki oli muuttunut viime näkemältä hänen siellä käytyään. 

Järvenpää vaikutti hyvin pidetyltä puhtaalta kaupungilta, johon oli rakennettu muutama isompi ja uudempikin talo, mutta vaikka talot olivat uudempia, niin ne olivat hienommin suunniteltu kuin Helsingin uudet laatikkotalot - asia vain on niin. Rakastan Helsingin vanhoja taloja, mutta uusia taloja tehdään vain maisemien eteen, niin se on tosi kurjaa.

Lisäksi Järvenpäässä oli musiikki näkyvillä katumaisemassa johtuen luultavasti siitä, että se on ollut Jean Sibeliuksen viimeinen asuinpaikka. 

Kävelimme Ainolaan yhden hevostilan läpi ja kävimme Barot's nimisessä ravintolassa syömässä burgerit. Sen jälkeen lähdimme kotia päin Ainolan juna-asemalta.