Huhtikuu

Kaikenlaisia löytöjä lapsuudenkodista löytyykään. Olin pari yötä äidin luona pääsiäisenä. Ei tullut tehtyä mitään; velikin piipahti käymässä. Tuli syötyä ihan liikaa herkkuja ja vähän siivoiltua. 

Maistoin Löfbergsin Crescendoa, joka on ihasen jees ja tällä viikolla en malttanut olla ostamatta Nordqvistin uutta Tokyo - kahvia, joka oli myös ihan jees. Eniten tykkään sekoittaa eri kahveja toisiinsa, tummaa ja vaaleaa, niin tulee uusia vivahteita kahviin. Joinain aamuna harmittaakin, kun on tullut tehtyä oikein hyvä sekoitus, mutta sitten siitä ei ehdikään nauttia, vaan on juostava töihin. Tai ratikkaan tai bussiin. 

Tarkoituksena on ollut pyöräillä töihin useasti, mutta viime aikoina olen ollut ihan hurjan laiska ja lisäksi on tehnyt joka ikisenä päivänä mieli herkutella jäätelöllä. En tiedä, mikä minuun on iskenyt. Kovasti myös katsoin juoksukenkiä ja vaikka jalkapipini, joka on jo yli kuukauden kestänyt, ei ota laantuakseen, niin olen pystynyt muutaman kerran juoksemaan vaikkapa bussiin, eikä se ole enää ihan tasapohjaista varovaista juoksua. Jospa se pipi vaatisi joko metsäterapiaa tai juoksuterapiaa.

Huhtikuun alussa tuli tutustuttua uuteen kahvilaankin, Cafe Flemari20:een, joka ulkoapäin on näyttänyt aina antiikkikaupalta, josta saattaisi saada kahvia, mutta sisäpuolelta on aivat eri meininki. Kahvilaa piti oikein mukavan oloinen australialainenko mies. Kahvilasta saa oikein hyvää kahvia, hyvää palvelua ja herkkutarjottaviakaan ei ole hinnalla pilattu. Söin hyvän sitruuna-kookoskakun, joka vain hävisi lautaselta massuun - olisin halunnut toisen heti perään.

 

Kyllä vain, olen ihastunut 40-50-luvun taloihin. Niin kivan värikkäitä harjakattoisia tönöttäjiä. 

Kissa viihtyy sylissä ja aurinkoaamut ovat ihania. Soitin ystävän kylään vähän etuajassa 10.4., kun sinä iltana ei vain tehnyt mieli olla omien ajatusten kanssa yksin. Ystävä saapui, minä siivoskelin ja hän hoiti ruokapuolen illalla. Minä valmistin ja tarjosin aamiaisen. Hän ei kuulemma saanut kovin hyvin nukuttua, kun kissa oli villillä tuulella ja se on tottunut syömään myös öisin. Hirveä kitinä oli aamulla, kun piti saada ruokaa. Annoin vieraan hetken aamulla nukkua rauhassa, kunnes oma masuni alkoi olla rauhaton - ja nälkäinen minä ei ole maailman ystävällisin, pahoittelut. Jospa sen takia syönkin ihan jatkuvasti. Tai siis kun on ihan koko ajan nälkä - jopa sen jälkeen, kun on hirveästi kaikkea äpöstellyt, nin sittenkin tekee mieli syödä ja mikään ei riitä. Ei ihmekään, että on tullut muutama kilo lisää. Toisaalta tämän jalkapipin takia en ole myöskään käynyt pahemmin salilla, enkä ole päässyt juoksemaan, vaikka onkin joskus pyöräillyt. Vain säännöllinen juokseminen saa nälkähormonini pitämään pienempää äläkkää.

En ollut käynyt Ainoassa pitkään aikaan ja ystäväni ei koskaan, joten suuntasimme sinne kurkistelemaan. Pysähdyimme välissä Fazerin kahvilassa, joimme cappuccinot ja söimme Menorca-leivoksen puokkiin. Ainoassa oli tosi söpö kauppa täynnä söpöä tavaraa. Kävimme muutamassa liikkeessä ja viihdyimme Ainoassa pari tuntia, kunnes jatkoimme matkaa Espoon Peten koiratarvikkeeseen. 

Peten koiratarvikkeesta yritin etsiä pureskeltavia hampaita puhdistavia matatabi-tikkuja (jotka löysin) ja sormihammasharjaa kissan hampaille (en löytänyt). Oli kivan näköisiä kuljetusreppuja, joista tämä olisi ollut kivoin ja nätein.

Muutamissa kaupoissa pyörittiin eläintarvikekaupan jälkeen. Tällaisia (Rusta) kun näkee, niin haaveilee omasta pihasta ja pienestä puutarhasta.

12.4. kävin Verkkokauppa.com:sta hakemassa nämä uudet ihanan liilat JBL 670 - kuulokkeet, kun vanhoista kuulokkeista särisi taukoamatta toinen kuuloke, eikä sellaista voinut kuunnella. Näissä uusissa on ihan uusi erilainen äänimaailma, josta tykkään. Ei löytynyt vaaleanpunaisena. Tärkeää oli saada samanlaiset mutta uudempi versio on-ear-mallina, koska olen siihen tottunut over-ear-mallin sijaan.

