Ulkona sataa, mutta näen vain auringon

Viime viikolla puhjennut flunssa sai seuralaisekseen yskän, johon hain apteekista hoitoa Medipektin muodossa. Nykyään yskänlääkkeet ovat kumman hyvän makuisia, kun ennen olivat pahan makuisia. Ajattelin heti yskän ilmaantuessa, kun luulin jo viime sunnuntaina päässeeni flunssasta, että "flunssa vastaan minä: erä kaksi", koska ei se halunnutkaan päästää niin helpolla irti. Tällä viikolla piti pitää yksi sairaspäivä keskellä viikkoa, kun ei tullut ääntä kurkusta kunnolla ja on tosi vaikea tehdä omaa työtäni, jos ei tule ääntä. Puheen tuottaminen on yksi tämän työn erittäin tärkeistä tekijöistä, koska ilman puhetta ei pysty tekemään tätä työtä. Joitain töitä varmasti pystyy tekemään ilman ääntäkin.

Tähän flunssaan olen kyllä upottanut enemmän rahaa kuin mihinkään flunssaan aiemmin. Toki suolapiippu maksoi oman osuutensa, muutamat särkylääkkeet sahaavan kuumeen takia, lääkärikäynti, nenäsumute, sarvikuono oli jo omasta takaa, uusi kuumemittari ja nyt limaa irrottava yskänlääke. Viimeisenä oljenkortena yhden kivan ihmisen suosituksesta lisäsin joka ruokaan valkosipulia, kun jaksoin taas tehdä ruokaa. Kyllähän sitä kuumeessakin jaksaa, kun ei ole yli 38:aa astetta. Silloin ei varmaan jaksaisi tai tekisi mieli syödä, vaan joisi vain ja nukkuisi. Paljon on tullut juotua appelsiinimehua ja vettä. Ja nyt on yskäkin enää kiinni vain siitä, ettei sitä valu kurkkuun, koska elimistöni haluaa yskiä sen heti pois sieltä, mikä on toki hyvä juttu. Nyt on vain tosi pienet rippeet jäljellä. Ei ole enää nuhaa ja ei tule köhittyä, mutta röhittyä pari kertaa päivässä limaa pois kurkusta, eikä sekään ole enää keltaista. Parina päivänä ei ole tarvinnut sarvikuonoakaan käyttää, mutta ihan hyvähän se on käyttää vaikka koko kevään. Käytän sitä iltaisin, kun se on silloin tärkeämpää.

Tiedä häntä, jos olisi joku pöly- tai homealtistus, koska suolapiippu ja kortisonipitoinen nenäsumute ovat erityisesti astmaan ja pöly- ja homeallergiaan suositeltavia/tarkoitettuja. Ainakin oireet ovat helpottaneet ja flunssa siirtynyt melkein kokonaan pois kehosta. Olen myös muutamana päivänä käynyt hakemassa Jungle juice barista inkiväärishotin, josko se olisi myös auttanut. Kuulemma inkivääri, valkosipuli, hunaja - ja en nyt muista sitä neljättä - auttavat flunssan karkoitukseen.

Olen käynyt muutamana päivänä salilla, mutten ole tehnyt cardiota eli aerobista liikuntaa. En siis ole keuhkoja rasittanut, kun eivät tällä hetkellä siitä tykkäisi. Olen käynyt jopa personal trainerin ohjauksessa viime torstaina. Opettelimme soudun (no siinä oli vähäsen aerobista), takakyykky levytangolla kahdella tavalla sekä maastavedon. Seuraavana päivänä lihakset sattuivat ihan eri tavalla kuin ennen ja taisi saada taas uudet lihakset tuntoa. Olen yrittänyt venytellä niitä auki. Tuli vähän kuuma ja pieni hikikin, kun teimme 45 minuutin rutistuksen. Suihkun ja saunan jälkeen salilta poistuessa oli kyllä aivan mielettömän super olo! Harmi, kun kerroin jollekin olleeni salilla, niin heti kauhistellaan, että "vaikka sulla on flunssa, niin menet salille?". Juu, mutta menen aina oman voinnin mukaan, eikä sali aina tarkoita rasittamista itseään tappiin asti. Jos olo tuntuu tarpeeksi terveeltä, niin menen salille. Joskus saatan mennä vain suihkuun ja saunaan salilla venyttelyn jälkeen. Olen silti ollut salilla, vaikken olisi tehnyt siellä paljon mitään muuta kuin avannut lihaksia.