 

 

 

Viisi päivää kesti, niin sain käytyä läpi kaikki vaatteet, tuotua kesävaatteet varastosta, pakattua talvivaatteet varastoon, heitettyä pari pussillista kierrätykseen ja järjestettyä vaatekaapin.

Kevät ja aurinko <3

Kevään saapuminen koristein ja pääsiäisen alku

Koiramäen pajutallissa Tuusulassa kävimme 24.3. sen avauduttua hetki sitten keväälle. Siellä oli jälleen paljon ihasteltavaa, paljon pupuaiheisia juttuja, ja ajattelin, että jospa olisi isompi koti, niin voisin hankkia sinne kaikenlaista kivaa. Mukavassa seurassa ihastelimme ja välissä nautimme kahvit. Jaoimme puoliksi herkulliset porkkanakakkumuffinsin sekä oreo-donitsin. 

Tällä hetkellä on muutenkin erikoista se, etten välitä mistään pullasta, mutta munkit ja muffinsit kyllä kelpaavat ja jäätelö on best.

Terveisiä kissalta. Edelleen supersöpönä.

Postissa tuli Ergilolta tilaamani ergonomiset kengät töihin. Jo kolme viikkoa vasen jalka on sattunut jalkapöydästä ja teen toki kaikkeni, että jalkapipi paranisi mahdollisimman pian ja pääsisi taas juoksemaan. Tällä hetkellä ei voi edes kävellä nopeasti, koska heti alkaa sattua enemmän. Se menee ohi sitten kun on mennäkseen. On se jo paljon parantunut siitä, millainen se aluksi oli. Kaaduin pyörälläkin eräs päivä viime viikolla ja jo valmiiksi kipeä nilkka onneksi hoidettiin kuntoon viikon perästä.

Skuuttien olemassaolo ei ole ärsyttänyt ikinä yhtä paljon kuin tänä vuonna. Kivasti talvella kulki bussille erästä reittiä, niin nyt joku fiksu henkilö on päättänyt perustaa siihen skuuttiparkin. 

Viime viikonloppuna kävin isän luona, kun kutsuttiin synttäreille. Paijasin kissoja, söin ruokaa, saunoin, nukuin. Lähdin aikaisella bussilla takaisin Helsinkiin, kun kisu oli ollut jo koko päivän yksin. Aluksi piti mennä Kevätmessuillekin sinä viikonloppuna, mutta messuliput ovat nykyään kalliita ja kaupassa kaikki ruoat ovat puolitoista kertaa niin kalliita kuin joskus ennen. Harmillista. Kyllä sitä mielellään kävisi messuilla, leffoissa ja ravinteleissa, mutta kun pitäisi joka päivä syödäkin, ettei muutu naruksi.

 

29.3. Oli mukavaa käydä HAMissa katsomassa viimeistä päivää oleva Ars fennica ehdokkaiden töistä tätä upeaa karkeista tehtyä suurta kukkaa. Inspiroi myös Petri Ala-Maunuksen maisemakuvat ja tuli nähtyä ja luettua lisää Tove Janssonin perheestä.

Tällä viikolla aloitin työmatkapyöräilyn. 8.9 kilometriä suunta. On ollut piristävää ja olen samaa reittiä kulkenut töihin, vaikkei aluksi miellyttänytkään kulkea osaksi Keskuspuistoa pitkin. Navigaattori toimii. Eilen kotiin tullessa oli kyllä kurja ilma, kun yhtäkkiä muuttui hyhmäksi ja tuuliseksi, mutta kyllä ne päivät tästä lämpiävät. Kesäaikaankaan siirtyminen ei tuottanut vaikeuksia, koska olen muutenkin aamuvirkku. Öisin olen kyllä herännyt pari kertaa ainakin kolmen aikaan pyörimään. Viime yönä kyllä nukutti tosi hyvin - aivot varmaan tiedostivat, että nyt on hetken loma. 

Eräs päivä oli täysikuu - oikeastaan juuri sen takia ilmeisesti pääsiäinen oli tänä vuonna niin aikaisin. Valoisaa on päivän molemmissa päissä, mikä on ihanaa. 

Tänään lähdin äidin luokse Kaarinassa käymään pariksi yöksi. Kisuli tuli mukaan tottakai. Pääsin ihan uuteen uuteen Pendolino junaan, jonka nimeä en nyt muista. Sain kivan nurkkapaikan, eikä vieruskaveristakaan tarvinnut kärsiä, vaan kisu sai rauhassa käydä kantokassissa ja välillä sylissä. Vinski oli ainoa lemmikki lemmikkivaunussa, joka oli mielestäni erikoista, koska yleensä aina on pari tai kolme muutakin lemmikkiä matkustamassa. Aluksi ajattelin, että ei tule kovin montaa junaan sillä matkalla, mutta Pasilan kohdalla koko vaunu pakkautui täyteen ihmisiä. 

Pääsiäislomalla on tapana käydä lapsuudenkodissa. Evästä tuli syötyä matkalla ja täällä äidinkin luona jo jotain höttöä. Saa nähdä, jaksanko tällä kertaa taltuttaa pyörremyrskyä vai en. Kohta mennään käymään saunassa.

Eipä muuta kuin oikein iloista pääsiäistä! 

Nautitaan ja levätään.