Sain ystävältä vihjeen myös vaihtaa hammasharja nyt flunssan jälkeen, joka on oikein hyvä vinkki. Pitänee käydä etsimässä tänään humble brush - harja salia lähimpänä olevasta Ruohonjuuresta. Vaihdoin myös lakanat ja käsipyyhkeet. Onhan se helpompi päästä irti pöpöistä, kun ei ole pöpöjäämiäkään missään.

Kyynelten jälkeen

kun hengitän ulos nenän kautta

Haistan lähestyvän kevään tulon

Näin kirjoitin pari vuotta sitten. Kaksi vuotta on siitä, kun äitini äiti nukkui pois. Kolme vuotta on siitä, kun isäni äiti nukkui pois, mutta äitini äiti eli mamma oli minulle läheisempi ja myös asui lähempänä. Kevään tuloa on kyllä haisteltu muutenkin tällä viikolla ja parina päivänä tuntuikin ihan keväältä. Otsikkokin viittaa siihen, että kevät asuu sisällä, koska aina kun ei ajattele, että ulkona on harmaata, pilvistä ja sateista, niin ajattelee, että siellä paistaisi aurinko. Se tarkoittaa vain sitä, että sisällä paistaa aurinko ja että sisällä on jo kevät. On se kyllä hauskaa, kun eilen kauppakeskuksessa kuulutettiin uudesta kevätmallistosta. Kevät on vähän aiemmin tänä vuonna, tai sanotaan että aika paljonkin aiemmin.

Näidenkin kuvien kautta sain myös kevättä sisälleni. Olen nyt viime aikoina lukenut vanhoja blogitekstejäni alusta asti ja tällä hetkellä olen vuoden 2015 elokuussa. 2014 ja 2015 olivat käänteentekeviä vuosia elämässäni, mutta aika paljon tapahtui emotionaalisesti myös viime syksynä. Jospa tämä vuosi olisi uusi käänteentekevä vuosi.

Olen myös kaivannut kameraa, joilla nämä kuvat on otettu, ehkä jo siitä mainitsin, mutta pitää mennä johonkin Rajalan liikkeeseen joku päivä ja pyytää, saisiko sen korjattua vai pitääkö hankkia uusi objektiivi. Siinä on joku öljyvika tai muu sellainen.

Jännä kuitenkin, miten nämä vanhat blogitekstit olivat niin helppoja luettavia ja tuntui, että kirjoittaja oli hyvin aurinkoinen ja hyppeleväinen, eikä mikään ihme. Tuntemukset olivat vähän erilaisia vuonna 2014 ja 2015 puoleen väliin mennessä. Yritän tälläkin hetkellä etsiä ilon aiheita joka ikisestä päivästä ja tälläkin hetkellä aurinko asuu sisällä. Tällä hetkellä on vain vähemmän ihmisiä elämässä kuin silloin. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta koetusta hetkestä, jaetusta elämyksestä ja paikoista sekä asioista, joita koimme yhdessä niiden kanssa, jotka eivät tällä hetkellä jaa kokemuksiaan ja elämää samalla tavalla kuin ennen. Muistot säilyvät ja olen kiitollinen elämyksistä, auringonsäteistä ja siitä kaikesta voimasta. Tällä hetkellä pitää tuottaa voimaa sisältäpäin. Onneksi jotkut ihmiset säilyvät koko elämän. Olisi toki ihanaa saada uusia ihmisiä elämään, mutta varoituksen sanana: olen halija.

Nämä kuvat ovat tältä viikolta. Pitkästä aikaa näkyi aurinko myös aamulla Sörnäisten kohdalla bussin mennessä siitä ohi. Hetken aikaa oli tuokin aurinko, kun hävisi nopeasti tämän jälkeen sumuun.

Venyttelyä vain salilla eilen, rentoutunut iloinen nassu sen jälkeen. Kävin kääntymässä Sellossa ja löysin kaikenlaista, mutten ostanut mitään. Ikkunaostostelua. Oli kiire takaisin, kun kävin katsomassa Frozen kakkosen original - kielellä eli englanniksi puhuttuna, kun kaikki muut päivän näytökset olivat dubattuja, mikä oli mielestäni aika hölmöä. Vaikka Frozen on jo jonkin aikaa pyörinyt teatterissa, niin tämä englanniksi puhuttu näytös (varmaan juuri sen takia) veti ihan kivasti porukkaa pieneen saliin. Olin iloisesti yllättynyt, kun tuli pari poikaporukkaakin katsomaan leffaa. En mitenkään stereotypioi, mutten tiennyt miesten tykkäävän Frozenista. Ilmeisesti tykkäävät ja tykkäsin siitä tykkäämisestä. Leffa oli tosi kiva ja ihan varmasti katson sen vielä joskus uudestaan. Oli hyvia lauluja ja tuntui, että kakkonen oli enemmän musikaali kuin ykkönen. Lopussa oli hauska kohtaus, jossa Elsa ei tykännyt ykkösen tunnuslaulusta. Tiedätte, mitä tarkoitan, jos olette nähnyt tai tulette vielä katsomaan tämän leffan. Hyvä, että molempien siskosten tärkeyttä painostettiin, ettei kumpikaan ollut etusijalla. Harmittaa, kun useampi ihminen tykkää enemmän Olafista kuin Svenistä ja Olafista yritetään jatkuvasti tehdä vähän liian hauskaa. Itse tykkään enemmän Svenistä, kun se on niin söpö poro ja tilannekomiikallisesti hauskempi. Kukin tykätköön, mistä tykkäävät.

Eilinen ruoka. On kivaa, että on tullut kasvis"liha"pullia Poutulta. Tässä on kasvispyörykkä, mutta olen maistanut myös chili-vuustopyöryköitä. Tykkään tästä kasvispyörykästä enemmän, kun siinä chili-vuustossa on jotain, mihin elimistöni reagoi. Ei siis pelkkää maissi-porkkanaa tai falafeliä, vaan tämä pyörykkä vastaa maultaan ja ulkomuodoltaan eniten original lihapyörykkää ilman lihan tuomaa rasvaisuuden ja lihan makua. Makes sense... Olen nyt tehnyt pyörykät laittamalla ensin pilkotun punasipulin ja valkosipulin, sitten pullat puolitettuina, lisännyt kookoskermaa ja paseerattua tomaattia. Lisänä kurkkua, punajuurta ja riisinuudelia. Tosi nopea ja maistuva ruoka. Minulla on myös yksi hassu juttu näissä ruoissa. Lisään aina pikkuisen sinappia makua tuomaan, vaikka siinä olisikin jo makua. Sipuleista tulee mukavasti makua. Tosin se sipulin tuoksu tarttuu myös pyyhkeisiin, jotka ovat asunnossa kuivumassa tuolien selkämyksillä ja sitten kuivaan pyyhkeillä itseni ja minustakin tulee sipulin hajuinen. No tärkeintä, etten ole enää kipeä.

Nyt on sunnuntai, kello vasta ylittänyt puolen päivän. Harmi ettei ulkona paista aurinkoa, tuulee ja sataa, mutta varmasti tulee jotain kivaa tänäänkin keksittyä. Tai sitten vain rötvättyä, ei siinäkään mitään pahaa ole. Mukavaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa hiihtolomaviikkoa! Itselläni ei ole hiihtolomaa, mutta joillain on. Olisinpa ottanut pari päivää, mutta olihan sitä pari päivää pois töistä sairastellessa. Nyt ei enää jaksa. Tuleehan ne pääsiäisvapaat seuraavaksi.

Ihanaa sunnuntaita! :)

Flunssa nousi päiväsiltäjaloin

Viime sunnuntain kuvia Pauligin kulmasta, joka sijaitsee Kluuvissa. Se on tällä hetkellä kantapaikkani. Kirjoitin tästä kahvilasta näin: "I have seven favourite cafes in Helsinki but I think this is my all time favourite. At least for now. I liked this more when this was less crowded but what can you say - people like this place."

Viime viikolla en halunnut kirjoittaa, kun oli liikaa sellaisia ristiriitaisia tunteita, ajatuksia ja tuntemuksia, jotka eivät tänne kuulu. Ovat ne vieläkin jonkin verran mielessä, mutta eivät onneksi yhtä vahvasti. (Surin myös takapihan iloa, suurta ihanaa vaahteraa, jonka joku törkimys päätti mennä kaatamaan, vaikka se ei mitään muuta tehnyt kuin levitti kauneutta ja iloa ympärilleen.) Menin vahvasti itseeni yrittäen etsiä vastauksia ja niiden miettiminen on vielä puolitiessä. Haluan kehittyä ja kehittää itseäni mahdollisimman hyväksi siinä mitä teen ja mitä olen sekä mitä ja millainen haluaisin olla. Yritän joka päivä parhaani, mutta aina ei vain riitä. 

Pitää silti varoa rasittamasta itseään liikaa. Siksi varmaankin keho tönäisi minut rinnasta taaksepäin kumoon juostessani siksakia. Olen varmaan maininnut, että minulla on ollut outoa tiputtelua nenänielusta joulusta asti ja se on aina äitynyt yöyskäksi liman valuessa alaspäin, varsinkin jos olin nauttinut illalla maitoa, kun oli sellainen kausi, että saatoin juoda maitoa jopa litran päivässä. Sitten lopetin maidon ja maitotuotteet, ihan kaikki maitoa sisältävät, jopa suklaan.

Viime sunnuntaina kirjoitin näin: "Olo on voimaton. Mietin, kun aina juostessakin tulee tämä keuhkojen tuntu ja alkaa yskittämään, että pitää tosiaan varata aika työterveyslääkärille. Luulin, että maidon poistaminen ruokavaliosta riittäisi. Ei ole enää yöyskää (joka joulua ennen alkanu joka yö, varsinki jos on vähän maitoa illalla juonut) vaan illalla vähäsen yskittää ja aina jos olen salilla juossut juoksumatolla yli kymmenen minuuttia. Heti tulee kipeän tunne kurkkuun, vaikka oli normaali ja sitten tuntuu samalta kuin kerran tuntiessani keuhkokarvojen palavan. Raudan maku suussa. Juoksumatolla 3km, 75% siitä 10km/h."

Väliin varoitus: jos et halua lukea räästä ja flunssasta, skippaa seuraavat 7 kappaletta. 

Tämän viikon tiistaina heräsin nukuttuani vasta puolitoista tuntia ja tunsin, kuinka pää oli täynnä räkää. Käytin yöllä nenäkannua ja palasin nukkumaan. Samana päivänä menin töihin, mutta sekä maanantaina että tiistaina töistä lähtiessä oli lämpö töistä lähtiessä 37.2, mikä on minulla hieman kohonnut, kun normilämpöni on noin 36.4. 

Tiistaina kävin kampaajalla ja hierojalla ja nautin hoidosta sekä sosiaalisesta höpöttelystä ja hemmottelusta, mutta illalla olo tuntui taas kurjemmalta. 

Keskiviikkoaamuna kirjoitin näin: "Toinen herääminen samana yönä. Pää täynnä vihreää räkää. Käytetty sarvikuonoa ja otettu panadol. Eilen töistä lähtiessä lämpö koholla 37.2. Mietin, mennäkö töihin vai eikö mennä. Vilustunut luultavasti ja yöllä esiintyvä piiloflunssa äitynyt ihan oikeaksi. Vaikea nukkua. Nenä jomottaa. Silmät tuntuvat pihveiltä. Pitäisi mieluummin parannella ja mennä lääkäriin, varsinkin kun piiloflunssa ollut joulun alta asti.."

En saanut unta enää viiden jälkeen, vaikka olisi ollut vielä pari tuntia aikaa nukkua. Unisaldo ehkä vähän yli neljä sinä yönä. Soitin aamulla töihin, että olen kipeä. Varasin ajan työterveyslääkärille, joka tutki nenän ja kurkun, mutta olin saanut keltaiseksi muuttuneen rään aisoihin aamulla nenäkannulla ja lämmön panadolilla, joten vaikutin oireettomalta. Lääkäri mittasi kuumeen, joka oli silloin 36.6, mutta jo tunnin päästä se oli jälleen 37.0. Sain onneksi lääkärin määräämän kortisonipitoisen nenäsuihkeen kerrottuani viikkoja kestäneistä oireista, jospa se sitten auttaisi. Olo oli omituinen, mutta se ei tuntunut kiinnostavan. Menisin uudestaan, jos olo ei parantuisi. 

Samana iltana, kun nenähuuhtelun jälkeen kokeilin nenäsumutetta se tuntui auttavan saman tien, vaikka lääkäri sekä tosi mukava apteekkari sanoivat, että se alkaa vaikuttamaan vasta parin viikon kuluttua. Tuntui, että tiputtelu loppui ja lima paksuuntui saman tien. Seuraavana päivänä sain ulos erittäin paksua keltaista limaa, joka on mukava asia. Tällä hetkellä tosin tuntuu, että nenänielusta jälleen tippuu koko ajan kurkkuun jotain. Olen ollut kolme päivää tällä viikolla sairaspäivillä ja voi että miten pitkiltä päivät tuntuvat, kun makoilee vain kotona ja käy apteekissa hakemassa lisää droppia ja kaupassa hakemassa ruokaa. 

Outoa, että kun päivää ennen lääkäriä kävin jututtamassa yhdessä apteekissa farmaseuttia hän sanoi, että lima nenänielusta kulkeutuu vain mahaan, että jos yskittää niin keuhkoissa pitää olla valmiiksi limaa. Miten se on sinne sitten päätynyt? Eilen oli parempi olo kuin tänään. Tuntuu, että lima nenänielusta menee tosiaan keuhkoihin, koska tässä istuessani jatkuvasti köhin sitä takaisin ylös. Mikä sen sitten selittää? Vaikka minulla ei olisi kuume, niin tiedän, milloin minulla on flunssa ja milloin en ole työkykyinen. 

Nämä kolme päivää ovat menneet aika sumussa, ihan kuin kävelisin unissani ja parina päivänä nukkunut päikkäreitäkin. Ollut aika vähällä ruoallakin osaksi sen takia, ettei ole maistunut ja olen herännyt joka päivä viimeistään seitsemältä riippumatta nukkumaanmenoajasta. Olen kyllä joka päivä mennyt viimeistään puolilta öin unille. Johtunee siitä, että jos ei saa rasitettua tarpeeksi itseään päivällä, niin ei myöskään saa nukuttua. Jos ei saa nukuttua ei tule parannuttua.

Toivottavasti tämä menisi pian ohi. Seuraavalla lääkärikerralla pyydän käyttämään stetoskooppia. Tosi tyhmä olo, kun yksienkin portaiden nousu hengästyttää.

Käytä oikein kortisonia niin säästyt haitoilta

Luin tämän artikkelin, kun nyt pitää käyttää pari viikkoa lääkärin määräämää kortisonia sisältävää nenäsumutetta. Lisäksi käytössä suolapiippu, jonka tänään hommasin, 20 minuuttia päivässä ja nenäkannu aamuin illoin. Jos ei ala auttamaan viikossa tai parissa tämä outo tiputtelu nenänielusta alaspäin niin itken ja menen uudestaan lääkäriin. Inhottavaa, kun tuntuu, että keuhkoputkien yläosassa olisi nestettä, joka yskittää ja sitten kutittaa. Mitäpä jos sittenkin on joku pölyallergia, homeallergia tai piilevä astma.

- - - 

Hyvän mielen päivyri saapui postissa - yhden päivän ilon aihe. 

Noista ruokakuvista sen verran, että gluteenitonta pastaa kuvassa ja kokeilin ekaa kertaa nyhtökaurasta jotain. Mukana myös kookoskermaa, siemeniä, paseerattua tomaattia, punasipulia ja toiseen satsiin laitoin pähkinöiden sijasta kananmunaa. Oli aika bueno maku, kun en ollut koskaan nyhtökauraa maistanut. Ei pahaa ollenkaan! Saa nähdä, mitä tänään tulee syötyä. Pitäisi varmaan jotain syödä. 

Olen myös jumittamisen lisäksi koittanut lukea. Tove Janssonin kesäkirjaa ja Muumilaakson maailmaa (vaikka se taitaa olla lapsia varten kirjoitettu), niin on mukava niitä lukea. Tove Jansson on hyvistä kuvailevista kirjailijoista toinen Eppu Nuotion ja oikeastaan kolmas vasta yhden kirjan kirjoittaneen Laura Mannisen lisäksi.

Jostain syystä tuntuu, että ulkona koko ajan paistaisi aurinko, vaikka siellä on pilveä ja loskaa. Aina kun en sinne katso, tuntuu että paistaisi aurinko. Jospa se aurinko ja kevät paistavat sisällä. 

Mukavaa viikonloppua! Pysykää terveinä! Terveys on oikeasti yksi parhaista asioista, mitä meillä on ja siitä pitää iloita.